Kolme Teollisuusliiton valtuuston jäsentä kertoo, miltä syksyllä alkava työehtosopimusten neuvottelukierros näyttää heidän työpaikoiltansa katsottuna.
13.8.2021
Tuleva työehtosopimusten neuvottelukierros puhutti Teollisuusliiton valtuustoa, joka kokoontui Vantaalla 12.–13. elokuuta. Myös koronaviruksen vaikutus teollisuuteen oli keskusteluissa.
Valtuuston jäsen Ari Rintala (kuva yllä) teknologiasektorilta kertoo, että Vaasassa Wärtsilän tehtaalla syksyn neuvottelukierrosta odotetaan epävarmoissa tunnelmissa.
– Vielä ei tiedetä, meneekö työnantajamme uuteen järjestöön vai ei, Rintala sanoo.
Epävarmuus johtuu Teknologiateollisuus ry:n maaliskuun ilmoituksesta lopettaa työehtosopimusten tekeminen ja siirtää valtakunnallinen tes-toiminta uuteen työnantajayhdistykseen, johon yritykset voivat halutessaan liittyä. Myös Metsäteollisuus ry on lopettanut työehtosopimusten tekemisen.
Rintala kertoo, että tehtaalla työntekijät ovat yksimielisiä siitä, että tes-toimintaa tulisi jatkaa. Aihe on keskusteluttanut ja herättänyt kysymyksiä, mutta tähän mennessä vastauksia on ollut vähän.
– Jos vihreä kirja heitetään nurkkaan, neuvotellaan sitten kaikesta. On epämiellyttävä ajatus, että työehtosopimusta ei enää olisi, Rintala kertoo ja muistuttaa, että yrityskohtainen neuvotteleminen vaatii resursseja ja osaamista myös työnantajapuolelta.
Paikallisen sopimisen lisääminen on usein työnantajapuolen perusteluna työehtosopimustoiminnan myllerryksille. Rintala kertoo, että paikallista sopimista on tehty Wärtsilällä tähänkin asti muun muassa työaikoihin liittyen. Sopiminen toimii, kun työehtosopimus on perälautana.
TURVALLISUUS ON YHTEISTYÖTÄ
Korona-aika on monin tavoin vaikuttanut työn tekemiseen. Rintala kertoo, että Wärtsilän toimihenkilöt ovat olleet etätöissä koko poikkeusajan, mikä on suojannut tuotantoa.
Maskien käyttö ja hyvä käsihygienia ovat tulleet osaksi arkea. Ruokailuja on porrastettu ja kontakteja on vähennetty esimerkiksi kokeilemalla työvuorojen lyhentämistä.
Tartunnoilta on selvitty hyvin, mutta poikkeusajan väistymistä odotetaan jo innokkaasti.
– Koronaväsymystä alkaa näkyä. Lomilta tultiin, niin oli pettymys, että korona jatkuu aina vaan, Rintala kertoo.
Työsuojeluvaltuutettuna toimiva Rintala arvioi, että korona-ajasta voi jäädä työsuojelullisesti hyviäkin jälkiä. Turvallisuus on poikkeusaikoina ollut kaikkien huulilla kasvomaskia asentaessa. Turvallisuus tulisi olla normaaliaikoinakin kaikkien mielissä, sillä turvallisuus on yhteistyötä.
– Kaikkien pitää potkia palloa samaan maaliin, Rintala sanoo.
Anna Andersson
SEKAVA TILANNE TUO LISÄJÄNNITYSTÄ
Valtuuston jäsen Anna Andersson kemian sektorilta kertoo, että syksyn neuvottelukierrosta odotellaan Kalevala Koru Oy:n tehtaalla sillä ajatuksin, että jalometallialan neuvottelutulos turvaa palkan ostovoiman ja antaa jotain päälle.
– Monta vuotta on menty erittäin maltillisilla, jopa ostovoimaltaan negatiivisilla korotuksilla. Samalla muun muassa asuminen on jatkanut kallistumista, Andersson toteaa.
Kemian sektorilla neuvotteluihin lähdetään normaaleista lähtökohdista, mutta tilanne muilla aloilla luo epävarmuutta.
– Teknologiateollisuuden sekavan tilanteen takia lisäjännitystä on ilmassa. Toivon ja uskon, että pysytään lähellä normaalia ja käydään oikeita neuvotteluja, Andersson sanoo.
Asia koskee valtavaa määrää ihmisiä.
Työlainsäädäntö on kirjoitettu sillä oletuksella, että voimassa ovat yleissitovat työehtosopimukset. Andersson pohtii, että yleissitovien sopimusten ja neuvottelujärjestelmän murtuminen olisivat suurempia mullistuksia kuin suuri yleisö on tähän saakka sisäistänyt.
– Ei ehkä ole ymmärretty, että asia koskee valtavaa määrää ihmisiä.
Tässä vaiheessa siitäkään ei ole varmuutta, onko työehtosopimuksen jälkisuoja voimassa, jos sopimuskumppania ei enää ole. Jälkisuoja on perinteisesti koskenut sopimuksetonta aikaa työehtosopimusten välillä.
– On tärkeää olla kartalla. Tilanne voi koskettaa meitäkin jollain aikavälillä, Andersson sanoo kemian sektorin näkökulmasta.
Andersson pohtii, että nykyajan tietotulvan keskellä työmarkkinakysymykset eivät saa sitä näkyvyyttä, jonka ne ansaitsisivat.
– Syksy opettaa. Toivottavasti ei kovimman kautta, Andersson ennakoi.
Kimmo Sandelin
PITÄÄ KATSOA TULEVAISUUTEEN
Valtuuston jäsen Kimmo Sandelin erityisalojen sektorilta kertoo, että poikkeusaikana koronatestit ovat tulleet tutuksi teknisellä huolto- ja kunnossapitoalalla.
Sandelin kertoo, että varsinkin isojen seisakkien aikana tehtaille menevät huoltotyöntekijät on testattu ennen seisakkia ja moneen kertaan seisakin aikana.
– Korona on vaikeuttanut työn tekemistä. Tehdään fyysistä ja raskasta työtä maski naamalla, niin ei se mukavaa ole, Sandelin toteaa.
Caverion Industria Oy:llä pääluottamusmiehenä toimiva Sandelin kertoo, että poikkeusaika on lyönyt leimansa myös erilaisiin neuvotteluihin. Etäyhteyksillä kohtaamisesta putoaa osa pois.
Caverionin töissä noudatetaan useita työehtosopimuksia. Yhtiö on ilmoittanut vaihtavansa teknologiateollisuuden sopimuksesta teknisen huollon ja kunnossapidon työehtosopimukseen. Tämä tarkoittaa noin tuhannen työntekijän siirtymistä tessistä toiseen.
– Hyvä, ettei jouduta sopimuksettomaan tilaan, Sandelin sanoo.
Tilanne heijastuu varmasti eri pöytiin.
Työnantajapuolen viime aikojen toimet ovat tuoneet epävarmuutta neuvottelukierrokselle. Nykyinen kehitys voi johtaa työehtojen pirstaloitumiseen.
– Tilanne heijastuu varmasti eri pöytiin, Sandelin sanoo.
Kun kyseessä on sopimusjärjestelmän tulevaisuus, näkökulmana ei voi olla vain yksittäiset neuvottelut.
– Pitää katsoa tulevaisuuteen. Kyseessä on pidempi peli, Sandelin sanoo.
Koronakeskus Helsingistä etäyhteyksin johdettua Teollisuusliiton valtuuston kokousta puhututti eläkeputken poistoaie kiivaimmin. Samoin ruodittiin sitä, miten alttiisti media toistaa työnantajapuolen propagandaa paikallisen sopimisen kuvitelluista työllisyysvaikutuksista. Todellisuudessa työnantajat haluavat paikallista pakottamista.
KUVA YLLÄ: Puheenjohtajiston pöydän takana Helsingin Paasitornissa valtuuston puheenjohtaja Jarmo Markkanen ja liiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen. Valtuuston jäsenet osallistuivat kokoukseen etäyhteyksin.
TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTON SYYSKOKOUS 24.11.2020
Teknologiasektorin Antti Maijala Kylmäkoskelta ehdotti, että valtuusto tekisi julkilausuman, joka vaatii eläkeputken poistosuunnitelmista luopumista. Maijala tarkensi ehdotustaan todeten, että tavoitteena on työttömiksi jäävien, iäkkäiden työntekijöiden ansiotason turvaaminen, ei sinänsä jyrkkä vaatimus putkesta luopumisesta. Monen muun puhujan tavoin Maijala myös tähdensi, että ikääntyvien, kuluttavassa tehdastyössä olleiden etujen puolustaminen on liitolle tärkeää.
– Tällä Teollisuusliitto nostaisi profiiliaan, se olisi eräänlaista järjestämistyötä sekin, Maijala huomautti.
Moni puhuja viittasi siihen, että koronan kiihdyttämissä irtisanomisissa ja lomautuksissa eläkeputki on tuonut edes jonkinlaista turvaa ikääntyneille. Nykyinen työelämä on kuluttavaa ja kuormittavaa. Samalla eläkeputki voi tarjota mahdollisuuksia nuorille.
– Ikääntyneet eivät jaksa olla täysipainoisesti tehdä töitä, terveyskin on voitu menettää työssä. Ja palkintona on irtisanominen, teknologiasektorin Tarmo Lukkarinen Jyväskylästä kuvaili tämän päivän todellisuutta työpaikoilla.
– Iäkkäälle työntekijälle on oltava turva silloin, kun hän on loppu ja kulunut. Hänen on saatava elää säällisesti, vaikka hän ei enää kelpaisi työmarkkinoille, teknologiasektorin Janne Vainio Raisiosta alleviivasi.
– Pientä eläkettä ollaan nakertamassa. Päinvastoin, eläkkeitä pitäisi parantaa, jottei käy niin, että palaamme siihen vanhaan. Työnantaja heitti ikääntyneet ulos. Ja sitten vanhat työkaverit kävivät ostamassa ruokaa heille. Nytkin on niin, että jos on kulumia, moni yrittää sinnitellä telakalla töissä, koska eläkkeelle ei päästetä, teknologiasektorin Ilpo Haaja Helsingistä kertoi.
Juhani Jara teknologiasektorilta ja Viialasta kertoi olleensa monissa yt-neuvotteluissa mukana. Hän on niissä pitänyt parempana iäkkäimpien työntekijöiden siirtymisestä pois työelämästä silloin, kun heillä on elämä jo uomissaan.
– Nuorilla on vielä elämä edessään ja velat maksamatta, Jara totesi.
TYÖNANTAJA ON SE, JOKA EI SOVI
Ay-liike ja Teollisuusliitto ovat aina olleet valmiit neuvottelemaan paikallisesti, eli todellisuudessa vastaan hangoitteleva osapuoli on työnantaja. Työnantajaleiri on myös julkisesti tunnustanut, että sen tavoite on direktio-oikeuden vahvistaminen, suomeksi sanottuna saneluvalta.
– Paikallinen sopiminen ei ole sitä, että työnantaja sanelee ja uhkailee, että otamme jonkin vanhan hyvän edun pois, jollei tämä käy. Ei se ole enää mitään sopimista, Tarmo Lukkarinen alleviivasi.
Saman kaupungin erityisalojen valtuutettu Kimmo Sandelin puolestaan sanoitti monen muunkin valtuutetun kirpeät kokemukset konserniohjauksesta. Paikallisen johtajan kanssa sopiminen vielä onnistuisi, mutta ylhäältä päin, konsernin johdosta tulee kielto.
