Valtuusto osoitti suunnan vuodelle 2020: Järjestäytyminen ja osaamisen kasvattaminen kärkiteemoiksi

Teollisuusliiton toiminnan ensi vuoden painopisteet ovat järjestäytyminen, henkilöstön osaamisen kasvattaminen ja työehtosopimuskierroksen onnistunut loppuun saattaminen.

TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTON SYYSKOKOUS, HELSINKI 28.–29.11.2019

KUVA YLLÄ: Kuvas­sa oikeal­ta val­tu­us­ton jäsenet Ari Saukkokos­ki, Tom­mi Sauvolainen, Heik­ki Sep­pälä ja Miia Soini­nen.

Jär­jestäy­tymi­nen on ammat­tili­iton peruskivi. Työ­markki­noiden käytet­tävis­sä ole­vien liiton jäsen­ten määrä on kuitenkin laskenut viime vuosi­na samal­la kun työn­tek­i­jöi­den määrä on vähen­tynyt useil­la sopimusa­loil­la.

Liiton val­tu­us­ton aset­tamien tavoit­tei­den mukaan jäsen­määrän kehi­tys kään­netään ensi vuon­na kasvu-uralle niin, että seu­raa­vat tavoit­teet toteu­tu­vat liit­tokok­ouskau­den lop­pu­un eli vuo­teen 2023 men­nessä: 1) Työ­markki­noiden käytössä ole­vien jäsen­ten määrää nos­te­taan kuudel­la pros­en­til­la vuo­den 2019 lop­un tasos­ta, 2) Päälu­ot­ta­mus­mi­esten ja työ­suo­jelu­val­tu­utet­tu­jen määrää nos­te­taan 10 pros­en­til­la vuo­den 2018 tasos­ta, ja 3) Liiton opiske­li­ja­jäsenek­si saadaan liit­tymään ainakin joka toinen niistä opiske­li­joista, joiden koulu­tus tähtää liiton sopimusa­loille.

LISÄÄ KONTAKTEJA TYÖPAIKOILLE

Yleisin syy sille, mik­si työn­tek­i­jä ei ole liit­tynyt ammat­tili­it­toon on se, että kukaan ei ole jäsenyyt­tä tar­jon­nut. Sik­si Teol­lisu­us­li­it­to lisää henkilöko­htaisia kon­tak­te­ja sopimusa­loil­laan työsken­tele­vien ihmis­ten kanssa. Jäsenek­si liit­tymi­nen ja jär­jestämistyö ote­taan esille aina kun liiton työn­tek­i­jät vierail­e­vat työ­paikoil­la, oli kysymys sit­ten työ­suhdea­sioiden ratkomis­es­ta tai muista asioista. Työ­paikkakäyn­neis­sä pain­ote­taan alle 50 hen­gen yri­tyk­siä. Vierailut toteutetaan yhdessä luot­ta­mushenkilöi­den ja ammat­tiosas­to­jen kanssa. Esimerkik­si jär­jestämi­nen tulee osak­si kaikkea ammat­tiosas­to­jen akti­iveille suun­nat­tua koulu­tus­ta.

Toinen osa jäsen­määrän kas­vat­tamista on jäsen­pidon eli jäse­nenä pysymisen halun paran­t­a­mi­nen. Kysymys on jäsen­ten tyy­tyväisyy­destä edun­valvon­taan, työ­suh­deneu­von­taan sekä mui­hin palvelui­hin ja etu­i­hin. Välineitä ovat esimerkik­si luot­ta­mus­mi­esten osaamisen ja mie­lenki­in­non tukem­i­nen laadukkaal­la koulu­tuk­sel­la, ver­tais­tukiryh­mien perus­t­a­mi­nen, jär­jestämiskam­pan­joiden jatkami­nen, alue­foo­ru­mien uud­is­t­a­mi­nen, onnis­tu­mi­sista vies­timi­nen ja jäsene­tu­jen toteut­ta­mi­nen niin, että ne ovat monipuolisia ja help­po­ja käyt­tää.

