VIERAILIJA: Jyrki Tenhunen: Matkalla tuntemattomaan

”Olemme matkalla tunte­mat­to­maan, seikkailu on alussa, kaikki ovat mukana, tahtoen tai tahto­mat­taan…”, riimit­teli Pelle Miljoona joskus 1980-luvun alussa. Ilmas­ton­muutos on syksyllä julkaistun IPCC:n raportin jälkeen jysäh­tänyt viimeis­tään ikävällä tavalla tajun­taamme, eikä odotet­ta­vissa oleva seikkailu näytä kovin lupaa­valta. Valtavan suunnan­muu­toksen on tapah­dut­tava ja nopealla aikataululla.

Vuonna 2008 Suomen ympäris­tö­kes­kuk­seen otti yhteyttä yritys­johdon konsultti. Hän oli pohdis­kellut muuta­mien suoma­laisten yritys­joh­ta­jien kanssa, mitä he voisivat tehdä ilmas­ton­muu­toksen hillit­se­mi­seksi yritysten yhteis­kun­ta­vas­tuun nimissä. