OIVALTAJA: Vesa Holappa: ”Viisaus kumpuaa paikalla olijoista”

AMMATTIOSASTOJEN KEHITTÄMISVIIKONLOPUT

VESA HOLAPPA

Rehtori
Murikka-opisto
Tampere

Ensi vuoden ammat­tio­sas­tojen kehit­tä­mis­vii­kon­lo­puissa Murikassa kirkas­te­taan toimintaa ja etsitään keinoja kiinnittää jäsenet tukevammin mukaan osaston toimin­taan. Tavoit­teena on päästä pois pelkkien sääntö­mää­räisten kokousten ja pilkki­ki­sojen järjes­tä­mi­sestä kohti oman toiminnan virkistymistä.

– Tämä on liitolta kädeno­jennus osastoille, viikon­loput ovat ilmaisia eikä ammat­tio­sas­tojen tarvitse osallistua kustan­nuk­siin. Joka viikon­lopun aloittaa varmaankin jokin ajatuksia herät­te­levä alustus, mutta loppu on osallis­tu­jien varassa. Viisaus lähtee paikalla olijoista. Tavoit­teena on miettiä ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen arvoja ja sitä, mikä on ydintoi­min­taamme, Murikka-opiston rehtori Vesa Holappa kaavailee.

Kutsut ensim­mäi­siin tilai­suuk­siin ovat lähdössä loppusyksyn aikana. Kolme kehit­tä­mis­vii­kon­loppua pidetään kevät­kau­della, kolme syyskau­della. Joka alueelta kutsu­taan ammat­tio­sas­tojen halli­tuk­sista 8 henkilöä kustakin. Jos Murikan yhden hengen huoneiden kapasi­teetti eli 100 henkeä ylittyy, ryhdy­tään osallis­tu­ja­määriä rajoit­ta­maan, Holappa toteaa kehit­tä­mis­se­mi­naa­rien käytännön kulusta.

”Voisi­vatko ammat­tio­sastot löytää uusia yhteis­työn muotoja? Voisi­vatko ammat­tio­sastot tiivistää esimer­kiksi edunval­vontaa alueellisesti?”

– Tämä ei ole lupaus, että viikon­lopun jälkeen kaikki ongelmat osaston toimin­nassa tulisivat takla­tuiksi. Mutta tämä on jatkoa ammat­tio­sas­tojen kehitys­kes­kus­te­luille. Niissä on nähty, mitkä asiat hiertävät, kun usein­kaan toiminta ei puhut­tele taval­lista rivijä­sentä, varsin­kaan nuoria jäseniä.

– Viikon­lo­puissa yrite­tään löytää vielä kerran se, miksi ammat­tio­sastot ja ylipäänsä ammat­tiyh­dis­tys­liike ovat olemassa. Jaetaan ideoita ja keskus­tel­laan siitä, miten jäsen­suh­detta tiivistetään.

Viikon­lopun aikana yrite­tään löytää sellainen yhteinen sävel alueen ammat­tio­sas­tojen välille, että voidaan puhua jonkin­lai­sesta loppu­jul­ki­lausu­masta ja sitou­tu­mi­sesta jatka­maan toiminnan päivitystyötä.

– Aluetoi­mistot tulevat mukaan tämän työn seuraa­mi­seen ja tukemi­seen, Holappa lupaa.

Murikka-opiston rehtori on hyvin tietoinen siitä, miten suuressa puris­tuk­sessa koko ay-liike on. Työelämän raken­teet muuttuvat, ja työnan­tajat haluavat painaa työn ehtoja aina vain kehnom­miksi kansain­vä­li­seen kilpai­lu­ky­kyyn vedoten.

– Melkoi­sissa puolus­tus­a­se­missa me olemme. Mutta voisi­vatko ammat­tio­sastot löytää uusia yhteis­työn muotoja? Voisi­vatko ammat­tio­sastot tiivistää esimer­kiksi vaikut­ta­mis­työ­tään ja edunval­vontaa alueel­li­sesti, yhdessä, Holappa yllyttää mietti­mään uusia voimaan­tu­misen keinoja.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA KITI HAILA