Teol­lisu­us­li­it­to toteut­taa ensim­mäisen laa­jan jäsen­tutkimuk­sen vuo­den 2020 alkupuolel­laus­sa. Siinä kar­toite­taan jäsen­ten toivei­ta ja tarpei­ta ja kysytään esimerkik­si sitä, mik­si he ovat liit­tyneet liit­toon ja pitäneet jäsenyy­destä kiin­ni. Tämän rin­nal­la ote­taan yhteyt­tä liitos­ta eron­neisi­in sen selvit­tämisek­si, mitkä syyt eroamisen ovat aiheut­ta­neet.

Oppi­laitoskam­pan­join­tia lisätään. Uusien opiske­li­ja­jäsen­ten lisäk­si tavoit­teena on saa­da myös uusia oppi­laitostiedot­ta­jia. opiske­li­ja­jäseni­in pide­tään yhteyt­tä opin­to­jen läpi aina valmis­tu­miseen asti, jol­loin heille tar­jo­taan liiton jäsenyyt­tä, jos he työl­listyvät liiton sopimusa­loille.

Vuon­na 2020 val­i­taan luot­ta­mus­miehet useim­mil­la Teol­lisu­us­li­iton sopimusa­loil­la. Uudet työ­suo­jelu­val­tu­ute­tut on valit­tu tai val­i­taan kulu­van lop­pu­vuo­den aikana. Toimin­nan jatku­vu­u­den ja laadun kannal­ta on tärkeää, että uudet luot­ta­mushenkilöt pere­htyvät tehtävään­sä, osal­lis­tu­vat koulu­tuk­seen ja pää­sevät mukaan verkos­toi­hin. Uusille työ­suo­jelu­val­tu­ute­tu­ille peruste­taan uute­na väli­neenä oma uutiskir­je.

TIETO JA OSAAMINEN TOIMINNAN TUEKSI

Tavoit­tei­den saavut­ta­mi­nen edel­lyt­tää sitä, että Teol­lisu­us­li­itossa on osaa­va, motivoitunut ja aikaansaa­va henkilöstö. Siihen tähdätään asiaosaamisen ja vuorovaiku­tus- ja viestin­tä­taito­jen vahvis­tamisel­la. Väli­neet ovat tiivis­te­tysti osaamisen jakami­nen sekä muu, kuten henkilöstön kieli­taidon kehit­tymistä tuke­va, koulu­tus.

Työe­htosopimuk­sen ja neu­vot­te­lu­toimin­nan kehit­tämi­nen pysyy ensi vuon­na tämän vuo­den tavoin liiton toimin­nan yht­enä pain­opis­teenä. Kehit­tämisen kohtei­ta ovat perus­teelli­nen valmis­tau­tu­mi­nen, jäsen­ten kuun­telem­i­nen, koor­di­naa­tio ja yhdessä tekem­i­nen. Neu­vot­telukier­roksen ja paikallisen sopimisen onnis­tu­mista tue­taan kestäväl­lä tietopo­h­jal­la, jota raken­netaan esimerkik­si kyse­ly­il­lä sekä palkkati­las­to­jen ja yri­tys­ten tilin­päätösten ana­lyy­seil­la. Liiton verkko­sivuille raken­netaan työe­hto­toim­intaa tuke­va osa. Alku­vuo­den aikana tärkein tavoite on käyn­nis­sä ole­van tes-neu­vot­telukier­roksen laadukas lop­pu­un saat­ta­mi­nen.

Pää­pain­opis­tei­den rin­nal­la jatke­taan liiton muiden toim­into­jen hiomista edelleen. Näi­den joukos­sa val­tu­us­to korosti eri­tyis­es­ti tiedot­tamisen kehit­tämistä.