– Me olemme nyt Caverion. Meidän piti tehdä yhteen työpisteeseen paikallinen sopimus. Palaveriin kun mentiin, työnantaja oli kutsunut paikalle työsuhdejuristin pääkonttorilta. Luottamusmiehet ovat aika lujilla, kun pitäisi ymmärtää, mitä lakimiesten koukerot tarkoittavat.
– Ymmärtävätköhän kaikki, mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa? Sillä haetaan tessien ja lakien alle meneviä työehtoja, Sandelin tiivisti työnantajapuolen todelliset tarkoitusperät.
Me olemme valmiit sopimiseen jatkossakin, mutta emme niin, että tavoitteena on perälaudan poistaminen.
Janne Vainio alleviivasi ammattiliittojen valmiutta aitoihin paikallisiin neuvotteluihin – vaan ei hinnalla millä hyvänsä.
– Vähän jokainen julkisuudessa oleva esiintyy kuin olisi suurikin paikallisen sopimisen asiantuntija. Mutta eivät he sitä ole. Me tunnemme käytännön. Me olemme valmiit sopimiseen jatkossakin, mutta emme niin, että tavoitteena on perälaudan (työn vähimmäisehtojen) poistaminen, Vainio totesi.
Teknologiasektorin Mauri Partanen Uudestakaupungista kehotti omien kokemustensa perusteella muistamaan, mitä aidot neuvottelut voivat tuoda mukanaan.
– Paikallisen sopimisen ja hyvän yhteistyön takia Uudenkaupungin autotehdas sai vuonna 2017 jatkoaikaa.
Sandvikin Turun tehdas saatiin puolestaan pelastettua sillä, että osakekokoukseen päästiin kertomaan, miksi tehdasta ei kannata lopettaa. Partanen muistutti vielä siitä, että työehtosopimus on tae työrauhalle ja vakaina pysyville kustannuslaskelmille.
Valtuuston syyskokouksen puheenjohtajisto työskenteli Helsingin Paasitornissa. Kuvassa vasemmalta liiton puheenjohtaja Riku Aalto, valtuuston 1. varapuheenjohtaja Jouni Larmi, järjestöasiantuntija ja tietosuojavastaava Ville-Petteri Risberg ja liiton 2. varapuheenjohtaja Jari Nilosaari.
MEDIA PALVELEE TYÖNANTAJAA
Pitkin koko yleiskeskustelun turhautumista aiheutti tiedotusvälineiden antautuminen oikeistopuolueiden ja työnantajaleirin äänitorviksi. Suurta paheksuntaa herätti myös se, että meidän verorahoillamme toimivan Yleisradion toimitusjohtaja Merja Yli-Anttila on pyydettäessä loikannut Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n hallitukseen. Yleisradion pitäisi toimia puolueettomasti. Mutta miten kukaan voisi enää uskoa puolueettomaan, kun EK hyökkää jatkuvasti erittäin voimakkaasti ja ideologisesti ammattiyhdistysliikettä vastaan?
– Työmiehen kannalta on huolestuttavaa, miten oikeistolaista media on. Esimerkiksi Ylen A-studiossa esitetään kysymyksiä, jotka ovat hyvin myötämielisiä oikeistolle, Ilpo Haaja havainnoi.
– Mediaan on saatava taas tasapuolisuutta, jos ei saada Yleisradioon niin sitten muulle sähköiselle puolelle. Mutta minusta ammattiyhdistysliikkeen pitäisi jatkaa myös paperille painettua tiedotusta, sitä voi jakaa työpaikoilla, Haaja vaati. Hänen kokemustensa mukaan oikeistopropagandan hallitseva asema on jo tehnyt tehtävänsä. Monet vanhoista, vasemmistopuolueita äänestäneistä tovereistakin, on siirtynyt nyt perussuomalaisten kannattajaksi.
Janne Vainionkin oli vaikea käsittää, miten asiantuntemattomia tahoja media jatkuvasti haastattelee. Vainio otti esimerkiksi työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen, joka oli sanomalehdessä anellut ay-liikkeen johtoa antamaan tilaa ammattiliittojen kentälle, jotta se voisi sopia paikallisesti.
– Tekikö Koskinen tämän tahallaan? Vai onko hän niin pihalla? Vainio kysyi todeten, että joka tapauksessa tällaisia professoreita käytetään, edelleenkin.
Teknologiasektorin Petri Partanen Kokkolasta muistutti, että todellisuudessa oikeistoleirin parjaama pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on nostettu malliksi kaikille muille EU-maille – näinhän työelämästä vastaava komissaari on juuri julkisesti todennut. Partanen alleviivasi, että EU:n tavoitteena on saada 70 prosenttia palkansaajista sellaisten työehtosopimusten piiriin, joita Suomessakin on.
Uskon, että levottomuuksia on tulossa.
Teknosektorin Arto Liikanen Muuramesta huomautti, että mediassa on oltu kovin hiljaa niistä syistä, joiden takia vaihdevalmistaja David Brown teki ison investoinnin Keski-Suomeen.
– Yritys ilmoitti syyksi sen, että täällä on Länsi-Euroopan joustavimmat työmarkkinat!
Jos muut seuraavat Metsäteollisuus ry:n esimerkkiä, edessä voi Liikasen mielestä olla vain ikäviä asioita.
– Uskon, että levottomuuksia on tulossa, Liikanen ennusti.
Suomen Yrittäjien ja EK:n propaganda paikallisen sopimisen työllistävästä vaikutuksesta menee mediassa läpi, vaikka väitteet tällaisesta automatiikasta eivät ole totta. Moni puhuja vaatikin, että media vetäisi nuo tahot oikeasti tilille siitä, mitä ne paikallisella sopimisella tarkoittavat.
Ay-liikkeen on osallistuttava tähän haastamiseen.
– Miten paikallinen sopiminen luo työpaikkoja? Kun mennään konkretiaan, se on vain sanojen paukuttelua. Meidän on otettava tämä esiin ja esitettävä teräviä kysymyksiä, Mauri Partanen vaati.
HARMAA TALOUS KURIIN
– Kuten kaikki tietävät, suomalaiset alihankkijat eivät enää pysty kilpailemaan, Ilpo Haaja kertoi telakoista, joilla harmaa talous on saanut jalansijaa.
Harmaa talous riistää Suomelta miljardeittain verovaroja, joita voitaisiin käyttää hyvinvointivaltion ylläpitoon. Mutta harmaa talous riistää yksittäisiä työntekijöitä suorastaan järjestäytyneen rikollisesti. Haaja vaati kaikkia muistamaan, että tänne alipalkattuina, usein suoraan rikollisjärjestöjen lähettäminä työtään tekevät itä-eurooppalaiset ovat aivan samanlaisia työläistovereita kuin suomalaisetkin. Erityisesti korona-aikoina jopa 20 hengen ”uskomattomiin murjuihin” asutetut työntekijät ovat tahtomattaan vaarassa sairastua.
– Teollisuusliiton on vahvistettava kansainvälistä toimintaansa, jotta tällaiset pakkoaltistukset (koronalle) saadaan loppumaan, Haaja sanoi.
– EU:ssa on vapaa työvoiman liikkuvuus, mutta koko ajan teetetään alipalkattua työtä. EU voisi tämän estää, jos haluaisi, mutta silloin on rikollisjärjestöille saatava sanktiot.
Anna Andersson kemian sektorilta Pohjankurusta yllytti kaikkia muistamaan solidaarisuuden, joka hyödyttää lopulta myös suomalaisia.
– Ulkomaalaisten työntekijöiden työoloista huolehtiminen on meidän työoloistamme huolehtimista.
Mitä Teollisuusliiton valtuuston jäsenet miettivät kiristyneestä työmarkkinatilanteesta? Tekijä haastatteli eri sopimusaloilla työskenteleviä valtuuston jäseniä.
TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTON SYYSKOKOUS, HELSINKI 28.–29.11.2019
”Toivon työnantajalta kauaskatseisuutta”
Teknologiateollisuuden sopimusalalla Eurajoen Olkiluoto 3 projektissa teollisuusliittojen yhdysmiehenä toimiva Janne Vainio pitää neuvottelutilannetta vaikeana.
– Työnantajien toimintatavat ja reaktiot ovat harmillisia. On ikävää, että sopimisen kulttuuri on matkan varrella hieman murentunut.
Hän sanoo odottavansa, että kaikesta kokemastaan vääryydestä huolimatta työnantaja pystyy miettimään kauaskatseisesti ja sopimaan palkansaajaliikkeen kanssa asiat niin kuin ne on pitkän aikaa pystytty Suomessa sopimaan.
– Kannatan vanhantapaista luottamukseen perustuvaa neuvottelemista ja sopimista. Arvostetaan kumpikin toisiamme ja annetaan arvoa sille, mitä sovitaan. Ei niin, että ollaan koko ajan rikkomassa ja huutamassa eri viestintäkanavien kautta syytöksiä ja rikkovaa viestiä kentälle. Toivoisin enemmän sopimista.
Vainion mielestä liitto on neuvottelupöydissä sille harvinaisessa tilanteessa.
– Teollisuusliitto on tottunut sopimaan ja neuvottelemaan asioista, ja nyt meille ei aina ole annettu sitä mahdollisuutta. Sen tähden nämä neuvottelut ovat kestäneet kauan.
Jos sopua ei synny, on liitto Vainion mielestä pakon edessä.
– Työtaistelu on meidän kohdallamme ainoa vaihtoehto silloin, kun emme pysty sopimalla asioita ratkomaan. Silloin meidän on pakko käyttää työtaisteluoikeutta. En missään tapauksessa haluaisi, että ollaan tällaisessa tilanteessa, niin kuin meistä ei moni muukaan. Mutta meidän on pakko. Silloin meidän pitää pystyä Teollisuusliittona näyttämään, että olemme tosissamme.
”Ei meillä vaatimukset hirveät ole”
Sodankylän Comforta Oy:n pääluottamusmies Erja Haapalainen on mukana tekstiilihuoltoalan tes-neuvottelukunnassa.
– Tilanne on kauhean sekava. Se on erilainen kuin varmasti ikinä. Kaikki odottavat teknologiateollisuuden sopimusta. Kukaan ei halua tehdä mitään ennen kuin siellä tapahtuu jotain. Kukaan ei ole antanut lupaa tehdä mitään.
– Olemme kuitenkin neuvotteluväleissä edelleen. Seuraava tapaaminen on joulukuun 9. päivä. Kovasti on neuvotteluissa sanottu eitä. Rahasta ei ole vielä puhuttu. Ei ole sellaista raamia tullut, minkä puitteissa voisi sopia. Kaikki mikä maksaa työnantajalle, siihen tulee ei.
Sodankylän Comfortan työntekijät osallistuivat viime vuonna kaksi kertaa liiton mielenilmaisuun ja osanotto oli sataprosenttinen. Tällä kertaa työpaikka ei kuulu 9. joulukuuta alkavaksi ilmoitetun työtaistelun piiriin.
Haapalainen toivoo tes-neuvotteluihin avoimuutta.
– Työntekijäpuolen suurin toive on saada kiky pois. Se ei vaikuta meillä kuin kolmannekseen koko konsernin työntekijöistä. Onhan se tosi reilua, että kolmasosa kikyilee ja loput ei. Sillä ei firmallekaan ole oikeasti mitään vaikutusta. Se on vain kiusantekoa!
