VIERAILIJA: Jyrki Tenhu­nen: Matkalla tuntemattomaan

”Olemme matkalla tunte­mat­to­maan, seik­kailu on alussa, kaikki ovat mukana, tahtoen tai tahto­mat­taan…”, riimit­teli Pelle Miljoona joskus 1980-luvun alussa. Ilmas­ton­muu­tos on syksyllä julkais­tun IPCC:n rapor­tin jälkeen jysäh­tä­nyt viimeis­tään ikävällä tavalla tajun­taamme, eikä odotet­ta­vissa oleva seik­kailu näytä kovin lupaa­valta. Valta­van suun­nan­muu­tok­sen on tapah­dut­tava ja nopealla aikataululla.

Vuonna 2008 Suomen ympä­ris­tö­kes­kuk­seen otti yhteyttä yritys­joh­don konsultti. Hän oli pohdis­kel­lut muuta­mien suoma­lais­ten yritys­joh­ta­jien kanssa, mitä he voisi­vat tehdä ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­se­mi­seksi yritys­ten yhteis­kun­ta­vas­tuun nimissä. Tästä yhtey­de­no­tosta sai alkunsa Kohti hiili­neut­raa­lia kuntaa eli Hinku-hanke.

Mukaan saatiin aluksi houku­tel­tua viisi kuntaa: Kuhmoi­nen, Mynä­mäki, Padas­joki, Parik­kala ja Uusi­kau­punki. Osa kunnista oli yritys­joh­ta­jien kesä­mök­ki­kun­tia. Tämä sattu­man­va­rai­nen kunta­va­linta viitoitti hank­keelle suun­nan. Hinkusta tuli ilmas­to­työn väline ja verkosto pienille ja keski­suu­rille kunnille.

Tavoit­teeksi asetet­tiin tuol­loin utopis­ti­nen 80 prosen­tin pääs­tö­vä­hen­nys kunnan alueen kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töistä vuoteen 2030 mennessä. Vertai­lu­vuo­deksi valit­tiin 2007. Tällä hetkellä Hinku-verkos­tossa on mukana 46 kuntaa, jotka ovat sitou­tu­neet tavoit­tee­seen. Asuk­kaita Hinku-kunnissa on tällä hetkellä noin 830 000. Uusia kuntia liit­tyy mukaan tasai­seen tahtiin. Hinkun 80 prosen­tin tavoite ei ole enää utopiaa. Se alkaa olla vähimmäisvaatimus.

”Ilmas­to­työ on lähte­nyt liik­keelle laajem­malla rinta­malla osit­tain Hinkun esimer­kin viitoittamana.”

Hinku kokoaa yhteen kunnian­hi­moi­siin pääs­tö­vä­hen­nyk­siin sitou­tu­neet kunnat, ilmas­to­ys­tä­väl­li­siä tuot­teita ja palve­luita tarjoa­vat yrityk­set sekä ener­gia- ja ilmas­toa­lan asian­tun­ti­jat. Hinku jakaa tietoa ilmas­ton­muu­tok­sen hillin­nän parhaista käytän­nöistä, tukee kuntien ilmas­to­työtä sekä luo kysyn­tää ilmas­to­ys­tä­väl­li­sille tuot­teille ja palve­luille. Verkos­tosta on kasva­nut merkit­tävä vies­tin­viejä ja kokeilu- ja monis­tusa­lusta suoma­lai­selle ilmastotyölle.

Hinku-kunnat vähen­tä­vät oman toimin­tansa kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töjä ja vaikut­ta­vat alueensa muihin toimi­joi­hin: asuk­kai­siin, yrityk­siin, maa- ja metsä­ta­lous­yrit­tä­jiin sekä vapaa-ajan asuk­kai­siin. Pääs­tö­vä­hen­nys­toi­men­pi­teet kohdis­tu­vat enim­mäk­seen ener­gia­te­hok­kuu­den paran­ta­mi­seen ja ener­gian sääs­tä­mi­seen, uusiu­tu­viin ener­gia­läh­tei­siin perus­tu­vaan ener­gia­tuo­tan­toon ja mate­ri­aa­li­te­hok­kuu­den parantamiseen.

Vuodesta 2007 Hinku-kunnat ovat vähen­tä­neet kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jään noin 26 prosent­tia. Jos pääs­töt vähe­ne­vät tätä vauh­tia, pääs­tään 80 prosen­tin pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­tee­seen vuoteen 2030 mennessä. Pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen tosin vaikeu­tuu vuosi vuodelta. Helpoim­min toteu­tet­ta­vat toimet alka­vat olla jo tehty. Nyt pitäisi siir­tyä raken­teel­li­siin ja isom­man mitta­kaa­van ratkaisuihin.

Verrat­tuna muihin Suomen kuntiin Hinku-kuntien pääs­töt ovat vähen­ty­neen vain hieman nopeam­paa tahtia. Onko Hinkusta siis ollut hyötyä? Kunnissa on toteu­tettu paljon konkreet­ti­sia toimen­pi­teitä, mutta merkit­tä­vintä lienee Hinkun vaiku­tus asen­tei­siin ja ilma­pii­riin. Ilmas­to­työ on lähte­nyt liik­keelle laajem­malla rinta­malla osit­tain Hinkun esimer­kin viitoit­ta­mana. Tule­vai­suus on epäi­le­mättä haas­tava seik­kailu, joka voidaan vielä kään­tää voitoksi, jos kaikki ovat mukana teke­mässä muutosta.

JYRKI TENHUNEN
Kirjoit­taja on tutki­musin­si­nööri ja Suomen ympä­ris­tö­kes­kus SYKE:n Hinku-tiimin vetäjä