”Osaavalle koneistajalle on aina hommia” – Taitaja-kilpailussa nuoret pääsivät näyttämään ammattitaitoaan

Teollisuusliitto palkitsee kilpailussa menestyneitä nuoria. Tänä vuonna Taitaja-kilpailu järjestettiin yleisölle virtuaalitapahtumana.

21.5.2021

KUVA YLLÄ: Valtteri Meurasalo voitti CNC-koneistus-lajin. KUVA SEPPO KOLEHMAINEN / SKILLS FINLAND

Ammattitaidon nuorten Suomen mestaruudet ovat ratkenneet. Taitaja2021 Oulu -kilpailu järjestettiin 18.–20.5. Karsintojen kautta finaaleihin pääsi noin 350 alle 22-vuotiasta nuorta.

CNC-koneistus-lajin voittanut siilinjärveläinen Valtteri Meurasalo kertoo, että voitto lämmittää mieltä. Kisatehtävissä testattiin tavallisia teollisuudessa tarvittavia tietokoneohjatun sorvauksen ja jyrsinnän taitoja.

– Tehtävät olivat tarpeeksi haastavia, että saadaan erot näkymään, Meurasalo toteaa.

Tehtävissä sorvattiin ja jyrsittiin kappaleisiin erilaisia ominaisuuksia, kuten kierteitä.

– Tarkkoja toleransseja piti saada osumaan, Meurasalo kertoo.

Kilpailuun kuului myös teoriaosuus, jossa testattiin yleisiä koneistajan tietoja ja laskutaitoja.

Tehtävät olivat tarpeeksi haastavia, että saadaan erot näkymään.

Taitaja-kilpailu oli Meurasalon koneistajaopintojen huipennus, sillä koululla tarvitsee enää käydä hakemassa tutkintopaperit.

– Kisasta sain viimeiset opintopisteet.

Korona-aikana opiskelut ovat sujuneet kohtalaisen normaalisti, sillä epidemiatilanne on ollut Savon suunnalla pääosin rauhallinen. Kasvomaskien käyttö on ollut selvin muutos verrattuna aikaan ennen koronaa.

Seuraavaksi Meurasalon tulevaisuudessa on armeijan suorittaminen ja työelämään siirtyminen. Työpaikka on jo hankittuna harjoittelujaksojen kautta Hydroline Oy:n tehtaalla, jossa hän tulee työskentelemään hydrauliikkaan ja pumppuihin liittyvissä tehtävissä.

– Osaavalle koneistajalle on aina hommia, Meurasalo arvioi alan työtilannetta.

HAASTAVAT TYÖT TAITAJAN MIELEEN

Vaatteenvalmistuksen lajin voittanut oululainen Ellen Kälkäjä kertoo, että kultamitali tuntuu hyvältä.

­– Vähän tuli tyhjä olo kisan jälkeen, kun ei enää tarvinnut stressata, Kälkäjä toteaa.

Lajin ennakkotehtävänä oli suunnitella kauneudenhoitoalalle pientuote. Kälkäjä teki valkoisesta keinonahasta valmistetun penaalia muistuttavan taiteltavan säilytystaskun kammoille ja muille työvälineille.

Toisena tehtävänä oli kauneudenhoitoalan työjakun toteutus. Tehtävä tarjosi haastetta, mikä oli Kälkäjän mieleen.

– Se oli ihana tehtävä. Tykkäsin siitä kaikkein eniten.

Kolmannen päivän tehtävänä oli suunnitella mallinuken päälle istuva vedoksellinen yläosa.

Vaatteenvalmistuksen lajin voittI Ellen Kälkäjä.
Vaatteenvalmistuksen lajin voittI Ellen Kälkäjä. KUVA PETTERI LÖPPÖNEN / SKILLS FINLAND

Toista vuotta OSAO:ssa mittatilausompelijaksi opiskeleva Kälkäjä kertoo, että näillä näkymin ammattitutkinto valmistuu ensi jouluksi. Korona-aikana opiskelu oli aluksi teoriapainotteista, mutta sittemmin on päästy käytännön pariin koululle.

Tulevan työuran kuviot ovat vielä suunnittelussa, mutta mieleisistä työtehtävistä on jo ajatuksia.

– Olisi kiva tehdä häämekkoja, niissä on haastetta, Kälkäjä kertoo.

TEOLLISUUSLIITTO PALKITSEE TAITAJIA

Teollisuusliitto palkitsee kolme parasta taitajaa neljässä kilpalajissa. Voittaja saa 800 euron palkinnon, toiseksi tullut 600 euroa ja kolmanneksi sijoittunut 400 euroa.