– Riittävän kokoisia palkankorotuksia toivomme tietysti. Ei meillä mielestäni hirveät vaatimukset ole, vaikka kaikki menisivät läpi.
”Rintama pitää”
Mekaanisessa metsäteollisuudessa vastakkainasettelu on poikkeuksellisen jyrkkä. Työntekijöiden kolmen päivän lakon päälle työnantaja uhkaa kuuden päivän työsululla. Markku Tirkkosen työpaikka, Pelloksen vaneritehdas Ristiinassa, on suunniteltujen työtaistelutoimien piirissä.
– Kun katsoo työnantajapuolen esityksiä, niin ne ovat kerta kaikkiaan pöyristyttäviä. Ainahan ne tuovat heikennysesityksiä hirveästi pöytään, mutta harvoin näin kovia. Se tarkoittaisi, että parikymmentä prosenttia palkat alenisivat, jos ne kaiken saisivat läpi. Ei sitä oikein voi ymmärtää, Tirkkonen sanoo.
Työnantajan toiminnassa on Tirkkosen mukaan ollut se hyvä puoli, että se on hitsannut porukan yhteen.
– Kyllä meidän henki on kova. Uskon, että jos lakko tulee, niin varmasti rintama pitää! Tärkein mitä porukka odottaa on se, että kikyä ei seuraavassa sopimuksessa enää ole. Eikä sinne saa tulla mitään muitakaan heikennyksiä.
Tirkkosen mukaan häntä ihmetyttää työnantajan röyhkeys, kun sille ei tunnu mikään riittävän.
– Kaikki vietäisiin. Tässä näkee hyvin sen, että työnantaja tällä hetkellä ei enää arvosta meitä työntekijöitä. Joskus on oltu se arvokkain pääoma, mitä yrityksillä on. Mutta nyt sillä ei ole mitään väliä, tulemmeko me enää edes palkalla toimeen. Ei meidän palkat älyttömiä ole. Siinä saa tosissaan nipistellä, että selviää menoista.
– Kyllä se henki on työpaikalla, että periksi ei anneta. Tämä latu katsotaan loppuun asti, sanoo Tirkkonen.
”Heikennyksiä ei kukaan halua”
Lannoiteita ja fosforihappoa valmistava Siilinjärven Yara kuuluu suunniteltujen työtaistelutoimien piiriin. Kemian perusteollisuuden sopimusalaa edustavan Niina Laitisen mukaan työntekijät odottavat tulevia ratkaisuja ja valmistautuvat mahdolliseen lakkoon.
– Kikytunnit koetaan meillä todella turhina. Yhteinen näkemys on, että työnantajan esittämiä heikennyksiä ei kukaan halua. Työnantajalla on pitkä lista, joka vaikuttaa toteutuessaan jokaiseen työntekijään.
Laitisen mukaan työmarkkinatilanne on kemian sopimusalalla aika tulehtunut.
– Hankalan siitä tekee työnantajan jääräpäisyys ja neuvotteluhaluttomuus.
Laitinen toivoo, että neuvottelemalla päästäisiin vielä sopimukseen.
– Ei lakko ketään palvele. Sillä on ainakin meidän toimipaikalla isot vaikutukset. Jää luultavasti vuosituotantoennätykset tekemättä, jos kolme päivää ollaan lakossa.
Teollisuusliiton toiminnan ensi vuoden painopisteet ovat järjestäytyminen, henkilöstön osaamisen kasvattaminen ja työehtosopimuskierroksen onnistunut loppuun saattaminen.
TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTON SYYSKOKOUS, HELSINKI 28.–29.11.2019
KUVA YLLÄ: Kuvassa oikealta valtuuston jäsenet Ari Saukkokoski, Tommi Sauvolainen, Heikki Seppälä ja Miia Soininen.
Järjestäytyminen on ammattiliiton peruskivi. Työmarkkinoiden käytettävissä olevien liiton jäsenten määrä on kuitenkin laskenut viime vuosina samalla kun työntekijöiden määrä on vähentynyt useilla sopimusaloilla.
Liiton valtuuston asettamien tavoitteiden mukaan jäsenmäärän kehitys käännetään ensi vuonna kasvu-uralle niin, että seuraavat tavoitteet toteutuvat liittokokouskauden loppuun eli vuoteen 2023 mennessä: 1) Työmarkkinoiden käytössä olevien jäsenten määrää nostetaan kuudella prosentilla vuoden 2019 lopun tasosta, 2) Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen määrää nostetaan 10 prosentilla vuoden 2018 tasosta, ja 3) Liiton opiskelijajäseneksi saadaan liittymään ainakin joka toinen niistä opiskelijoista, joiden koulutus tähtää liiton sopimusaloille.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.
LISÄÄ KONTAKTEJA TYÖPAIKOILLE
Yleisin syy sille, miksi työntekijä ei ole liittynyt ammattiliittoon on se, että kukaan ei ole jäsenyyttä tarjonnut. Siksi Teollisuusliitto lisää henkilökohtaisia kontakteja sopimusaloillaan työskentelevien ihmisten kanssa. Jäseneksi liittyminen ja järjestämistyö otetaan esille aina kun liiton työntekijät vierailevat työpaikoilla, oli kysymys sitten työsuhdeasioiden ratkomisesta tai muista asioista. Työpaikkakäynneissä painotetaan alle 50 hengen yrityksiä. Vierailut toteutetaan yhdessä luottamushenkilöiden ja ammattiosastojen kanssa. Esimerkiksi järjestäminen tulee osaksi kaikkea ammattiosastojen aktiiveille suunnattua koulutusta.
Toinen osa jäsenmäärän kasvattamista on jäsenpidon eli jäsenenä pysymisen halun parantaminen. Kysymys on jäsenten tyytyväisyydestä edunvalvontaan, työsuhdeneuvontaan sekä muihin palveluihin ja etuihin. Välineitä ovat esimerkiksi luottamusmiesten osaamisen ja mielenkiinnon tukeminen laadukkaalla koulutuksella, vertaistukiryhmien perustaminen, järjestämiskampanjoiden jatkaminen, aluefoorumien uudistaminen, onnistumisista viestiminen ja jäsenetujen toteuttaminen niin, että ne ovat monipuolisia ja helppoja käyttää.
Edessä vasemmalta valtuuston jäsenet Atte Kilpinen, Ville Hänninen, Veera Hakanperä ja Erja Haapalainen.
Teollisuusliitto toteuttaa ensimmäisen laajan jäsentutkimuksen vuoden 2020 alkupuolellaussa. Siinä kartoitetaan jäsenten toiveita ja tarpeita ja kysytään esimerkiksi sitä, miksi he ovat liittyneet liittoon ja pitäneet jäsenyydestä kiinni. Tämän rinnalla otetaan yhteyttä liitosta eronneisiin sen selvittämiseksi, mitkä syyt eroamisen ovat aiheuttaneet.
Oppilaitoskampanjointia lisätään. Uusien opiskelijajäsenten lisäksi tavoitteena on saada myös uusia oppilaitostiedottajia. opiskelijajäseniin pidetään yhteyttä opintojen läpi aina valmistumiseen asti, jolloin heille tarjotaan liiton jäsenyyttä, jos he työllistyvät liiton sopimusaloille.
Vuonna 2020 valitaan luottamusmiehet useimmilla Teollisuusliiton sopimusaloilla. Uudet työsuojeluvaltuutetut on valittu tai valitaan kuluvan loppuvuoden aikana. Toiminnan jatkuvuuden ja laadun kannalta on tärkeää, että uudet luottamushenkilöt perehtyvät tehtäväänsä, osallistuvat koulutukseen ja pääsevät mukaan verkostoihin. Uusille työsuojeluvaltuutetuille perustetaan uutena välineenä oma uutiskirje.
TIETO JA OSAAMINEN TOIMINNAN TUEKSI
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sitä, että Teollisuusliitossa on osaava, motivoitunut ja aikaansaava henkilöstö. Siihen tähdätään asiaosaamisen ja vuorovaikutus- ja viestintätaitojen vahvistamisella. Välineet ovat tiivistetysti osaamisen jakaminen sekä muu, kuten henkilöstön kielitaidon kehittymistä tukeva, koulutus.
Työehtosopimuksen ja neuvottelutoiminnan kehittäminen pysyy ensi vuonna tämän vuoden tavoin liiton toiminnan yhtenä painopisteenä. Kehittämisen kohteita ovat perusteellinen valmistautuminen, jäsenten kuunteleminen, koordinaatio ja yhdessä tekeminen. Neuvottelukierroksen ja paikallisen sopimisen onnistumista tuetaan kestävällä tietopohjalla, jota rakennetaan esimerkiksi kyselyillä sekä palkkatilastojen ja yritysten tilinpäätösten analyyseilla. Liiton verkkosivuille rakennetaan työehtotoimintaa tukeva osa. Alkuvuoden aikana tärkein tavoite on käynnissä olevan tes-neuvottelukierroksen laadukas loppuun saattaminen.
Pääpainopisteiden rinnalla jatketaan liiton muiden toimintojen hiomista edelleen. Näiden joukossa valtuusto korosti erityisesti tiedottamisen kehittämistä.
Puhumassa 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen, taustalla valtuuston puheenjohtajisto Anne Baltzar, Jyrki Levonen, Jarmo Markkanen ja Jouni Larmi.
JÄSENMAKSU ALENEE JÄLLEEN
Jäsenmaksu on ensi vuonna 1,35 prosenttia. Se on 0,1 prosenttia vähemmän kuin tänä vuonna. Jäsenmaksu alenee nyt toista vuotta peräkkäin.
Tarkemmin jaoteltuna liiton jäsenmaksu vuonna 2020 on yksi prosentti. Liiton osuus siitä on 0,82 prosenttia ja ammattiosastojen osuus 0,18 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta. Finanssivalvonta asetti Teollisuuden työttömyyskassan ensi vuoden jäsenmaksuksi 0,35 prosenttia. Se on 0,1 prosenttia vähemmän kuin tänä vuonna.
Ammattiosastojen jäsenmaksupalautusta ei makseta, jos osasto ei ole hyväksynyt vuoden 2017 ylimääräisen liittokokouksen hyväksymiä ammattiosaston mallisääntöjä ja rekisteröinyt niitä Patentti- ja rekisterihallitukseen tai ammattiosasto ei ole toimittanut ilman hyväksyttävää syytä toimihenkilöilmoitusta 28.2.2020 mennessä.
Liiton varsinaisen toiminnan kulujäämän arvioidaan ensi vuoden talousarviossa olevan 43 miljoonaa euroa, mikä on vajaa miljoona euroa enemmän kuin tänä vuonna. Kun varsinaisen toiminnan kuluista vähennetään arvioidut jäsenmaksutuotot, jää sijoitustoiminnan tuotoilla katettavaksi 10,3 miljoonan euron osuus. Tilikauden ylijäämäksi arvioidaan muodostuvan noin 4,7 miljoonaa euroa kaikki kulu- ja tuloerät, kuten sijoitustoiminnan oletetut tuotot, huomioon ottaen.
NILOSAARI TOISEKSI VARAPUHEENJOHTAJAKSI
Jari Nilosaari ja Ulla Hopponen.
