Työtaistelut leimasivat vuotta 2018 – Teollisuusliiton valtuusto: liitto saavutti tavoitteensa

Teollisuusliitto nousi viime vuonna johtavaan rooliin taistelussa työttömyysturvan ja irtisanomissuojan puolesta. Teollisuusliiton 21.–22.5. kokoontunut valtuuston kevätkokous muun muassa hyväksyi liiton ensimmäisen vuoden toimintakertomuksen.

Työ­tais­te­lut leima­si­vat Teol­lisu­us­li­iton toim­intaa vuon­na 2018. Helmiku­un 2. päivä vas­tustet­ti­in poli­it­tisel­la mie­le­nil­mauk­sel­la maan hal­li­tuk­sen virit­tämää akti­ivi­mallia, jos­sa työn­hak­i­jat velvoitet­ti­in eri­laisi­in ”aktivoin­ti­toimi­in” työt­tömyysko­r­vauk­sen leikkaamisen uhal­la.

Vuo­den puo­livälis­sä maan hal­li­tus alkoi ajaa irti­sanomis­suo­jan heiken­tämistä alle 20 hen­gen yri­tyk­sis­sä. SAK:laiset liitot kam­pan­joi­vat eri­ar­vois­ta­van lak­i­hankkeen pysäyt­tämisek­si, mut­ta se ei vaikut­tanut hal­li­tuk­seen. Sen seu­rauk­se­na Teol­lisu­us­li­it­to julisti poli­it­tise­na työ­tais­te­lu­toimen­piteenä ensin 17.9. alka­en yli­työkiel­lon kaikille sopimusa­loilleen viestin­täalo­ja luku­un otta­mat­ta. 3.10. jär­jestet­ti­in vuorokau­den mit­tainen lakko, johon osal­lis­tui 150 työ­paikkaa ja noin 22 000 jäsen­tä. Seu­raa­va vai­he oli nelipäiväi­nen lakko 25.–28. lokaku­u­ta.

Teol­lisu­us­li­iton 21.–22. toukoku­u­ta Helsingis­sä kokoon­tuneen val­tu­us­ton mukaan liit­to saavut­ti tavoit­teen­sa. Hal­li­tus muut­ti lakiesi­tys­tään niin, että irti­sanomis­suo­ja ei heiken­tynyt. Liit­to toteut­ti tehtävän­sä sol­i­daarisu­u­den edis­täjänä, heikom­mas­sa ase­mas­sa ole­vien ihmis­ten ja työ­markki­na-asioiden kolmikan­taisen valmis­telun puo­lus­ta­jana.

Samal­la val­tu­us­to tote­si, että liiton on jatket­ta­va työsken­te­lyä sen eteen, että asioi­ta voidaan työ­markki­noil­la ja yhteiskun­nas­sa edis­tää neu­vot­tele­mal­la ja sopi­mal­la eri osa­puolten neu­vot­teluhalukku­u­den ja keskinäisen luot­ta­muk­sen poh­jal­ta.

POIMINTOJA TOIMINNASTA 2018

Suurin osa Teol­lisu­us­li­iton toimin­nas­ta on hidas­ta ja pitkäkestoista työtä, joka ei nouse otsikoi­hin kuten poli­it­tiset lakot. Liiton peruste­htäviä ajatellen toim­intavu­osi 2018 oli arkisen aher­ruk­sen täyteinen niin, että merkit­tävä osa resurs­seista kohdis­tui toimin­nan käyn­nistämiseen, uusien toim­inta­mallien käyt­töön ottamiseen ja toimin­nan pitkäjän­teisen kehit­tämisen ja arvioin­nin rak­en­tamiseen.

Edun­valvon­nas­sa sovitet­ti­in yhteen perus­ta­jali­it­to­jen toim­intata­vat ja otet­ti­in käyt­töön uusia palvelu­ja kuten työym­päristö- ja sosi­aalia­sioiden päivystys. Tutkimuk­ses­sa kir­joitet­ti­in suhdanne‑, toimi­ala- ja palkkakat­sauk­set sekä käyn­nis­tet­ti­in noin 3 000 henkilön jäsen­pa­neeli ja noin 350 henkilön luot­ta­mus­mies­pa­neeli, joil­ta kerät­tyä tietoa voidaan hyö­dyn­tää liiton päätök­sen­teon apuna.

Jär­jestämistyössä kohderyh­mäk­si valit­ti­in yli 50 hen­gen työ­paikat. Resurssia vahvis­tet­ti­in rekry­toimal­la uusia työn­tek­i­jöitä. Alue­toimis­to­jen työ ja alueelli­nen toim­inta käyn­nis­tet­ti­in useil­la eri tapah­tu­mil­la ja toim­inta­mallien rak­en­tamisel­la. Osas­to­jen voimavaro­ja kas­vatet­ti­in yhteistyötä ja yhdis­tymisiä lisäämäl­lä.