CNC-koneistus-lajin voitti Valtteri Meurasalo Savon ammattiopistosta. Toiseksi sijoittui Juho Saastamoinen Savon ammattiopistosta ja kolmanneksi sijoittui Miika Aaltonen Keudasta.

Vaatteenvalmistus-lajin voitti Ellen Kälkäjä OSAO:sta. Toiseksi sijoittui Elise Nikula Stadin ammatti- ja aikuisopistosta ja kolmanneksi sijoittui Saara Honka Omniasta.

Mediasuunnittelu-lajin voitti Ida Myllys Careeriasta. Toiseksi sijoittui Ilari Antila OSAO:sta ja kolmanneksi sijoittui Taru Puputti Careeriasta.

Koneenasennus ja kunnossapito -lajin voitti Justus Mäkelä Salpauksesta. Toiseksi sijoittui Viljam Mäenpää VAMIA:sta. ja kolmanneksi sijoittui Eetu Keskinen VAMIA:sta.

Mediasuunnittelu-lajin voitti Ida Myllys.
Mediasuunnittelu-lajin voitti Ida Myllys. KUVA LAURA TOLJAMO / SKILLS FINLAND

 

Koneenasennus ja kunnossapito -lajin voitti Justus Mäkelä.
Koneenasennus ja kunnossapito -lajin voitti Justus Mäkelä. KUVA TOMMI MIETTUNEN / SKILLS FINLAND

Myös huonekalupuuseppä-lajin kärki oli tarkoitus palkita, mutta Kalajoella järjestettäväksi suunnitellut sarjat jouduttiin perumaan alueen koronatilanteen takia.

Taitaja2021-kisan kaikki tulokset löytyvät kilpailun verkkosivulta.

KORONA-AIKANA VIRTUAALINEN TAPAHTUMA

Taitaja-kilpailu järjestettiin hajautettuna 12 paikkakunnalle koronapandemian takia. Yleisölle verkossa lähetetyn kilpailun tallenteet ovat katsottavissa 3.6. saakka virtuaalitapahtuman verkkosivulla.

Teollisuusliitto oli nyt kolmatta kertaa Taitaja-kilpailun yhteistyökumppani. Teollisuusliiton järjestötoimitsija Petteri Männistö kertoo, että kilpailut ovat tärkeä osa ammatillisen koulutuksen osaamisen ja arvostuksen kehittämisessä. Koulutuksen korkea taso sekä tekniikan kehittyminen näkyvät joka vuosi pidettävissä kilpailuissa, ja niihin tulee tulevaisuudessakin panostaa.

Teollisuusliiton järjestötoimitsijat Petteri Männistö ja Tuomas Suihkonen sekä ammatillisen koulutuksen asiantuntija Kari Hyytiä osallistuivat kisatapahtumaan etäyhteydellä Helsingistä. KUVA KITI HAILA

Taitaja-kilpailuista Männistölle ovat jääneet mieleen uudet yhteydet opiskelijoihin, oppilaitoksiin sekä muihin yhteistyökumppaneihin. Tänä vuonna kilpailuun liittyvä messutapahtuma järjestettiin verkossa. Teollisuusliitto on panostanut korona-aikana etätoimintoihin, joten liitto rakensi Taitaja-kisaankin oman virtuaalisen messuosastonsa.

Männistö kertoo, että ensimmäistä kertaa pidetyillä virtuaalimessuilla pystyi esittelemään liiton toimintaa, mutta yleisön ohjautumisessa osastoille oli haasteita. Hän odottaa jo innolla seuraavia Taitaja-kilpailuja, jotka toivottavasti voidaan järjestää normaalisti paikan päällä.

Ensi vuonna Taitaja-kilpailu järjestään Porissa.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN

Kari Hyytiä: Uusi opas työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen

Laki ammatillisen koulutuksen uudistuksesta astui voimaan vuoden 2018 alusta. Uudistuksen taustalla olivat koulutukseen kohdennetut valtavat leikkaukset ja koulutuksen siirtyminen yhä useammin työpaikoille. Uudistus käynnisti keskustelun, miten ammatillinen koulutus pystytään järjestämään työpaikoilla. Kuka vastaa mistäkin? Mikä on uudistetun lain tarkoitus, ja mitkä ovat koulutuksen järjestäjän ja työnantajan roolit?

Olen kaksi vuotta seurannut lain toteutusta ja välillä on tuntunut siltä, että perehdyttäminen on työpaikoilla lopetettu. Onneksi näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Silti usein vastaan tulee kommentti: ”Ei ole aikaa eikä resursseja”.

Suomessa on huutava pula osaajista. Ongelma syvenee entisestään väestön vanhetessa.