Valtuusto päätti, että Teollisuusliitossa on kaksi varapuheenjohtajaa aikaisemman kolmen sijaan. Toisena varapuheenjohtajana toimii Jari Nilosaari. Puheenjohtajien lisäksi liiton johtoryhmässä toimii talouspäällikkö Ulla Hopponen. Järjestely tehtiin aikaisemman toisen varapuheenjohtajan Heli Puuran siirryttyä viime syyskuussa SAK:n palvelukseen.
52 ESITYSTÄ
Valtuusto sai käsiteltäväkseen 52 esitystä 25 ammattiosastolta. Seuraavat poiminnat kuvaavat esitysten laajaa kirjoa.
Helsingin metallityöväen, Varkauden Metallityöväen ja Strömbergin tehtaan työntekijöiden ammattiosasto esittivät, että Teollisuusliitto joko yksin tai yhdessä SAK:n kanssa selvittää, miten työnantajien harjoittamaa työntekijöiden työehtosopimusten vaihtoa toiseen, eli työehtosopimusshoppailua, voidaan rajoittaa. Selvityksen pohjalta pitäisi osastojen esityksen mukaan vaatia muutoksia työehtosopimuslakiin. Valtuusto päätti, että Teollisuusliitto käynnistää SAK:n kanssa selvitystyön. Selvityksen valmistumisen jälkeen vaikutetaan siihen, että työehtosopimuslaki muutetaan työntekijän kannalta oikeudenmukaisemmaksi ja turvallisemmaksi puuttumatta työnantajan järjestäytymisvapauteen.
Samaiset ammattiosastot esittivät valtuustolle, että liitto selvittää, mitä muutoksia palkkaturvalakiin pitäisi tehdä, jotta työntekijä saisi nykyistä nopeammin palkkaturvapäätöksen ja maksun. Valtuusto tunnisti ongelman. Palkkaturvahakemusten arvioitu käsittelyaika on keskimäärin kuusi kuukautta. Teollisuusliitto aikoo vaikuttaa suoraan ja SAK:n kautta siihen, että palkkaturvajärjestelmä kehitetään nykyistä toimivammaksi.
Eturivissä vasemmalta Harri Valkonen, Timo Viitanen ja Kai Hyrynkangas.
Teollisuusliiton Haapaveden ammattiosasto esitti, että pääluottamusmiehille valittaisiin kaksi varahenkilöä. Valtuusto totesi, että liiton luottamusmiesvaaliohjeiden mukaan pääluottamusmiehelle tai luottamusmiehelle valitaan vähintään yksi varahenkilö. Sitä useampia varahenkilöitä voidaan valita, jos siitä on sovittu työnantajan kanssa. Liitto kehottaa käymään työpaikoilla keskusteluja varapääluottamusmiesten määrän kasvattamisesta.
Linnavuoren metallityöväen ammattiosasto esitti, että Murikan koulutustarjontaan lisättäisiin kurssi väittelytaitojen kehittämisestä. Valtuuston vastauksen mukaan argumentoinnin kehittäminen ilman sisältöön kytkeytyvää osaamista ei yksin riitä kurssin aiheeksi. Väittelytaidon kehittäminen on sen takia kytketty osaksi puhe- ja kirjallisen viestinnän opetusta. Lisäksi Murikka tarjoaa neuvottelutaidon opetusta erillisenä ja muihin kursseihin sisältyvänä koulutuksena.
Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistys esitti valtuustolle, että liiton teollisuuspoliittisesta ohjelmasta poistetaan maininta ydinvoimasta sähköntuotannon välineenä. Valtuuston mukaan tuontisähköstä riippuvaisen Suomen on panostettava entistä voimakkaammin energiaomavaraisuuteen. Lisäksi teollisuuden sähkön hinta on pidettävä kilpailukykyisenä. Energiaa tarvitaan tulevaisuudessa enemmän, ja Suomeen tarvitaan monipuolinen energiantuotantopaletti. Se tarkoittaa valtuuston mukaan sitä, että ilmastonmuutoksen torjunnan ja sähkön saatavuuden kannalta on perusteltua tuottaa sähköä myös ydinvoimalla ja suhtautua myönteisesti mahdollisiin uusiin ydinvoimalupahakemuksiin.
Vastaukset esityksiin toimitetaan kaikille niitä tehneille ammattiosastoille.
Teollisuusliiton valtuusto otti yleiskeskustelussaan tiukasti kantaa työn halpuutusta ja hävyttömien kiky-tuntien jatkamista vastaan. Keskustelussa vaadittiin työnantajia palauttamaan työntekijöille kiky-sopimuksen vastaisesti omiin taskuihinsa, ei investointeihin, pistämänsä miljardit.
TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTON SYYSKOKOUS, HELSINKI 28.–29.11.2019
– Kuitit pöytään!
Jouni Lämpsä (teknologiasektori, Oulun alue) ehdotti, että Teollisuusliitto yrittäisi saada maahan uuden lain. Laki pakottaisi työnantajat palauttamaan työntekijöille ne rahat, jotka työnantaja otti väärin perustein itselleen, ja ihan kuittien mukaan laskien. Kiky-sopimuksen mukaanhan työnantajien piti laittaa lisää rahaa investointeihin ja esimerkiksi koulutukseen. Mutta rahat näyttävät menneen osinkoihin eli omistajien taskuihin.
Jouni Lämpsä
Lämpsä vaati myös kiky-sopimuksesta johtuvien sosiaaliturvamaksujen siirron perumista eli työnantajien maksuvelvollisuus pitäisi nostaa vanhalle tasolleen suhteessa työntekijöihin.
Kimmo Sandelin (erityisalojen sektori, Keski-Suomi) komppasi Lämpsää ja vaati, että liitto omassa tiedotuksessaan viestittäisi avoimemmin sosiaaliturvamaksujen siirrosta.
Viranomaistietoihin perustuvat laskelmathan osoittavat, että vuoden 2010 yritysten Kela-maksun poisto, vuosien 2012 ja 2014 yhteisöveron alennukset ja vuosien 2017–2020 sotu-maksujen sälyttämisen entistä raskaampina työntekijöille merkitsee ensi vuonna jo yli 4 miljardin euron tulonsiirtoja vuodessa työnantajille. STTK:n pääekonomisti on puolestaan todennut, että yritykset ovat 2010-luvulla hyötyneet erilaisesta tuesta yhteensä 22 miljardia euroa.
Kuittien vaatiminen pöytään kelpasi Kari Purmoselle (tekno, Helsinki-Uusimaa). Purmonen kehotti liittoa myös uudestaan tutkimaan liiton oman sairauskassan perustamista. Purmosesta tämä toimisi hyvänä etuna ja houkuttimena liittyä liittoon, kun työt aina vain pätkittyvät ja työsuhteet lyhenevät murentaen työsuhteeseen liitettyä sosiaaliturvaa.
Kari Purmonen
Nina Päivärinta (puutuotesektori, Häme) painotti korkean järjestäytymisasteen merkitystä liiton vaikutusvallan takeena. Hän toivoi liitolta ”ärhäkkyyttä ja näkyvyyttä”.
Jäsenmäärän laskusta huolestuneisiin ilmoittautui Satu Heijarikin (tekno, Varsinais-Suomi). Yhtenä lääkkeenä Heijari piti opiskelijajäsenten jäsenyyden jouhevampaa jatkamista, kun opiskelija siirtyy työelämään. Hän painotti, että kaikille luottamusmiehille pitää koulutuksissa painottaa järjestämisen merkitystä.
Satu Heijari
– Nykyiset työmarkkinahäiriöt ovat työnantajapuolella olevien tietoinen valinta, he haluavat hyökätä koko suomalaista sopimusyhteiskuntaa vastaan. Puhuttiin investoinneista ja digiloikasta, nähtiin kuitenkin vain rahojen loikka osakkeenomistajien taskuihin, arvioi Jouni Jussinniemi (tekno, Oulu).
Jouni Jussinniemi
TALKOOTUNNIT POIS, PALKALLA ELETTÄVÄ
Kiky toistui puheesta toiseen – samoin jämäkät lauseet siitä, että kiky on saatava pois eikä siinä asiassa periksi anneta. ”Kiky tuli, kiky meni”, tiivisti Anne-Mari Toikka (tekno, Varsinais-Suomi). Palkankorotusten on oltava sellaisia, että työntekijä tulee palkallansa toimeen.
– Nyt tuntuu, ettei kapitalistille enää riitä mikään. Pirkanmaalainen työntekijä voi joutua tukeutumaan yhteiskunnan apuun. Eikö sinua hävetä Minna Helle? Teollisuusliiton on nyt pysyttävä kovana. Sopimukset on saatava sellaisiksi, että työllä tulee toimeen, Markus Haataja (tekno, Pirkanmaa) vaati.
– Media suoltaa nyt uutisia työmarkkinoista ja työehtoshoppailusta. Mutta meidän työpaikallamme palkkojen polkeminen onnistui ihan ilman shoppailua, Susanna Kiukainen (tekno, Varsinais-Suomi) kertoi.
Susanna Kiukainen
– Palkansaajan ostovoiman on noustava oikeasti. Tuhannet vuorotyötä tekevät odottavat, että nyt korjataan olemattomat korvaukset esimerkiksi yövuoroista, muistutti Tommi Sauvolainen (tekno, Lappi).
– Nyt konkretisoituu iso osa lupauksista, jotka linjattiin Teollisuusliiton syntyessä. Me olemme sopimusten teon jälkeen entistä vahvempia. Kaikki sopimusalat on saatava kunnialla maaliin, Janne Vainio (tekno, Satakunta) kaavaili.
Janne Vainio
– Kentän viesti on vahva. Kiky on kuopattava lopullisesti, Ari Rintala (tekno, Vaasa) totesi.
Daniel Hannus (tekno, Uusimaa) kuvasi, että työnantajapuoli tarjoaa vain lisää talkootunteja ja palkanalennuksia. Työnantajapuolen vaatimusten takana on heikennyksiäkin suurempia tavoitteita.
– Nyt näyttää selvältä, että EK ja työnantajapuoli haluavat murskata ay-liikkeen. Kehotan kaikkia ottamaan tämän uhan vakavasti. Meillä ei ole varaa hävitä tätä taistelua.
– Lakko on kallis, mutta työsulku ei maksa mitään. En oikein ymmärrä tuota logiikkaa, valotti puolestaan työnantajapuolen vajavaista järjenjuoksua Sami Tuominen (tekno, Keski-Suomi).
Ari Kuntun (tekno, Kaakkois-Suomi) mukaan lakkovaroitus oli ”ainoa oikea toimi tässä vaiheessa”. Raimo Kantonen (tekno, Uusimaa) kertoi kentän terveisinä tämän: ”Periksi ei saa antaa.” Päivärinta painotti, että kiky on saatava pois kaikista sopimuksista. Anna Andersson (kemian sektori, Helsinki) kuvasi työntekijöiden taisteluvalmiutta näin: ”Meitä ei pelotella, ja tämä katsotaan loppuun asti!” Tapio Ruostetoja (tekno, Vaasa) kuvasi tilannetta nyt ”valoisammaksi”. Viime kerralla oltiin ”selkä seinää” vasten. Nyt on annettava meidän neuvottelijoillemme tuki, johon nojata, Ruostetoja sanoi.
Nina Päivärinta
LISÄÄ JÄSENIÄ, ENTÄ TYÖNTEKIJÖITÄ?
Reija Mettovaara (tekno, Uusimaa) kiitteli ironisesti työnantajia osallistumisesta Teollisuusliiton jäsenhankintakampanjaan. Nyt työehtosopimukset todellakin kiinnostavat! Tapahtumien pyörteessä ei Mettovaaran mielestä kuitenkaan saataisi unohtaa meneillään olevia työsuojeluvaaleja. Hänestä valtuutetuiksi ei saa nostaa ytk:laisia. Myös Vainio ja Kantonen kertoivat, että lisää jäseniä on liittynyt Teollisuusliittoon.
Useampi puhuja oli huolissaan siitä, miten liiton sopimusaloille ylipäänsä saadaan uusia työntekijöitä. Tuominen jatkoi työnantajapuolen epäloogisten toimien luotaamista. Huudetaan työvoimapulaa, mutta samalla pistetään päälle työsulku. Kuka ammattiaan valitseva lähtisi nyt työsulun vaivaamalle alalle, Tuominen ihmetteli. Sandelin totesi, että ”jotain tarvitsisi keksiä”, jotta liiton sopimusalat houkuttelisivat.
”JÄRJETÖN” TYÖNANTAJAPUOLI
– Koko syksy on neuvoteltu. Mutta työnantajapuolella oli niin järjettömiä ehdotuksia, että ensiksi neuvoteltiin, jotta päästäisiin neuvottelemaan, kuvasi Arto Liikanen (tekno, Keski-Suomi).
Arto Liikanen
Kimmo Sandelin puolestaan kertoi, että vastapuoli on useaan kertaan perunut jo sovitut neuvotteluajat ja todennut odottavansa Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimuksen solmimista.
– Pitäisikö käskeä Teknologiateollisuus ry myös sinne meidän pöytäämme? Voisimmeko me sitten neuvotella, Sandelin kuvaa tilannetta, kun työnantajapuoli väittää luopuneensa keskitetystä ratkaisusta, vaikka se ei ole totta.
– Jos yhdellä alalla menee läpi jotain, menee se läpi muillakin, uumoili Antti Maijala (tekno, Pirkanmaa) työnantajapuolen koordinoinnin lopullisia tarkoitusperiä.
NEUVOTTELUIHIN AVOIMUUTTA
Maijala ei ollut ainoa, joka vaatii suurempaa avoimuutta ja selkeämpää tiedotusta Teollisuusliitolta luottamusmiehille ja jäsenistölle neuvottelujen kulusta. Näiden vaatimusten ytimessä oli se, että liiton jäsenten taistelutahto kasvaa, kun heillä on oikeaa tietoa.
Samuli Hakkarainen (tekno, Savo-Karjala) toivoi, että työtaistelutoimen alla lähetettyihin tekstareihin mahdutettaisiin myös muutama pääpointti taistelun syistä. Lisää avoimuutta vaativat myös Tarmo Lukkarinen (tekno, Keski-Suomi), Juhani Jara (kemia, Pirkanmaa), Tommi Suvela (tekno, Pirkanmaa), Jorma Larmi (puutuote, Pirkanmaa) ja Sandelin.
Lasse Vertanen (erityisalat, Vaasa) muistutti, että monille liiton jäsenille painetun tekstin lukeminen on vaikeaa ellei toisinaan jopa vastentahtoista.
– Mitä voisimme tehdä toisin, jotta tieto menisi jäsenille perille? Voisimmeko turvautua helposti jaettavaan kuvaan ja ääneen, tehdä vaikka podcastejä? Miten olisi podcasti ”Teollisuusliiton totuus minuutissa”, kuulutti Vertanen apukeinoja tiedotussotaan työnantajia vastaan.
KAPITALISMI ON RIKKI
Petri Partanen allekirjoitti puheenvuorossaan täysin viime aikojen uutiset siitä, että kapitalismi on rikki. Eriarvoisuus kasvaa ja populistit hyötyvät.
Nykykapitalismin kasvot näkyvät myös YK:n kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa. Partanen muistutti, että aiemmin kolmikantaisesti toimineessa ILO:ssa työnantajapuoli haluaisi nyt poistaa heikoimman osapuolen eli työntekijöiden tärkeimmän ihmisoikeuden, lakko-oikeuden.
EK tavoittelee nyt Suomessa heikennyksiä samanlaisessa työnantajien maailmanlaajuisessa rintamassa.
– Mutta EK ei tajua, miten vahvoja me olemme yhdessä. Pienetkin liitot ovat sen osoittaneet, Partanen alleviivasi joukkovoiman tehoa.
Jäsenkadon patoamiseksi Partanen ehdotti sitä, että liitto nostaisi esiin nuorille tärkeitä asioita. Liiton pitäisi siis puhua eettisestä kuluttamisesta, ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta. Hän ehdotti, että Teollisuusliitto järjestäisi esimerkiksi Finnwatchin ja SASKin kanssa yhdessä tilaisuuksia näistä teemoista.
”Vakaa ja ennustettava meno yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla on kaikkien etu”, puheenjohtaja Riku Aalto linjasi Teollisuusliiton valtuuston juhlaseminaarissa.
KUVA YLLÄ: Teollisuusliiton juhlavaltuuston eturivissä oikealta Riku Aalto, Olli Rehn, Eino Ketola, Kyösti Kiuru, Jari Nilosaari, Heli Puura ja Turja Lehtonen.
Teollisuusliiton valtuuston Helsingin Paasitornissa 4. kesäkuuta järjestetyn juhlaseminaarin pontimena oli Metalliliiton perustaminen 120 vuotta sitten. Tilaisuudessa julkaistiin dosentti Eino Ketolan kirjoittama Metalliliiton historiasarjan vuodet 1984–2000 sisällään pitävä viides osa. Sitä käsittelevän Ketolan haastattelun voit lukea tästä.
Yli 200 osallistujaa koonneessa juhlaseminaarissa tuotiin Metallin historian rinnalla esiin, että ammattiyhdistystoiminnan juuret ulottuvat Teollisuusliitoksi fuusioituneiden entisten Metalliliiton, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja Puuliiton kautta moninaisina menneisyyteen.
Helsingin Kirjatyöntekijäin yhdistys perustettiin 150 vuotta sitten vuonna 1869. Sen aloitteesta syntyi vuonna 1897 maamme ensimmäinen ammattiliitto, Suomen Kirjaltajaliitto. Puuseppäin keskushallinto perustettiin 1899, ja Suomen Puutyöntekijäin liitto vuonna 1905.
TOIMINTA MUUTTUU, PERIAATTEET SÄILYVÄT
Voimien yhdistäminen ja yhteiskuntaan vaikuttaminen eivät ole ilmiöinä uusia, mutta ammattiyhdistystoiminnan pitää Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan etsiä uusia muotoja menestyäkseen tulevaisuudessa.
”Tapamme toimia saattavat muuttua, mutta periaatteet säilyvät”, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi.
– Ammattiyhdistysliike ei ole irrallinen saareke yhteiskunnassa. Se näkyy ja vaikuttaa laajalla rintamalla. Se yrittää vaikuttaa kaikkeen, mikä koskee sen jäsenten, heidän perheenjäsentensä ja yleisemminkin yhteiskunnan asioita.
– Väkeä on joskus vaikea saada innostumaan yhteisten asioiden hoitamisesta, mutta me emme voi jäädä ihmettelemään tätä kehitystä. Ammattiyhdistysliikkeenkin on sopeuduttava, kuten se on tehnyt aikaisemminkin. Samalla on löydettävä uudet keinot ja toiminnan muodot, joita emme ehkä edes osaa vielä nähdä.
Varmaa Aallon mukaan kuitenkin on, että vuoden 2018 alussa käynnistetyn Teollisuusliiton toiminta jatkuu samalla tavalla vastuullisena kuin mitä tähänkin mennessä on nähty.
– Vakaa ja ennustettava meno yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla on kaikkien etu. Yhteiskunta, joka pitää huolen heikoimmistaan, ja joka ei päästä väestönosien elintasoeroja liian suuriksi, on vahva.
– Teemme tulevaisuudessakin töitä sen eteen, että yhteisöllisyydelle on sijansa yhteiskunnassamme. Toimintatavat saattavat muuttua, mutta perusperiaatteet säilyvät, Aalto totesi.
PALKKAKOORDINAATIOLLE ON TARVE
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn arvioi tervehdyspuheenvuorossaan historiallista taivaltansa juhlistamaan kokoontuneen Teollisuusliiton olevan merkittävä tekijä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin mukaan palkkakoordinaatiota tarvitaan edelleen.
Kansainvälisen talouden ja sen rinnalla Suomen talouden hidastunutta kasvua, riskitekijöitä ja viennin vaimentuneita näkymiä käsitellyt Rehn kiinnitti huomionsa seuraavien työehtosopimusneuvotteluiden palkkaratkaisun malliin. Hänen mukaansa palkkapolitiikalla on nykyisten kansainväliseen kilpailuun liittyvien reunaehtojen vallitessa vahva yhteys Suomen kansantalouden ja yhteiskunnan kehitykseen.
– Koordinaatiota tarvitaan palkoista sovittaessa tulevaisuudessakin. On perusteltua, että teollisuuden toimialat asettavat palkankorotuksille raamin, jota muiden alojen ei ole syytä normaaleissa oloissa ylittää, Rehn sanoi.
”OLKAA AKTIIVISIA KOTIMAASSA, EUROOPASSA JA MAAILMALLA”
Pitkän työuran ay-liikkeessä ja kansainvälisissä tehtävissä tehnyt Jyrki Raina yhdisti esityksessään globaalit megatrendit ja ihmisten inhimilliset perustarpeet. Rainan mukaan ihmiset haluavat saavuttaa ihmisarvoisen elämän, oikeudenmukaisuuden, ansiotyön ja elämiseen riittävän palkan sekä perusturvan riippumatta siitä, missä päin maailmaa he asuvat.
Raina liputti pohjoismaisen hyvinvointimallin puolesta. Hän korosti yhdessä vaikuttamisen merkitystä.
– Pitäkää huolta kotipesästä. Järjestäminen on kaikkien tehtävä. Tavoitteena ovat aktiiviset jäsenet, jotka vaikuttavat yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Tehkää tilaa naisille ja nuorille. Olkaa aktiivisia Euroopassa ja maailmalla. Auttakaa kehittyvien maiden ammattiliittoja kasvamaan.
– Sopiminen on hieno pohjoismainen perinne. Sitä tarvitaan, mutta myös taistelua tullaan tarvitsemaan. Aina, Raina sanoi.
Jyrki Raina kehotti Teollisuusliittoa toimimaan aktiivisesti Suomessa, Euroopassa ja maailmalla.
STIPENDEJÄ OPISKELIJOILLE
Juhlaseminaarin yhteydessä pidetty valtuuston juhlakokous päätti, että Teollisuusliitto ryhtyy myöntämään opiskelijajäsenille vuosittain jaettavia 500 euron stipendejä. Niitä myönnetään enintään 120 kappaletta vuodessa. Stipendillä tuetaan aktiivisia nuoria heidän opiskelunsa aikana ja vahvistetaan opiskelijajäsenten kiinnittymistä Teollisuusliittoon ja sen nuorisotoimintaan.
Valtuusto päätti myös, että liitto ryhtyy tarjoamaan ensi vuonna Murikassa ammattiosastoille viikonloppukursseja, joilla ne voivat arvioida ja kehittää toimintaansa.
Teollisuusliitto nousi viime vuonna johtavaan rooliin taistelussa työttömyysturvan ja irtisanomissuojan puolesta. Teollisuusliiton 21.–22.5. kokoontunut valtuuston kevätkokous muun muassa hyväksyi liiton ensimmäisen vuoden toimintakertomuksen.
Työtaistelut leimasivat Teollisuusliiton toimintaa vuonna 2018. Helmikuun 2. päivä vastustettiin poliittisella mielenilmauksella maan hallituksen virittämää aktiivimallia, jossa työnhakijat velvoitettiin erilaisiin ”aktivointitoimiin” työttömyyskorvauksen leikkaamisen uhalla.
Vuoden puolivälissä maan hallitus alkoi ajaa irtisanomissuojan heikentämistä alle 20 hengen yrityksissä. SAK:laiset liitot kampanjoivat eriarvoistavan lakihankkeen pysäyttämiseksi, mutta se ei vaikuttanut hallitukseen. Sen seurauksena Teollisuusliitto julisti poliittisena työtaistelutoimenpiteenä ensin 17.9. alkaen ylityökiellon kaikille sopimusaloilleen viestintäaloja lukuun ottamatta. 3.10. järjestettiin vuorokauden mittainen lakko, johon osallistui 150 työpaikkaa ja noin 22 000 jäsentä. Seuraava vaihe oli nelipäiväinen lakko 25.–28. lokakuuta.
Teollisuusliiton 21.–22. toukokuuta Helsingissä kokoontuneen valtuuston mukaan liitto saavutti tavoitteensa. Hallitus muutti lakiesitystään niin, että irtisanomissuoja ei heikentynyt. Liitto toteutti tehtävänsä solidaarisuuden edistäjänä, heikommassa asemassa olevien ihmisten ja työmarkkina-asioiden kolmikantaisen valmistelun puolustajana.
Samalla valtuusto totesi, että liiton on jatkettava työskentelyä sen eteen, että asioita voidaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa edistää neuvottelemalla ja sopimalla eri osapuolten neuvotteluhalukkuuden ja keskinäisen luottamuksen pohjalta.
POIMINTOJA TOIMINNASTA 2018
Suurin osa Teollisuusliiton toiminnasta on hidasta ja pitkäkestoista työtä, joka ei nouse otsikoihin kuten poliittiset lakot. Liiton perustehtäviä ajatellen toimintavuosi 2018 oli arkisen aherruksen täyteinen niin, että merkittävä osa resursseista kohdistui toiminnan käynnistämiseen, uusien toimintamallien käyttöön ottamiseen ja toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen ja arvioinnin rakentamiseen.
Edunvalvonnassa sovitettiin yhteen perustajaliittojen toimintatavat ja otettiin käyttöön uusia palveluja kuten työympäristö- ja sosiaaliasioiden päivystys. Tutkimuksessa kirjoitettiin suhdanne-, toimiala- ja palkkakatsaukset sekä käynnistettiin noin 3 000 henkilön jäsenpaneeli ja noin 350 henkilön luottamusmiespaneeli, joilta kerättyä tietoa voidaan hyödyntää liiton päätöksenteon apuna.
Järjestämistyössä kohderyhmäksi valittiin yli 50 hengen työpaikat. Resurssia vahvistettiin rekrytoimalla uusia työntekijöitä. Aluetoimistojen työ ja alueellinen toiminta käynnistettiin useilla eri tapahtumilla ja toimintamallien rakentamisella. Osastojen voimavaroja kasvatettiin yhteistyötä ja yhdistymisiä lisäämällä.
Teillisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. KUVA KITI HAILA
Koulutusjärjestelmää tehostettiin ja yhdenmukaistettiin Murikan voimavarat ja myös alueelliset tarpeet huomioon ottaen. Murikan käyttöasteessa päästiin tavoitteeseen, mutta mahdollisuuksia on parempaan.
Liiton brändi otettiin käyttöön koko organisaatiossa ja liitto noteerattiin julkisuudessa läpi vuoden työmarkkinoiden vahvana vaikuttajana. Viestinnässä nostettiin liiton ja jäsenten näkökulmasta asioita ja teemoja yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä tehtiin liittoa jäsenille ja sidosryhmille tunnetuksi. Yksi teema oli Teollisuusliiton tavoitteet parhaillaan käynnissä olevalle vaalikaudelle. Sen kärkiä ovat, että maan hallitus edistäisi voimakkaasti teollisuuden toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä. Eduskuntavaaleihin onnistuttiin saamaan vähintään yksi Teollisuusliiton jäsen ehdokkaaksi jokaisessa vaalipiirissä.
Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa liiton edustajat olivat kuultavana eduskunnassa yhteistoimintalain ja kollektiivisen irtisanomissuojan kehittämistarpeista. Lakiesityksiin laadittiin useita lausuntoja, joista esimerkkejä ovat työaika- ja vuosilomalaki. Liitto osallistui asiantuntemuksellaan aktiivisesti myös ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ja työsuojeluhallinnon uudistamiseen sekä SAK:n lainvalmistelun työryhmiin.
Kansainvälisessä toiminnassa vaikuttamistyötä toteutettiin muun muassa osallistumalla teollisuusliittojen Eurooppa-järjestön poliittisen asiakirja Euroopan tulevaisuutta tuottamassa kirjoittamiseen. Sen seurauksena asiakirjassa otetaan huomioon suomalaiset ja pohjoismaiset näkökulmat, millä on merkitystä, kun Eurooppa-järjestö esimerkiksi tekee lausuntoja Euroopan parlamentille ja komissiolle.
LIKI 90 ESITYSTÄ
Valtuusto sai käsiteltäväkseen yhteensä 87 esitystä yli 30 ammattiosastolta. Niistä suurin osa eli 71 osui teknologiasektorille. Järjestötoimintaan esityksistä kohdistui seitsemän, työympäristöön kolme sekä koulutukseen, talouteen ja viestintään kuhunkin kaksi. Osastoille lähetetään vastaukset esityksiin.
Teknologiasektorille tulleet esitykset käsittelivät työehtosopimuksia ja edunvalvontaa. Ne otetaan huomioon syksyn työehtosopimusneuvotteluihin valmistauduttaessa ja sopimuskauden aikana liittojen välisten työryhmien työskentelyssä.
Järjestötoiminnassa valtuusto yhtyi esitykseen, jonka mukaan ammattiosaston muutoksen voisi tehdä eli eAsioinnin eli sähköisen asioinnin kautta. Sitä vastoin valtuusto ei yhtynyt esityksiin, joiden mukaan liitto-organisaation painopisteitä siirrettäisiin toiminta-alueille, eläkeläiskurssien määrää lisättäisiin, ammattiosaston jäsenet siirrettäisiin purkautumistapauksissa toisiin osastoihin entisen TEAMin mallin mukaisesti ja eläkeläisjäseniltä poistettaisiin mahdollisuus olla ammattiosaston hallituksen jäseniä.
Eläkeläisjäseniltä esitettiin poistettavaksi myös äänioikeus liittokokousvaaleissa, mutta kysymyksessä oli väärinymmärrys, sillä eläkeläisillä ei ole nykyisten sääntöjen mukaan äänioikeutta liittokokousvaaleissa. Valtuustolle esitettiin myös ammattiosastojen mallisääntöjen muuttamista ammattiosaston hallituksen jäsenten sekä varajäsenten lukumäärän osalta. Valtuusto merkitsi esityksen tiedoksi siksi, että saman sisältöiseen esitykseen on jo valtuustokaudella kerran vastattu, eikä muutokseen edellisellä kerralla ryhdytty.
Teollisuusliiton valtuuston kevätkokous kokoontui 21.–22.5. Paasitornissa Helsingissä. KUVA KITI HAILA
Koulutuksen saralla esitettiin, että työnantajan tuen piiriin kuuluvia koulutuksia saataisiin monipuolisemmin tarjolle ja että muksukursseja järjestettäisiin Murikassa myös koululaisten talvilomaviikoilla. Valtuusto merkitsi esityksen tiedoksi. Esityksistä ensimmäinen on jo työn alla ja toinen otetaan selvitettäväksi.
Talouden alueella esitettiin liiton tarjoamien jäsenetujen parantamista ja liiton jäsenmaksuosuuden alentamista. Valtuusto merkitsi esitykset tiedoksi, koska saman sisältöisiin esityksiin on jo kuluvalla valtuustokaudella vastattu. Jäsenetuja pyritään parantamaan koko ajan. Liiton jäsenmaksuosuuden alentamiseen ei ole ryhdytty.
Työympäristötoiminnassa esitettiin auttavan puhelimen perustamista luottamushenkilöille, tuettuja hotelliyöpymisiä luottamushenkilöille ja työnohjaajan palveluiden antamista luottamushenkilöille. Valtuusto ei yhtynyt kahteen ensimmäiseen esitykseen, vaan palvelujen arvioitiin jo olevan riittävällä tasolla. Työnohjausta käsittelevä esitys merkittiin tiedoksi. Liitto selvittää onko työnohjauksen järjestäminen mahdollista tai järkevää toteuttaa.
Viestinnässä esitettiin kierreselkämyksiä työehtosopimuksiin ja täytettävien lomakkeiden ja kaavakkeiden toimivuuden varmistamista. Valtuusto merkitsi esitykset tiedoksi. Tessit valmistetaan yhdessä työnantajaliittojen kanssa. Tavoitteena on saada niistä mahdollisimman helppokäyttöiset. Lomakkeiden toiminnassa havaituista häiriöistä kannattaa ilmoittaa liittoon verkkosivujen palautelomakkeen kautta. Joskus ongelma voi johtua myös lomakkeen täyttäjän käyttämästä selaimesta.
KOHTI TYÖEHTOSOPIMUSKIERROSTA
Ammattiosastot tekivät työehtosopimuksiin yhteensä 1 228 muutosesitystä. Niistä 717 kohdistui teknologiasektoriin, 297 erityisalojen sektoriin, 154 kemian sektoriin ja 60 puutuotesektoriin. Esitykset on käsitelty työehtoneuvottelukunnissa, sektorijohtokunnissa ja liiton hallituksessa.
Työehtosopimusneuvottelujen valmistelutyöt ovat olleet jo hyvän aikaa käynnissä. Varsinaiset neuvottelut käydään eri sopimusaloilla suurimmaksi osaksi syyskuun ja marraskuun välisenä aikana.
Teollisuusliitto on nostamassa kilpailukykysopimuksen mukaisen 24 tunnin työajan lisäyksen työehtosopimuksista poistamisen lisäksi tes-neuvotteluissa esille seuraavat teemat:
Henkilöstön edustajien aseman ja oikeuksien vahvistaminen.
Työehtosopimusten sosiaalisten määräysten kehittäminen työympäristökysymykset mukaan lukien.
Vuokratyön, ulkopuolisen työvoiman käytön ja matkatyön pelisääntöjen selventäminen.
Työssäoppimisen ja ammatillisen koulutuksen reformin tuottamien uudistustarpeiden huomioiminen.
Yleistettyjen tavoitteiden takana sopimusalat ovat neuvotteluja ajatellen keskenään erilaisia. Neuvottelupöydissä on siten yhteisiä ja sopimusalakohtaisia kysymyksiä ratkaistavana.
JÄSENMAKSUT EIVÄT KATA TOIMINTAMENOJA
Teollisuusliiton vuoden 2018 tilinpäätös on laadultaan poikkeuksellinen. Se osoittaa noin 184,5 miljoonan euron ylijäämän, mutta ylijäämä muodostuu suurimmaksi osaksi kertaluonteisista eristä. Niistä suurin on liittofuusion yhteydessä Teollisuusliitolle siirtyneen 117,5 miljoonan euron omaisuuden kirjaaminen tulosvaikutteisesti tilinpäätökseen. Toinen merkittävä erä on Kojamon listautumisen yhteydessä tapahtuneesta osakemyynnistä kirjattu budjetoimaton 65,4 miljoonan euron myyntivoitto.
Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen. KUVA KITI HAILA
Edellä kuvatuista luvuista riisuttuna liiton talouden tilanne vuonna 2018 päätyi siihen, että noin 34,5 miljoonan euron jäsenmaksutulot eivät riittäneet kattamaan varsinaisen toiminnan noin 44,3 miljoonan euron kulujäämää. Liiton sääntöjen mukaan sijoitustoiminnan tuottoja voidaan käyttää toimintakulujen kattamiseen, mutta pitkällä aikavälillä on nähtävissä tarve jäsenmaksutulojen ja toimintakulujen saattamiseksi lähemmäksi toisiaan. Tähän tarpeeseen vaikuttava merkittävä tekijä on jäsenkehitys. Vuoden 2018 lopussa jäsenmäärä oli 211 795, mikä on hieman alle 7 300 vähemmän kuin vuonna 2017. Sijoitustoiminnan tuotto vuonna 2018 oli noin 76,8 miljoonaa euroa.
Valtuusto korosti käymissään keskusteluissa jäsenmäärän tulevan kasvattaminen tärkeyttä.
STRATEGINEN MITTARISTO VALMIS
Valtuustolle esiteltiin liiton strateginen mittaristo. Mittareita on kaikkiaan yhdeksän. Ne mittaavat ja antavat tietoa liiton strategisten tavoitteiden toteutumisesta, jotka ovat yhteisvoima, sopiminen ja neuvokkuus.
Mittaristolla saatavia tuloksia ja niiden pohjalta tehtäviä tulkintoja ja johtopäätöksiä käytetään hyödyksi liiton toiminnan kehittämisessä. Myös mittaristo itsessään on jatkuvan kehittämistyön kohteena.
TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT KITI HAILA
Lisää uutisia Teollisuusliiton kevätvaltuuston kokouksesta sekä liiton vuoden 2018 toimintakertomus ja tilinpäätös löytyvät verkkosivuilta osoitteesta www.teollisuusliitto.fi.
Teollisuusliiton ja Teollisuuden työttömyyskassan kokonaisjäsenmaksu alentuu ensi vuonna 1,45 prosenttiin.
Kokonaisjäsenmaksun alentumisen taustalla on Finanssivalvonnan päätös asettaa Teollisuuden työttömyyskassan ensin vuoden jäsenmaksuksi 0,45 prosenttia. Tänä vuonna kassan jäsenmaksu on 0,49 prosenttia.
Liiton jäsenmaksu säilyy vuonna 2019 yhdessä prosentissa. Liiton osuus siitä on 0,82 ja ammattiosastojen osuus on 0,18 prosenttia. Itsensä työllistäjien ja ammatin harjoittajien jäsenmaksu on 35 euroa kuukaudessa. Kannatusjäsenmaksu on 20 euroa.
Jäsenmaksu peritään ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta sekä työnantajan maksamasta sairausajan palkasta. Ammattiosastojen oppilasjäseniltä ei peritä jäsenmaksua.
Ammattiosastojen jäsenmaksuosuuden maksatuksella on kolme edellytystä. Ensinnäkin ammattiosastolla pitää olla sen omalla päätöksenteolla hyväksytyt ammattiosaston mallisäännöt, jotka se on rekisteröinyt Patentti- ja rekisterihallitukseen. Toiseksi osastolla pitää olla sääntöjen mukaisesti valittu hallitus. Kolmanneksi ammattiosaston pitää toimittaa toimihenkilöilmoitukset liittoon 28.2.2019 mennessä.
Kuvassa vasemmalta valtuuston puheenjohtajisto Anne Baltzar, Jyrki Levonen, Jarmo Markkanen, Jouni Larmi ja kokouksen sihteeri Turja Lehtonen. Takana seisomassa valtuuston jäsen Tarmo Lukkarinen.
TOIMINNAN PAINOPISTEET
Liiton ensi vuoden toiminnan painopisteet ovat perusteellinen valmistautuminen syksyllä 2019 käynnistyvälle työehtosopimuskierrokselle, yhteiskunnallisen vaikuttamisen lisääminen sekä aluetoimistoverkoston, aluetoiminnan ja ammattiosastojen kehittäminen.
Edellisten rinnalla muut painotukset liiton toiminnassa ovat järjestäytymisen ja jäsenten aktivoinnin parantaminen, jäsenpalvelun kehittäminen ja tiedon ja osaamisen jakaminen sekä henkilöstön osaamisen ja johtamisen kehittäminen.
Liiton varsinaisen toiminnan kulut asetettiin ensi vuoden talousarviossa hieman yli 42 miljoonaksi euroksi. Se on yli miljoona euroa kuluvan vuoden talousarviota vähemmän. Ensi vuoden talousarvion mukainen kulujäämä jäsenmaksutuottojen jälkeen on hieman yli kuusi miljoonaa euroa. Se katetaan sijoitustoiminnan tuotoilla. Tilikauden ylijäämäksi arvioidaan kaikki kulu- ja tuloerät huomioon ottaen muodostuvan yli 6,1 miljoonaa euroa.
72 ESITYSTÄ
Valtuusto sai 27 ammattiosastolta yhteensä 72 esitystä. Ne jakautuivat toiminnan eri lohkoille seuraavasti: Teknologiasektori 23 kappaletta, viestintä 12, järjestötoiminta 10, talous 7, tutkimus 4, koulutus 4, hallinto 3, Murikka 2, yhteiskuntasuhteet 2, oikeudellinen yksikkö 2, muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimus 1 sekä kansainvälinen toiminta 1 ja tietohallinto 1.
Teollisuusliiton valtuuston syyskokous pidettiin 20.–21. marraskuuta Helsingissä.
Teollisuusliiton valtuusto kokoontui syyskokoukseensa Helsinkiin 20.–21. marraskuuta. Tekijä-lehti jututti neljää valtuuston jäsentä liiton eri sektoreilta heidän tunnelmistaan syksyn irtisanomislakikiistan ratkettua. Mitä jäi käteen?
Eija Lyttinen. KUVA KITI HAILA
”Meille selkävoitto”
”Tässä vaiheessa me olemme saaneet selkävoiton, vaikka asia ei olekaan vielä valmis”, toteaa irtisanomislakitaistelusta lehdenjakaja Eija Lyttinen.
Lahtelaisen Mediatalo Esan jakajien luottamusmies Eija Lyttinen istuu Teollisuusliiton valtuustossa erityisalojen mandaatilla. Lyttinen toteaa ensimmäiseksi, että lehdenjakajilta on lakkoilu kokonaan kielletty.
– Äärimmäisen harmillisesti meillä on ehdoton työrauhavelvoite. Vaikka me emme siis saa lakkoilla, niin osa ihmisistä on nyt huomannut, että ay-liike tekee sittenkin jotakin.
– Olen muualta kuullut, että lakolla on saatu yhteenkuuluvuuden tunne. Lakkotaloissa ei ole paljon rikkureita ollut, Lyytinen toteaa.
Mediatalo julkaisee Etelä-Suomen Sanomia. Lyttinen toteaa, että siellä näkyy ”näppiksissä” eli lyhyissä lukijoiden mielipiteissä se toinen näkökanta ammattiliittojen syksyiseen toimintaan.
– Osa ihmisistä on sitä mieltä, että me olemme kaiken pahan alku ja juuri, Lyttinen naurahtaa.
”Puolueettomaksi” itseään kutsuva Etelä-Suomen Sanomat joutui ilmeisesti kuitenkin katumaan sitä, että se möi kahtena päivänä etusivunsa Peikko Groupin Topi Paanaselle. Paananen yritti kömpelöllä mainonnalla saada allekirjoittajia aloitteeseensa poliittisten lakkojen kieltämiseksi Suomessa. Lyttisen mukaan lehden hyödyt kalliilla myydystä mainoksesta tippuivat kuitenkin nollille, sillä ilmoitusten jälkeen lehden tilauksia irtisanottiin. Vt. päätoimittaja joutui myös julkisesti puolustautumaan, että mainoksen linja ei tarkoita lehden linjaa.
Irtisanomislain uudet perustelut Lyttinen on lukenut, ja hän toteaa, että paljon on vielä tekemistä.
– Mutta pykälä eteenpäin on menty.
Lyttinen alleviivaa sitä, että nyt asioita puidaan kolmikantaisissa neuvotteluissa ja että alkuperäisen lain yhdenvertaisuutta rikkova muotoilu on saatu poistettua.
Pienissä yrityksissä voivat asiat olla myös paremmin kuin isoissa. Lyttinen tekee monen muun jakajan tavoin toista työtä, ja tässä toisessa työpaikassa, 12 hengen yrityksessä, työntekijöitä arvostetaan.
– Työnantaja maksaa hierontoja, sillä hänestä on järkevämpää maksaa niitä kuin sairauslomia.
– Ison konsernin mielestä me sen sijaan olemme vain kuluerä. Kinkkurahakin on tippunut 30 eurosta viime vuoden 20 euroon. Tänä vuonna saamme 15 euroa, Lyttinen kertoo.
Arto Venäläinen. KUVA KITI HAILA
”Oli tekemisen meininki”
”Osastoon on tullut kokonaan uusia jäseniä ja YTK:sta on palannut jäseniä. Nyt Teollisuusliitolla oli tekemisen meininki”, arvioi Arto Venäläinen.
Arto Venäläinen työskentelee koneistajana Hydroline Group Oy:ssä Siilinjärvellä. Valtuustossa teknologiasektoriaa edustava Venäläinen on liiton ammattiosasto 60:n sihteeri. Hän iloitsee ammattiosaston kasvaneesta jäsenmäärästä.
– Nyt tehtiin jotain. Minähän olen liiton toiminnassa mukana, minä tiedän, että koko ajan on tehty jotakin. Mutta nyt sen näki rivijäsenkin, joka käy töissä ja menee sitten kotiin, Venäläinen kuvailee.
Tämäkin valtuutettu on lukenut irtisanomislain uudet perustelut.
– Näyttää siltä, että palasimme takaisin kolmikantaan ja että pääsimme neuvottelupöytiin. Nykyhallituksella ei ole enää varaa temppuiluun, vaikka Sipilä sai kyllä hyvän mielen. Hän lunasti lupauksensa Suomen Yrittäjille, kun irtisanomislain teksti kirjoitettiin uudestaan. Mutta muuttuiko oikeastaan mitään? Ei muuttunut, Venäläinen arvioi.
YRITTÄJÄT TUNTEKOOT NYKYLAIT
– Irtisanominen on ollut helppoa nytkin.
Tällä Venäläinen viittaa esimerkiksi pitkien lomautusten mahdollisuuteen. Samaten yritykset käyttävät hyödykseen Sipilän hallituksen venyttämiä koeaikoja ja suurta määrää vuokratyöfirmoja. Ja tunnetusti Suomessa on eurooppalaisittain verrattuna helppo irtisanoa joukoittain työntekijöitä tuotannollis-taloudellisiin syihin vedoten.
Koneistaja toteaakin, että yrittäjien pitäisi ennen kaikkea tuntea kaikki nykysäädösten sallimat mahdollisuudet irtisanoa, jos sellainen tarve asiallisesti syntyy.
– Esimerkiksi, jos pienyrityksessä tulee sukupolvenvaihdos, saattaa olla, että uusi nuori yrittäjä ei tunne lakeja. Hän ei vain tiedä, kuvaa Venäläinen pienyrittäjien oppimattomuutta.
Venäläinen toivoo Teollisuusliiton seuraavien voimainponnistusten keskittyvän työehtosopimusten kohentamiseen.
– Kiky-tunnit pitää saada irtisanottua kaikista sopimuksista. Teollisuusliiton kaikki sopimusalat olisivat silloin samalla tasolla. Palkankorotuksissa ei pitäisi enää mennä nollalinjalla.
Savossakin kärsitään nyt osaavien ammattilaisten pulasta.
– Edes metallialan ammattikoulupoikia ei tahdota löytää harjoitteluun. Nyt työnantaja ottaa rekrykoulutuksesta entisiä myyjiä tai leipureita, joille on ensimmäiseksi opetettava, mikä on työntömitta, Venäläinen huokaa.
– Jos ammattikoulutusta ei lisätä, kyllä se tulee tulevaisuudessa näkymään.
Hanna Borisov. KUVA KITI HAILA
”Ei enää sanelua”
”Liitto on saanut hyvin näkyvyyttä ja nyt on tehty selväksi, että ei tässä yhteiskunnassa vain yksi osapuoli saa sanella kaikkea”, summaa lakkosyksyn saldoa ay-liikkeelle pääluottamusmies Hanna Borisov.
Operaattori Hanna Borisov on Ahvenanmaan Godbyssä toimivan Optinova AB:n pääluottamusmies. Optinova, jossa on reippaat 90 tuotannon työntekijää, valmistaa alihankintana erilaisia letkuja muille terveysteknologia-alan yrityksille.
Borisov sanoo seisseensä 100-prosenttisesti liiton järjestöllisten toimien takana, kun Teollisuusliitto lähti eturintamassa taistelemaan Sipilän hallituksen irtisanomislakia vastaan. Myönteisyys vastalauseille ei kylläkään ollut Borisoville mikään itsestäänselvyys. Nyt Teollisuusliitossa kemiansektoria edustava valtuutettu Borisov oli ollut ennen liittofuusiota tyytyväinen TEAMin ”rauha, rauha ja sovitellaan” -linjaan.
– Fuusion alla minua pelotti, koska mennään Metalliliiton kanssa yhteen. Metalli oli minusta niin altis rähisemään ja lakkoherkkä kuten muutkin isot liitot, Borisov kuvaa.
Mielikuvan taustalla ovat Borisovilla olleet kuitenkin myös väärät mielikuvat. Metalliliitto oli ollut viimeksi pitkässä lakossa viime vuosituhannella eli vuonna 1971. Tällä vuosituhannella Suomen vakavimman työrauhahäiriön aiheutti metsäteollisuus sulkemalla tehtaat ja estämällä työntekijöitä saapumasta töihin.
Mielikuvat ovatkin nyt vaihtuneet vakaumukseen siitä, että Teollisuusliitto on ollut oikealla asialla. Borisovin sanoin nyt on saatu ”puhallettua peli poikki”. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta on parempi, että asioista päätetään kolmikantaisesti neuvotellen.
– En minä sitä sano, että kaiken on mentävä niin kuin me sanomme. Mutta niin tämä ei voi mennä, että Sipilän hallitus tai työnantajapuoli sanelevat kaiken. Kaikkien osapuolten on oltava mukana, Borisov alleviivaa aidon sopimisen ja tasavertaisen neuvottelun hyötyjä.
”EI AMMATTILIITTOPERINTEITÄ”
Borisov kuvaa, että Ahvenanmaalla seurataan ylipäänsä huonosti ammattiliittojen toimintaa.
– Kaikkihan ovat Ahvenanmaalla olleet perinteisesti joko maanviljelijöitä tai merimiehiä. Tehdastyöläisiä ei ole alkanut tulla kuin vasta viime aikoina. Ei meillä ole ollut mitään ammattiyhdistysliikkeen kulttuuria.
Pääluottamusmies kuvailee, että hänenkin yrityksessään ovat monet olleet liiton jäseniä lähinnä työttömyysturvan takia. Borisov sai perustella monille ylityökiellon ja lakkojen perusteita.
– Kerroin faktat ja pyysin miettimään sitä, jos (irtisanomislakiesityksen mukainen) töistä erottaminen sattuisi omalle kohdalle. Mitä jos itse sairastuisi, tai lapsi sairastuisi, ja tulisi paljon sairauspoissaoloja? Kyllähän työnantaja voisi kysyä: ”Eikö olekaan työmotivaatiota?”
Borisov sai selvittää, että irtisanomislaki voisi toden totta vaarantaa sen, että irtisanomiset hoidetaan vain ja ainoastaan asiallisin perustein.
Kymmenkunta jäsentä on eronnut liitosta tänä syksynä ennen kaikkea ylityökiellon takia. Borisov kertoo, että monet käyttävät yrityksessä ylitöitä vapaiden kerryttämiseen. Eronneet ovat ilmeisestikin siirtyneet pelkkään työttömyyskassaan eli YTK:hon. Jännittävää on se, että eräs eronnut oli ollut kaikkein ahkerin pyytämään Borisovia selvittämään sitä tai tätä asiaa ja puolustamaan työntekijöitä työnantajan suuntaan.
– Tulen sanomaan tälle henkilölle, että valitettavasti en voi enää auttaa.
Teollisuusliiton tulevasta toiminnasta Borisov sanoo, että hän toivoo liiton pysyvän ”ajan hermolla”. Hän muistuttaa, että helmikuun 2018 poliittinen mielenilmaus järjestettiin jälkijunassa. Aktiivimalli oli jo voimassa.
– Teollisuusliiton pitää ottaa ajoissa selkeä kanta asioihin. Ja me olemme todella iso porukka ja meillä on itselläkin riittävästi voimaa. Tänä syksynä nähtiin, että ei tarvitse odottaa muita liittoja. Kyllä muutkin lähtivät yksi toisensa jälkeen mukaan, kun me olimme ensin tehneet päätöksen.
Harri Takanen. KUVA KITI HAILA
”Voimaa joskus näytettävä”
”Torjuntavoitto saatiin. Voimaa pitää joskus näyttää”, pääluottamusmies Harri Takanen toteaa.
Huoltomies Harri Takanen on Älvsbytalo Oy:n pääluottamusmies Kauhajoelta edustaen valtuustossa puutuotesektoria. Noin 30 tuotantotyöntekijän tehtaassa puolet on YTK:laisia. He saapuivat työmaalle lakkopäivinä. Jäsenistön rivit sen sijaan pitivät.
– Kyllä tämä porukkaa jakoi, Takanen kuvaa.
Pääluottamusmies kertoo keskustelleensa myös noiden niin sanottuun Loimaan kassaan kuuluvien kanssa.
– Eivät he olleet ajamaamme asiaa vastaan. Mutta meidän talossamme on ollut paljon lomautuksia. Kun tehdään lyhyttä viikkoa, talous ei kestä, Takanen kertoo.
Tehtaalla ihmeteltiin myös sitä, miksi samassa talossa oltiin lakossa sekä ensimmäisessä että toisessa aallossa. Takanen ei osannut vastata kysymykseen, sillä pääluottamusmiehellä ei ollut tietoa lakkotalojen valintaperusteista. Entä olisiko lakot voitu täsmäohjata tiettyjen yrittäjien firmoihin?
– Olisiko Teollisuusliitto voinut tehdä tutkimustyötä ja etsiä sellaisia firmoja, joissa on kytköksiä Sipilään ja näihin muihin?
Tehtaan lakossa ollut väki kiitteli liittoa siitä, että lakkoavustukset olivat Takasen kuvauksen mukaan ”kunnon kokoiset ja tulivat nätisti ja nopeasti”. Maksatuksen jouhevuus lievitti sitä kipua, että Älsbytalon ruotsalaiskäytännön mukaiset läsnäolobonukset jäivät saamatta.
– Bonus on 60 senttiä tunti. Sen pois jäämistä vähän murehdittiin.
Suuri yleisö suhtautui Takasen mukaan myönteisesti ammattiliittojen tavoitteeseen.
– Mutta sitten kun JHL tuli mukaan, sitä ei ymmärretty.
Yrittäjät tahtoivat kiskoa mielikuvavoittoja siitä, että nyt ”lapset joutuvat menemään eväspussin kanssa kouluun”. Lopulta propagandavoittoja ei ehkä tullut. Koko yrittäjävetoinen operaatio – jolloin kuskattiin roskaruoaksikin luokiteltuja pitsoja lapsille – saattoi iskeä pienten pilttiemme ruokkijoiden omaan nilkkaan. Vanhemmille paljastui, millainen hieno palvelu ilmainen ruokailu on, kun he joutuivat itse valmistamaan aamulla eväät lasten mukaan.
– Itte aattelisin noin, jotta tämä herättää ajatuksia kotonakin, Takanen miettii.
PUHUMMEKO KIELILLÄ?
– Teollisuusliiton aluetoimistojen kehittäminen ja toimiston säilyminen Pohjanmaalla aidosti kaksikielisenä on mielestäni todella tärkeää.
Kielikysymykset ovat Takaselle muutenkin tärkeitä kuin vain siksi, että ruotsinkielisten jäsenten asemaa ja omalla äidinkielellä annettuja palveluja on hänestä liitossa kohennettava. Entisenä puuliittolaisena Takanen tietää hyvin, että esimerkiksi kasvihuoneilla ja perunafirmoissa työntekijät ovat usein ulkomaalaistaustaisia.
– Alueellamme on 4 500 jäsentä, jotka puhuvat äidinkielenään ruotsia tai jotain muuta kieltä. Varsinkin Itä-Euroopasta tulevat työntekijät pelkäävät ammattiliittoja, sillä kotimaassa niihin liittyy korruptiota, mafiaa ja vaikka mitä. Miksi Teollisuusliitto ei palkkaisi vaikka työllistämistuella, edes kesäajaksi, venäjänkielisiä tai vietnaminkielisiä työntekijöitä kertomaan, miten Suomessa asiat ovat?
Vaikka kyseessä olisi tiedon ja tuen jakaminen kausityöntekijöille, liiton ponnistukset eivät valuisi hukkaan. Takanen toteaa, että informaatiota ja tukea saaneet kertovat kotimaahan palattuaan ammattiliittojen toiminnasta.
– Tieto leviää. Seuraavat tulijat osaisivat jo vaatia oikeuksiaan, Takanen painottaa.
Pääluottamusmies ehdottaa myös, että Teollisuusliitto yrittäisi päästä kertomaan ammattiyhdistyksistä kielikursseille.
– Nämä maahanmuuttajat jäävät Suomeen, ovat aktiivisia ja kiinnostuneita asioista, Takanen alleviivaa.
Kielikysymysten hoidon ohella Takanen toivoo, että Teollisuusliitto ottaisi jämäkän otteen palkankorotuksiin seuraavalla neuvottelukierroksella. Ja tässäkin hän kehottaa ajamaan kaikkein pienipalkkaisimpien liiton jäsenten asiaa.
– Katsoin maatalousalojen palkkataulukosta Ähtärin eläinpuistoon haetun eläinhoitajan palkan. Se on kymppi tunnilta. Matalapalkka-aloille on saatava korotukset.