Koulu­tusjär­jestelmää tehostet­ti­in ja yhden­mukaistet­ti­in Murikan voimavarat ja myös alueel­liset tarpeet huomioon ottaen. Murikan käyt­töas­teessa päästi­in tavoit­teeseen, mut­ta mah­dol­lisuuk­sia on parem­paan.

Liiton brän­di otet­ti­in käyt­töön koko organ­isaa­tios­sa ja liit­to noteer­at­ti­in julk­isu­udessa läpi vuo­den työ­markki­noiden vah­vana vaikut­ta­jana. Viestin­nässä nos­tet­ti­in liiton ja jäsen­ten näkökul­mas­ta asioi­ta ja teemo­ja yhteiskun­nal­liseen keskustelu­un sekä tehti­in liit­toa jäse­nille ja sidos­ryh­mille tun­netuk­si. Yksi teema oli Teol­lisu­us­li­iton tavoit­teet parhail­laan käyn­nis­sä ole­valle vaa­likaudelle. Sen kärk­iä ovat, että maan hal­li­tus edis­täisi voimakkaasti teol­lisu­u­den toim­intaedel­ly­tyk­siä ja työl­lisyyt­tä. Eduskun­tavaalei­hin onnis­tut­ti­in saa­maan vähin­tään yksi Teol­lisu­us­li­iton jäsen ehdokkaak­si jokaises­sa vaalipi­iris­sä.

Yhteiskun­nal­lises­sa vaikut­tamises­sa liiton edus­ta­jat oli­vat kuul­ta­vana eduskun­nas­sa yhteis­toim­inta­lain ja kollek­ti­ivisen irti­sanomis­suo­jan kehit­tämis­tarpeista. Lakiesi­tyk­si­in laa­dit­ti­in usei­ta lausun­to­ja, joista esimerkke­jä ovat työai­ka- ja vuosilo­ma­la­ki. Liit­to osal­lis­tui asiantun­te­muk­sel­laan akti­ivis­es­ti myös ammatil­lisen koulu­tuk­sen kehit­tämiseen ja työ­suo­jeluhallinnon uud­is­tamiseen sekä SAK:n lain­valmis­telun työryh­mi­in.

Kan­sain­välisessä toimin­nas­sa vaikut­tamistyötä toteutet­ti­in muun muas­sa osal­lis­tu­mal­la teol­lisu­us­li­it­to­jen Euroop­pa-jär­jestön poli­it­tisen asi­akir­ja Euroopan tule­vaisu­ut­ta tuot­ta­mas­sa kir­joit­tamiseen. Sen seu­rauk­se­na asi­akir­jas­sa ote­taan huomioon suo­ma­laiset ja pohjo­is­maiset näkökul­mat, mil­lä on merk­i­tys­tä, kun Euroop­pa-jär­jestö esimerkik­si tekee lausun­to­ja Euroopan par­la­men­tille ja komis­si­olle.

LIKI 90 ESITYSTÄ

Val­tu­us­to sai käsiteltäväk­seen yhteen­sä 87 esi­tys­tä yli 30 ammat­tiosas­tol­ta. Niistä suurin osa eli 71 osui teknolo­giasek­to­rille. Jär­jestö­toim­intaan esi­tyk­sistä kohdis­tui seit­semän, työym­päristöön kolme sekä koulu­tuk­seen, talouteen ja viestin­tään kuhunkin kak­si. Osas­toille lähetetään vas­tauk­set esi­tyk­si­in.

Teknolo­giasek­to­rille tulleet esi­tyk­set käsit­te­liv­ät työe­htosopimuk­sia ja edun­valvon­taa. Ne ote­taan huomioon syksyn työe­htosopimus­neu­vot­telui­hin valmis­taudut­taes­sa ja sopimuskau­den aikana liit­to­jen välis­ten työryh­mien työsken­telyssä.

Jär­jestö­toimin­nas­sa val­tu­us­to yhtyi esi­tyk­seen, jon­ka mukaan ammat­tiosas­ton muu­tok­sen voisi tehdä eli eAs­ioin­nin eli sähköisen asioin­nin kaut­ta. Sitä vas­toin val­tu­us­to ei yhtynyt esi­tyk­si­in, joiden mukaan liit­to-organ­isaa­tion pain­opis­teitä siir­ret­täisi­in toim­inta-alueille, eläkeläiskurssien määrää lisät­täisi­in, ammat­tiosas­ton jäsenet siir­ret­täisi­in purkau­tu­mistapauk­sis­sa toisi­in osas­toi­hin entisen TEAMin mallin mukaises­ti ja eläkeläisjäse­niltä pois­tet­taisi­in mah­dol­lisu­us olla ammat­tiosas­ton hal­li­tuk­sen jäseniä.

Eläkeläisjäse­niltä esitet­ti­in pois­tet­tavak­si myös äänioikeus liit­tokok­ous­vaaleis­sa, mut­ta kysymyk­sessä oli väärinymmär­rys, sil­lä eläkeläisil­lä ei ole nyky­is­ten sään­tö­jen mukaan äänioikeut­ta liit­tokok­ous­vaaleis­sa. Val­tu­us­tolle esitet­ti­in myös ammat­tiosas­to­jen mallisään­tö­jen muut­tamista ammat­tiosas­ton hal­li­tuk­sen jäsen­ten sekä vara­jäsen­ten lukumäärän osalta. Val­tu­us­to merk­it­si esi­tyk­sen tiedok­si sik­si, että saman sisältöiseen esi­tyk­seen on jo val­tu­us­tokaudel­la ker­ran vas­tat­tu, eikä muu­tok­seen edel­lisel­lä ker­ral­la ryhdyt­ty.

Koulu­tuk­sen sar­al­la esitet­ti­in, että työ­nan­ta­jan tuen piiri­in kuu­lu­via koulu­tuk­sia saataisi­in monipuolisem­min tar­jolle ja että muk­sukursse­ja jär­jestet­täisi­in Murikas­sa myös koul­u­lais­ten talvilo­mavi­ikoil­la. Val­tu­us­to merk­it­si esi­tyk­sen tiedok­si. Esi­tyk­sistä ensim­mäi­nen on jo työn alla ja toinen ote­taan selvitet­täväk­si.

Talouden alueel­la esitet­ti­in liiton tar­joamien jäsene­tu­jen paran­tamista ja liiton jäsen­mak­su­o­su­u­den alen­tamista. Val­tu­us­to merk­it­si esi­tyk­set tiedok­si, kos­ka saman sisältöisi­in esi­tyk­si­in on jo kulu­val­la val­tu­us­tokaudel­la vas­tat­tu. Jäsene­tu­ja pyritään paran­ta­maan koko ajan. Liiton jäsen­mak­su­o­su­u­den alen­tamiseen ei ole ryhdyt­ty.

Työym­päristö­toimin­nas­sa esitet­ti­in aut­ta­van puhe­li­men perus­tamista luot­ta­mushenkilöille, tuet­tu­ja hotel­liyöpymisiä luot­ta­mushenkilöille ja työno­h­jaa­jan palvelu­iden antamista luot­ta­mushenkilöille. Val­tu­us­to ei yhtynyt kah­teen ensim­mäiseen esi­tyk­seen, vaan palvelu­jen arvioiti­in jo ole­van riit­täväl­lä tasol­la. Työno­h­jaus­ta käsit­televä esi­tys merkit­ti­in tiedok­si. Liit­to selvit­tää onko työno­h­jauk­sen jär­jestämi­nen mah­dol­lista tai järkevää toteut­taa.

Viestin­nässä esitet­ti­in kier­re­selkämyk­siä työe­htosopimuk­si­in ja täytet­tävien lomakkei­den ja kaavakkei­den toimivu­u­den varmis­tamista. Val­tu­us­to merk­it­si esi­tyk­set tiedok­si. Tes­sit valmis­te­taan yhdessä työ­nan­ta­jali­it­to­jen kanssa. Tavoit­teena on saa­da niistä mah­dol­lisim­man help­pokäyt­töiset. Lomakkei­den toimin­nas­sa havai­tu­ista häir­iöistä kan­nat­taa ilmoit­taa liit­toon verkko­sivu­jen palautelo­mak­keen kaut­ta. Joskus ongel­ma voi johtua myös lomak­keen täyt­täjän käyt­tämästä selaimes­ta.

KOHTI TYÖEHTOSOPIMUSKIERROSTA

Ammat­tiosas­tot tekivät työe­htosopimuk­si­in yhteen­sä 1 228 muu­tosesi­tys­tä. Niistä 717 kohdis­tui teknolo­giasek­tori­in, 297 eri­ty­isa­lo­jen sek­tori­in, 154 kemi­an sek­tori­in ja 60 puu­tuote­sek­tori­in. Esi­tyk­set on käsitel­ty työe­htoneu­vot­telukun­nis­sa, sek­tori­jo­htokun­nis­sa ja liiton hal­li­tuk­ses­sa.

Työe­htosopimus­neu­vot­telu­jen valmis­te­lu­työt ovat olleet jo hyvän aikaa käyn­nis­sä. Varsi­naiset neu­vot­te­lut käy­dään eri sopimusa­loil­la suurim­mak­si osak­si syysku­un ja mar­rasku­un välisenä aikana.

Teol­lisu­us­li­it­to on nos­ta­mas­sa kil­pailukykysopimuk­sen mukaisen 24 tun­nin työa­jan lisäyk­sen työe­htosopimuk­sista pois­tamisen lisäk­si tes-neu­vot­teluis­sa esille seu­raa­vat teemat:

• Jäsen­ten ostovoiman tur­vaa­va palkkaratkaisu.
• Työaikamääräys­ten kehit­tämi­nen työaikala­ki huomioiden.
• Henkilöstön edus­ta­jien ase­man ja oikeuk­sien vahvis­t­a­mi­nen.
• Työe­htosopimusten sosi­aal­is­ten määräys­ten kehit­tämi­nen työym­päristökysymyk­set mukaan lukien.
• Vuokratyön, ulkop­uolisen työvoiman käytön ja matkatyön pelisään­tö­jen sel­ven­tämi­nen.
• Työssäop­pimisen ja ammatil­lisen koulu­tuk­sen reformin tuot­tamien uud­is­tus­tarpei­den huomioimi­nen.

Yleis­tet­ty­jen tavoit­tei­den takana sopimusalat ovat neu­vot­telu­ja ajatellen keskenään eri­laisia. Neu­vot­telupöy­dis­sä on siten yhteisiä ja sopimusalako­htaisia kysymyk­siä ratkaista­vana.

JÄSENMAKSUT EIVÄT KATA TOIMINTAMENOJA

Teol­lisu­us­li­iton vuo­den 2018 tilin­päätös on laadul­taan poikkeuk­selli­nen. Se osoit­taa noin 184,5 miljoo­nan euron yli­jäämän, mut­ta yli­jäämä muo­dos­tuu suurim­mak­si osak­si ker­talu­on­tei­sista eristä. Niistä suurin on liit­to­fu­u­sion yhtey­dessä Teol­lisu­us­li­itolle siir­tyneen 117,5 miljoo­nan euron omaisu­u­den kir­jaami­nen tulos­vaikut­teis­es­ti tilin­päätök­seen. Toinen merkit­tävä erä on Koja­mon lis­tau­tu­misen yhtey­dessä tapah­tuneesta osake­myyn­nistä kir­jat­tu bud­je­toima­ton 65,4 miljoo­nan euron myyn­tivoit­to.

Edel­lä kuva­tu­ista luvuista riisut­tuna liiton talouden tilanne vuon­na 2018 pää­tyi siihen, että noin 34,5 miljoo­nan euron jäsen­mak­su­tu­lot eivät riit­täneet kat­ta­maan varsi­naisen toimin­nan noin 44,3 miljoo­nan euron kulu­jäämää. Liiton sään­tö­jen mukaan sijoi­tus­toimin­nan tuot­to­ja voidaan käyt­tää toim­intaku­lu­jen kat­tamiseen, mut­ta pitkäl­lä aikavälil­lä on nähtävis­sä tarve jäsen­mak­su­tu­lo­jen ja toim­intaku­lu­jen saat­tamisek­si lähem­mäk­si toisi­aan. Tähän tarpeeseen vaikut­ta­va merkit­tävä tek­i­jä on jäsenke­hi­tys. Vuo­den 2018 lopus­sa jäsen­määrä oli 211 795, mikä on hie­man alle 7 300 vähem­män kuin vuon­na 2017. Sijoi­tus­toimin­nan tuot­to vuon­na 2018 oli noin 76,8 miljoon­aa euroa.

Val­tu­us­to korosti käymis­sään keskusteluis­sa jäsen­määrän tule­van kas­vat­ta­mi­nen tärkeyt­tä.

STRATEGINEN MITTARISTO VALMIS

Val­tu­us­tolle esitelti­in liiton strate­gi­nen mit­taris­to. Mittare­i­ta on kaikki­aan yhdek­sän. Ne mit­taa­vat ja anta­vat tietoa liiton strate­gis­ten tavoit­tei­den toteu­tu­mis­es­ta, jot­ka ovat yhteisvoima, sopimi­nen ja neu­vokku­us.

Mit­taris­tol­la saatavia tulok­sia ja niiden poh­jal­ta tehtäviä tulk­in­to­ja ja johtopäätök­siä käytetään hyödyk­si liiton toimin­nan kehit­tämisessä. Myös mit­taris­to itsessään on jatku­van kehit­tämistyön kohteena.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA

Lisää uutisia Teol­lisu­us­li­iton kevät­val­tu­us­ton kok­ouk­ses­ta sekä liiton vuo­den 2018 toim­intak­er­to­mus ja tilin­päätös löy­tyvät verkko­sivuil­ta osoit­teesta www.teollisuusliitto.fi.