JÄSENMAKSU ALENEE JÄLLEEN

Jäsen­mak­su on ensi vuon­na 1,35 pros­ent­tia. Se on 0,1 pros­ent­tia vähem­män kuin tänä vuon­na. Jäsen­mak­su ale­nee nyt toista vuot­ta peräkkäin.

Tarkem­min jaotel­tuna liiton jäsen­mak­su vuon­na 2020 on yksi pros­ent­ti. Liiton osu­us siitä on 0,82 pros­ent­tia ja ammat­tiosas­to­jen osu­us 0,18 pros­ent­tia ennakon­pidä­tyk­sen alais­es­ta palkkat­u­losta. Finanssi­valvon­ta aset­ti Teol­lisu­u­den työt­tömyyskas­san ensi vuo­den jäsen­mak­suk­si 0,35 pros­ent­tia. Se on 0,1 pros­ent­tia vähem­män kuin tänä vuon­na.

Ammat­tiosas­to­jen jäsen­mak­su­palau­tus­ta ei mak­se­ta, jos osas­to ei ole hyväksynyt vuo­den 2017 ylimääräisen liit­tokok­ouk­sen hyväksymiä ammat­tiosas­ton mallisään­töjä ja rek­isteröinyt niitä Patent­ti- ja rek­ister­i­hal­li­tuk­seen tai ammat­tiosas­to ei ole toimit­tanut ilman hyväksyt­tävää syytä toim­i­henkilöil­moi­tus­ta 28.2.2020 men­nessä.

Liiton varsi­naisen toimin­nan kulu­jäämän arvioidaan  ensi vuo­den talousarvios­sa ole­van 43 miljoon­aa euroa, mikä on vajaa miljoona euroa enem­män kuin tänä vuon­na. Kun varsi­naisen toimin­nan kuluista vähen­netään arvioidut jäsen­mak­su­tuo­tot, jää sijoi­tus­toimin­nan tuo­toil­la katet­tavak­si 10,3 miljoo­nan euron osu­us. Tilikau­den yli­jäämäk­si arvioidaan muo­dos­tu­van noin 4,7 miljoon­aa euroa kaik­ki kulu- ja tulo­erät, kuten sijoi­tus­toimin­nan olete­tut tuo­tot, huomioon ottaen.

NILOSAARI TOISEKSI VARAPUHEENJOHTAJAKSI

Val­tu­us­to päät­ti, että Teol­lisu­us­li­itossa on kak­si vara­puheen­jo­hta­jaa aikaisem­man kol­men sijaan. Toise­na vara­puheen­jo­hta­jana toimii Jari Nilosaari. Puheen­jo­hta­jien lisäk­si liiton johto­ryh­mässä toimii talous­pääl­likkö Ulla Hop­po­nen. Jär­jeste­ly tehti­in aikaisem­man toisen vara­puheen­jo­hta­jan Heli Puu­ran siir­ryt­tyä viime syysku­us­sa SAK:n palveluk­seen.

52 ESITYSTÄ

Val­tu­us­to sai käsiteltäväk­seen 52 esi­tys­tä 25 ammat­tiosas­tol­ta. Seu­raa­vat poimin­nat kuvaa­vat esi­tys­ten laa­jaa kir­joa.

Helsin­gin met­al­li­työväen, Varkau­den Met­al­li­työväen ja Ström­ber­gin tehtaan työn­tek­i­jöi­den ammat­tiosas­to esit­tivät, että Teol­lisu­us­li­it­to joko yksin tai yhdessä SAK:n kanssa selvit­tää, miten työ­nan­ta­jien har­joit­ta­maa työn­tek­i­jöi­den työe­htosopimusten vai­h­toa toiseen, eli työe­htosopimusshop­pailua, voidaan rajoit­taa. Selvi­tyk­sen poh­jal­ta pitäisi osas­to­jen esi­tyk­sen mukaan vaa­tia muu­tok­sia työe­htosopimus­laki­in. Val­tu­us­to päät­ti, että Teol­lisu­us­li­it­to käyn­nistää SAK:n kanssa selvi­tystyön. Selvi­tyk­sen valmis­tu­misen jäl­keen vaikute­taan siihen, että työe­htosopimus­la­ki muute­taan työn­tek­i­jän kannal­ta oikeu­den­mukaisem­mak­si ja tur­val­lisem­mak­si puut­tumat­ta työ­nan­ta­jan jär­jestäy­tymis­va­pau­teen.