Enää ei riitä, että työpaikoilla vedotaan ajanpuutteeseen.

Työpaikoilla tapahtuva koulutus on suunniteltava huolella ja toteutettava hyvin koko työyhteisön laajuisena. Monelle opiskelijalle toimiminen työpaikalla on uutta, mutta samalla on muistettava, että hänestä voi tulla uusi työkaveri. Työyhteisö voi yhdessä synnyttää oppimismyönteisen kulttuurin, jossa ammattitaitoa siirretään ylpeydellä tuleville sukupolville.

Lain tavoitteena on muun muassa väestön osaamisen kohottaminen, työllisyyden edistäminen ja erityisesti opiskelijan kehittyminen tasapainoiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Teollisuuden alojen vetovoima voisi olla parempi. Laadukkaalla koulutuksella ja työpaikalla tapahtuvalla ohjauksella voimme parantaa uusien ammattilaisten saantia teollisuuden aloille.

Kiire ei saa olla este laadukkaalle opetukselle, tai muuten uusi mahdollinen ammattilainen etsii toisen oppimispaikan.

Yritysten olisi hyvä sitoa koulutuksen järjestäminen omiin strategioihinsa. Samalla vastattaisiin tulevan työvoiman saantiin ja yrityksen omien tavoitteiden saavuttamiseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, ja tiedettäisiin ennakoivasti, mitä koulutusta päämäärien saavuttamiseksi tarvitaan.

Olemme laatineet työpaikkaohjaajille ja henkilöstön edustajille oppaan ammattiin opiskelevien ohjaamisesta työpaikalla. Opas tarjoaa työpaikalle tukea, jotta oppiminen olisi sujuvaa, tavoitteellista ja lain mukaista. Opas on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston ESR:n rahoituksella Ammattitaitoa yhdessä -hankkeen kautta. Hankkeen päätoteuttaja on Työväen Sivistysliitto TSL. Toteuttamiseen ovat osallistuneet myös Kiipulan ammattiopisto, Työterveyslaitos, Teollisuusliitto, JHL ja PAM.

Oppaan löydät täältä.

KARI HYYTIÄ
Teollisuusliiton ammatillisen koulutuksen asiantuntija

KUVA KITI HAILA

Areenallinen tulevaisuuden taitajia – Taitaja2019-kisa keräsi 400 opiskelijaa Joensuuhun mittelemään taitojaan

Nyt ollaan todellisella näköalapaikalla! Ammattitaidon Taitaja2019-kilpailussa Suomen ammattikoululaiset näyttivät osaamistaan Joensuussa 21.–23. toukokuuta. Kaikkiaan 43 lajissa kisasi noin 400 opiskelijaa, mukana edustava otos myös Teollisuusliiton opiskelijajäseniä.

KUVA JARNO ARTIKA

Turun ammatti-instituutista keväällä valmistuva Väinö Vesikko on juuri saanut toisen kisapäivän osion päätökseen. Haastatteluhetkellä autokorinkorjauksen kisaurakasta takana ovat jo A-palkin vaihto, alumiiniosan oikaisu, mittalaitetehtävä, lasin asennus sekä turvalaitetehtävä.

– Auton konehuoneessa olin kurkkimassa heti siitä lähtien, kun seisomaan opin, nuorimies hymyilee.

Väinö Vesikon kilpailulaji oli autokorinkorjaus. KUVA JARNO ARTIKA

Joensuussa mukana oleva Vesikon opettaja Hermanni Salonen kiirehtii mukaan keskusteluun:

– Väinö on todellinen moniosaaja. Opintopisteitä on koossa yli vaaditun, ja viime syksyn aikana poika opiskeli kaiken muun ohessa oppisopimuksella Ponssen metsäkoneen korjaajaksi, opettaja kehuu.

Vesikon jatkosuunnitelmatkin ovat selvät. Työt metsäkoneiden parissa jatkuvat jouluun asti. Sitten armeijaan ja ennen sitä tavoittelemaan jatko-opintopaikkaa Turun teknillisestä ammattikorkeakoulusta.

”AUTOMAATIOJUTTU YLLÄTTI”

Mekatroniikka on yksi Joensuun kisojen näytöslajeista. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian opiskelija Sanni Isotalo haroo hiuksiaan varttia ennen lounastaukoa. Robottikäden ohjelmointiin on koko mekatroniikan ryhmältä kulunut arvioitua enemmän aikaa. Haaste kutkuttaa sopivasti.

– Ensimmäinen todellinen kilpailutilanne minulle. Yllätys oli se, että tämä Taitaja-kisa onkin näin iso juttu, Isotalo päivittelee.

Sanni Isotalo ja Pekka Aitto-oja osallistuivat mekatroniikan näytöslajiin. KUVA JARNO ARTIKA

Tänä keväänä valmistuva sähkö- ja mekatroniikan ammattilainen valitsi opiskelualansa sillä ajatuksella, että hänestä tulee sähköasentaja. Kävikin niin, että valinnaisaineeksi valittu automaatio vei nuoren naisen sydämen.

– Automaatiojuttu yllätti – vasta koulussa tajusin, että tämä on minun alani.

Nyt ilonaihe on kesätyöpaikka, jossa Isotalo pääsee näyttämään osaamistaan sekä sähköasentajana että ohjelmoijana. Tulevaisuus on sähkön, automaation ja robotisaation. Alalle valmistuvan nuoren tulevaisuuden työmahdollisuudet näyttävät oivallisilta.

KAKSOISTUTKINTO PLAKKARISSA

Isokyröläisellä Akseli Alapeltolalla on kohta plakkarissa sekä ylioppilastutkinto että elektroniikka-asentajan perustutkinto. Siihen ei nuorenmiehen opintie vielä suinkaan pääty; suunnitelmissa on jatkaa insinööriopintoihin, kunhan armeija saadaan ensin alta pois.

Akseli Alapeltola kilpaili elektroniikassa. KUVA JARNO ARTIKA

Taitaja-kisassa on Vamiasta valmistuvan Alapeltolan mukaan ollut mukavasti haastetta. Nuorukaisen hermot ovat selvästi rautaiset, ohi kulkevat väkijoukot eivät yllä ajattelua sotkemaan.

– Kova taso kilpailussa täällä on. Tuossa juuri piirilevyn suunnittelun aikaa jatkettiin tunnilla, kun porukka ei saanut työtä ajoissa valmiiksi. Kilpailussa tavoitteena on rakentaa pieni humanoidirobotti. Robotti ohjelmoidaan kulkemaan Abloyn älylukon luokse avaamaan ovi.

HITSARILLA TÖITÄ RIITTÄÄ

Arttu Keski-Korvesta tulee huippuhitsari! Jokilaakson koulutuskuntayhtymän toisen vuoden opiskelijalla on kärsivällisyyttä, vakaa käsi ja intohimo tehdä huippusaumaa.

– Ammatillinen koulutus oli ykkösvaihtoehto, halu päästä tekemään työtä käsillään. Levy-hitsaajista on pulaa varsinkin Etelä-Suomessa, senkin puoleen tulevaisuuden näkymät vaikuttavat hyviltä.

Arttu Keski-Korven kilpailulaji oli levy ja hitsaus. KUVA JARNO ARTIKA

Keski-Korven viime vuoden harjoittelupaikka viljan käsittelyyn ja säilöntään tarkoitettuja koneita ja laitteita valmistavassa konepajassa on poikinut kesätyöpaikan jo toistamiseen.

PALKITSEVA KOKEMUS

– Aivan älyttömän hieno kokemus, hihkaisee Oulun seudun ammattiopistosta ompelijaksi keväällä valmistuva Ainomaija Koskela.

Ainomaija Koskela näytti taitonsa vaatteenvalmistuksessa. KUVA JARNO ARTIKA

Opettajat ovat kehottaneet Koskelaa mukaan Taitaja-kisaan jo aieminkin, mutta vasta nyt tuleva ompelija rohkaistui mukaan. Sen verran vauhdikkaasti näppärät sormet ehtivät jo ensimmäisenä kisapäivänä, että toisena kilpailupäivänä jäi aikaa vähän homman hifistelyllekin.

– En olisi osannut odottaa, että finaali on näin iso ja hieno tapahtuma! Eikä häiritse äänet, saati ohikulkijat – päinvastoin tuntuu siltä, että täällä pystyy keskittymään omaan tekemiseensä ihan täysillä.

KUVA JARNO ARTIKA

POIMINTOJA TULOKSISTA

Teollisuusliitto sponsoroi palkinnot lajeissa Autonasennus, Painotuotteen suunnittelu, Vaatteen valmistus ja Huonekalupuuseppä. Onnea palkituille!

Listassa mainittu lihavoituna tässä jutussa haastateltujen finalistien sijoitukset.

Autokorinkorjaus

1. Eino Tuomi / Turun ammati-instituutti
2. Väinö Vesikko / Turun ammatti-instituutti
3. Roni Annala / Omnia

Autonasennus

1. Samuli Kohmo / Rasekon ammattiopisto
2. Kalle Vuorinen / Valkeakosken ammattiopisto
3. Henri Hakola / Sedu

Painotuotteen suunnittelu

1. Petra Suominen / Tampereen seudun ammattiopisto Tredu
2. Tuomas Hakola / Omnia
3. Tia Tast / Stadin ammatti- ja aikuisopisto

Vaatteen valmistus

1. Krista Meriläinen / Lapin koulutuskeskus Redu
2. Tiina Pitkänen / Oulun seudun ammattiopisto
3. Enni Tulla / Gradi
5. Ainomaija Koskela / Oulun seudun ammattiopisto

Huonekalupuuseppä

1. Matias Kuisma / Salon seudun ammattiopisto
2. Niko Moisio / Omnia
3. Joakim Björkström / Optima

Elektroniikka

1. Benjamin Partio / Riveria
2. Paulus Kivelä / Oulun seudun ammattiopisto
3. Aki Kaario / Kouvolan seudun ammattiopisto
4. Akseli Alapeltola / Vamia

Levy ja hitsaus

1. Wiljami Niskakangas / Koulutuskeskus Jedu
2. Pyry-Veikko Ikonen / Koulutuskeskus Salpaus
3. Meiju Eskelinen / Savon ammattiopisto
4. Arttu Keski-Korpi / Koulutuskeskus Jedu

Mekatroniikka

1. Benjamin Vikström ja Robin Wiklund / Optima
2. Alvar Perälä ja Ilari Hakala / Sedu
3. Daniel Rauhala ja Markun Kankaanpää / Keski-Pohjanmaan ammattiopisto
5. Sanni Isotalo ja Pekka Aitto-oja / Gradia 

Katso kaikki tulokset: www.taitaja2019.fi/tulokset

KUVA JARNO ARTIKA

KOMMENTTI

Huikeita nuoria ja osaamista

Jos vaan suinkin mahdollisuus tarjoutuu, kannattaa mennä katsomaan ammattitaidon SM-kilpailuja! On jokseenkin ällistyttävä kokemus nähdä ympärillään satoja nuoria huipputekijöitä – hyvin valmistautuneina, keskittyneinä, iloisina ja upealla tavalla ammattiylpeinä. Kyllä – Taitaja-kisassa on mahdollisuus nähdä kattava kuva Suomen parhaista nuorista alansa osaajista.

Ensimmäisen kerran Taitaja-kilpailuja järjestettiin jo 1990-luvulla. Kuitenkin vasta 2000-luvulla upea valtakunnallinen osaajien näytös on kasvanut nykyisiin mittasuhteisiin. Se kertonee siitä, että ammatillisesta koulutuksesta ja osaamisesta on vuosi vuodelta tullut Suomelle yhä tärkeämpi asia.

Joensuun Taitaja-kilpailun ensimmäisenä tapahtumapäivänä Joensuussa visiteerasi myös Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Vierailu ei ollut pitkä, mutta sekä kilpailijoille että noin 500 toimitsijalle, opettajalle, kannustajalle ja avustajalle sitäkin tärkeämpi. ”Työelämä muuttuu vauhdilla ja teknologinen kehitys kiihdyttää murrosta. Tämän vuoksi osaamisen jatkuva kehittäminen on tärkeää. Yhtä arvokasta työelämässä on muistaa nauttia saavutuksista ja tuntea ylpeyttä ammattiosaamisesta”. Niin viestitti presidentti, Taitaja-kisan tämän vuoden suojelija.

Joensuun Taitaja-kisan kilpailujohtajalla Anne Karppisella puolestaan oli vähintäänkin yhtä tärkeätä sanottavaa. Toisen kilpailupäivän tuoksinassa Karppinen pohdiskeli yritysten vastuuta. ”Taitaja-kisa tekee osaltaan ammatillista koulutusta näkyväksi. Kyse ei ole niinkään markkinoinnista, vaan koulutuksen ja osaamisen merkityksen viestimisestä. Haastamme myös yritykset kertomaan itsestään ja huolehtimaan työntekijöistään. Koulun penkiltä tuleva nuori on taitava ja osaa paljon, mutta tarvitsee vielä myös opastamista ja huolehtimista. Se on yrityksen ja koko työyhteisön asia”.

Ensi vuonna Taitaja-kisan isännyydestä vastaa Jyväskylä. Suunta sinne siis!

Kisavierailija Huang Xin oli innoissaan päästyään puristamaan presidentti Sauli Niinistön kättä. Huang on Skills Finland ry:n avustaja osana valmistautumista WorldSkills 2019 -kilpailuun, joka järjestetään 22.–27.8. Kazanissa Venäjällä. KUVA JARNO ARTIKA

TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN
KUVAT JARNO ARTIKA