Nyt ollaan todel­li­sella näköala­pai­kalla! Ammat­ti­taidon Taitaja2019-kilpai­lussa Suomen ammat­ti­kou­lu­laiset näyttivät osaamis­taan Joensuussa 21.–23. touko­kuuta 2019. Kaikkiaan 43 lajissa kisasi noin 400 opiske­lijaa, mukana edustava otos myös Teolli­suus­liiton opiskelijajäseniä.

23.5.2019

Turun ammatti-insti­tuu­tista keväällä valmis­tuva Väinö Vesikko on juuri saanut toisen kisapäivän osion päätök­seen. Haastat­te­lu­het­kellä autoko­rin­kor­jauksen kisau­ra­kasta takana ovat jo A‑palkin vaihto, alumii­niosan oikaisu, mitta­lai­te­teh­tävä, lasin asennus sekä turvalaitetehtävä.

– Auton konehuo­neessa olin kurkki­massa heti siitä lähtien, kun seiso­maan opin, nuori­mies hymyilee.

Joensuussa mukana oleva Vesikon opettaja Hermanni Salonen kiirehtii mukaan keskusteluun:

– Väinö on todel­linen monio­saaja. Opinto­pis­teitä on koossa yli vaaditun, ja viime syksyn aikana poika opiskeli kaiken muun ohessa oppiso­pi­muk­sella Ponssen metsä­ko­neen korjaa­jaksi, opettaja kehuu.

Vesikon jatko­suun­ni­tel­matkin ovat selvät. Työt metsä­ko­neiden parissa jatkuvat jouluun asti. Sitten armei­jaan ja ennen sitä tavoit­te­le­maan jatko-opinto­paikkaa Turun teknil­li­sestä ammattikorkeakoulusta.

”AUTOMAATIOJUTTU YLLÄTTI”

Mekat­ro­niikka on yksi Joensuun kisojen näytös­la­jeista. Jyväs­kylän koulu­tus­kun­tayh­tymä Gradian opiske­lija Sanni Isotalo haroo hiuksiaan varttia ennen lounas­taukoa. Robot­ti­käden ohjel­moin­tiin on koko mekat­ro­niikan ryhmältä kulunut arvioitua enemmän aikaa. Haaste kutkuttaa sopivasti.

– Ensim­mäinen todel­linen kilpai­lu­ti­lanne minulle. Yllätys oli se, että tämä Taitaja-kisa onkin näin iso juttu, Isotalo päivittelee.

Tänä keväänä valmis­tuva sähkö- ja mekat­ro­niikan ammat­ti­lainen valitsi opiske­lua­lansa sillä ajatuk­sella, että hänestä tulee sähkö­asen­taja. Kävikin niin, että valin­nai­sai­neeksi valittu automaatio vei nuoren naisen sydämen.

– Automaa­tio­juttu yllätti – vasta koulussa tajusin, että tämä on minun alani.

Nyt ilonaihe on kesätyö­paikka, jossa Isotalo pääsee näyttä­mään osaamis­taan sekä sähkö­asen­ta­jana että ohjel­moi­jana. Tulevai­suus on sähkön, automaa­tion ja roboti­saa­tion. Alalle valmis­tuvan nuoren tulevai­suuden työmah­dol­li­suudet näyttävät oivallisilta.

KAKSOISTUTKINTO PLAKKARISSA

Isoky­rö­läi­sellä Akseli Alapel­to­lalla on kohta plakka­rissa sekä yliop­pi­las­tut­kinto että elekt­ro­niikka-asentajan perus­tut­kinto. Siihen ei nuoren­miehen opintie vielä suinkaan pääty; suunni­tel­missa on jatkaa insinöö­rio­pin­toihin, kunhan armeija saadaan ensin alta pois.

Taitaja-kisassa on Vamiasta valmis­tuvan Alapel­tolan mukaan ollut mukavasti haastetta. Nuoru­kaisen hermot ovat selvästi rautaiset, ohi kulkevat väkijoukot eivät yllä ajattelua sotkemaan.

– Kova taso kilpai­lussa täällä on. Tuossa juuri piiri­levyn suunnit­telun aikaa jatket­tiin tunnilla, kun porukka ei saanut työtä ajoissa valmiiksi. Kilpai­lussa tavoit­teena on rakentaa pieni humanoi­di­ro­botti. Robotti ohjel­moi­daan kulke­maan Abloyn älylukon luokse avaamaan ovi.

HITSARILLA TÖITÄ RIITTÄÄ

Arttu Keski-Korvesta tulee huippu­hit­sari! Jokilaakson koulu­tus­kun­tayh­tymän toisen vuoden opiske­li­jalla on kärsi­väl­li­syyttä, vakaa käsi ja intohimo tehdä huippusaumaa.

– Ammatil­linen koulutus oli ykkös­vaih­toehto, halu päästä tekemään työtä käsil­lään. Levy-hitsaa­jista on pulaa varsinkin Etelä-Suomessa, senkin puoleen tulevai­suuden näkymät vaikut­tavat hyviltä.

Keski-Korven viime vuoden harjoit­te­lu­paikka viljan käsit­te­lyyn ja säilön­tään tarkoi­tet­tuja koneita ja laitteita valmis­ta­vassa konepa­jassa on poikinut kesätyö­paikan jo toistamiseen.

PALKITSEVA KOKEMUS

– Aivan älyttömän hieno kokemus, hihkaisee Oulun seudun ammat­tio­pis­tosta ompeli­jaksi keväällä valmis­tuva Ainomaija Koskela.

Opettajat ovat kehot­ta­neet Koskelaa mukaan Taitaja-kisaan jo aieminkin, mutta vasta nyt tuleva ompelija rohkaistui mukaan. Sen verran vauhdik­kaasti näppärät sormet ehtivät jo ensim­mäi­senä kisapäi­vänä, että toisena kilpai­lu­päi­vänä jäi aikaa vähän homman hifistelyllekin.

– En olisi osannut odottaa, että finaali on näin iso ja hieno tapah­tuma! Eikä häiritse äänet, saati ohikul­kijat – päinvas­toin tuntuu siltä, että täällä pystyy keskit­ty­mään omaan tekemi­seensä ihan täysillä.

POIMINTOJA TULOKSISTA

Teolli­suus­liitto sponsoroi palkinnot lajeissa Autona­sennus, Paino­tuot­teen suunnit­telu, Vaatteen valmistus ja Huone­ka­lu­puuseppä. Onnea palkituille!

Listassa mainittu lihavoi­tuna tässä jutussa haasta­tel­tujen finalis­tien sijoitukset.

Autoko­rin­kor­jaus

1. Eino Tuomi /​ Turun ammati-instituutti
2. Väinö Vesikko /​ Turun ammatti-instituutti
3. Roni Annala /​ Omnia

Autona­sennus

1. Samuli Kohmo /​ Rasekon ammattiopisto
2. Kalle Vuorinen /​ Valkea­kosken ammattiopisto
3. Henri Hakola /​ Sedu

Paino­tuot­teen suunnittelu

1. Petra Suominen /​ Tampe­reen seudun ammat­tio­pisto Tredu
2. Tuomas Hakola /​ Omnia
3. Tia Tast /​ Stadin ammatti- ja aikuisopisto

Vaatteen valmistus

1. Krista Meriläinen /​ Lapin koulu­tus­keskus Redu
2. Tiina Pitkänen /​ Oulun seudun ammattiopisto
3. Enni Tulla /​ Gradi
5. Ainomaija Koskela /​ Oulun seudun ammattiopisto

Huone­ka­lu­puuseppä

1. Matias Kuisma /​ Salon seudun ammattiopisto
2. Niko Moisio /​ Omnia
3. Joakim Björk­ström /​ Optima

Elekt­ro­niikka

1. Benjamin Partio /​ Riveria
2. Paulus Kivelä /​ Oulun seudun ammattiopisto
3. Aki Kaario /​ Kouvolan seudun ammattiopisto
4. Akseli Alapel­tola /​ Vamia

Levy ja hitsaus

1. Wiljami Niska­kangas /​ Koulu­tus­keskus Jedu
2. Pyry-Veikko Ikonen /​ Koulu­tus­keskus Salpaus
3. Meiju Eskelinen /​ Savon ammattiopisto
4. Arttu Keski-Korpi /​ Koulu­tus­keskus Jedu

Mekat­ro­niikka

1. Benjamin Vikström ja Robin Wiklund /​ Optima
2. Alvar Perälä ja Ilari Hakala /​ Sedu
3. Daniel Rauhala ja Markun Kankaanpää /​ Keski-Pohjan­maan ammattiopisto
5. Sanni Isotalo ja Pekka Aitto-oja /​ Gradia 

Katso kaikki tulokset: www.taitaja2019.fi/tulokset

KOMMENTTI

Huikeita nuoria ja osaamista

Jos vaan suinkin mahdol­li­suus tarjoutuu, kannattaa mennä katso­maan ammat­ti­taidon SM-kilpai­luja! On jokseenkin ällis­tyt­tävä kokemus nähdä ympäril­lään satoja nuoria huippu­te­ki­jöitä – hyvin valmis­tau­tu­neina, keskit­ty­neinä, iloisina ja upealla tavalla ammat­tiyl­peinä. Kyllä – Taitaja-kisassa on mahdol­li­suus nähdä kattava kuva Suomen parhaista nuorista alansa osaajista.

Ensim­mäisen kerran Taitaja-kilpai­luja järjes­tet­tiin jo 1990-luvulla. Kuitenkin vasta 2000-luvulla upea valta­kun­nal­linen osaajien näytös on kasvanut nykyi­siin mitta­suh­tei­siin. Se kertonee siitä, että ammatil­li­sesta koulu­tuk­sesta ja osaami­sesta on vuosi vuodelta tullut Suomelle yhä tärkeämpi asia.

Joensuun Taitaja-kilpailun ensim­mäi­senä tapah­tu­ma­päi­vänä Joensuussa visitee­rasi myös Tasavallan presi­dentti Sauli Niinistö. Vierailu ei ollut pitkä, mutta sekä kilpai­li­joille että noin 500 toimit­si­jalle, opetta­jalle, kannus­ta­jalle ja avusta­jalle sitäkin tärkeämpi. ”Työelämä muuttuu vauhdilla ja tekno­lo­ginen kehitys kiihdyttää murrosta. Tämän vuoksi osaamisen jatkuva kehit­tä­minen on tärkeää. Yhtä arvokasta työelä­mässä on muistaa nauttia saavu­tuk­sista ja tuntea ylpeyttä ammat­tio­saa­mi­sesta”. Niin viestitti presi­dentti, Taitaja-kisan tämän vuoden suojelija.

Joensuun Taitaja-kisan kilpai­lu­joh­ta­jalla Anne Karppi­sella puoles­taan oli vähin­täänkin yhtä tärkeätä sanot­tavaa. Toisen kilpai­lu­päivän tuoksi­nassa Karppinen pohdis­keli yritysten vastuuta. ”Taitaja-kisa tekee osaltaan ammatil­lista koulu­tusta näkyväksi. Kyse ei ole niinkään markki­noin­nista, vaan koulu­tuksen ja osaamisen merki­tyksen viesti­mi­sestä. Haastamme myös yritykset kerto­maan itses­tään ja huoleh­ti­maan työnte­ki­jöis­tään. Koulun penkiltä tuleva nuori on taitava ja osaa paljon, mutta tarvitsee vielä myös opasta­mista ja huoleh­ti­mista. Se on yrityksen ja koko työyh­teisön asia”.

Ensi vuonna Taitaja-kisan isännyy­destä vastaa Jyväs­kylä. Suunta sinne siis!

TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN
KUVAT JARNO ARTIKA