Samaiset ammat­tiosas­tot esit­tivät val­tu­us­tolle, että liit­to selvit­tää, mitä muu­tok­sia palkkatur­valaki­in pitäisi tehdä, jot­ta työn­tek­i­jä saisi nyky­istä nopeam­min palkkatur­vapäätök­sen ja mak­sun. Val­tu­us­to tun­nisti ongel­man. Palkkatur­va­hake­musten arvioitu käsit­telyai­ka on keskimäärin kuusi kuukaut­ta. Teol­lisu­us­li­it­to aikoo vaikut­taa suo­raan ja SAK:n kaut­ta siihen, että palkkatur­va­jär­jestelmä kehitetään nyky­istä toimi­vam­mak­si.

Teol­lisu­us­li­iton Haa­pave­den ammat­tiosas­to esit­ti, että päälu­ot­ta­mus­miehille valit­taisi­in kak­si vara­henkilöä. Val­tu­us­to tote­si, että liiton luot­ta­mus­mies­vaalio­hjei­den mukaan päälu­ot­ta­mus­miehelle tai luot­ta­mus­miehelle val­i­taan vähin­tään yksi vara­henkilö. Sitä use­ampia vara­henkilöitä voidaan vali­ta, jos siitä on sovit­tu työ­nan­ta­jan kanssa. Liit­to kehot­taa käymään työ­paikoil­la keskustelu­ja vara­päälu­ot­ta­mus­mi­esten määrän kas­vat­tamis­es­ta.

Lin­navuoren met­al­li­työväen ammat­tiosas­to esit­ti, että Murikan koulu­tus­tar­jon­taan lisät­täisi­in kurssi väit­te­ly­taito­jen kehit­tämis­es­tä. Val­tu­us­ton vas­tauk­sen mukaan argu­men­toin­nin kehit­tämi­nen ilman sisältöön kytkey­tyvää osaamista ei yksin riitä kurssin aiheek­si. Väit­te­ly­taidon kehit­tämi­nen on sen takia kytket­ty osak­si puhe- ja kir­jal­lisen viestin­nän ope­tus­ta. Lisäk­si Murik­ka tar­joaa neu­vot­te­lu­taidon ope­tus­ta eril­lisenä ja mui­hin kurs­sei­hin sisäl­tyvänä koulu­tuk­se­na.

Jyväskylän Kir­jatyön­tek­i­jäin Yhdis­tys esit­ti val­tu­us­tolle, että liiton teol­lisu­us­poli­it­tis­es­ta ohjel­mas­ta pois­te­taan main­in­ta ydin­voimas­ta sähkön­tuotan­non väli­neenä. Val­tu­us­ton mukaan tuon­tisähköstä riip­pu­vaisen Suomen on panos­tet­ta­va entistä voimakkaam­min ener­giao­mavaraisu­u­teen. Lisäk­si teol­lisu­u­den sähkön hin­ta on pidet­tävä kil­pailukykyisenä. Ener­giaa tarvi­taan tule­vaisu­udessa enem­män, ja Suomeen tarvi­taan monipuo­li­nen ener­giantuotan­topalet­ti. Se tarkoit­taa val­tu­us­ton mukaan sitä, että ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan ja sähkön saatavu­u­den kannal­ta on perustel­tua tuot­taa sähköä myös ydin­voimal­la ja suh­tau­tua myön­teis­es­ti mah­dol­lisi­in uusi­in ydin­voimalu­pa­hake­muk­si­in.

Vas­tauk­set esi­tyk­si­in toimite­taan kaikille niitä tehneille ammat­tiosas­toille.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA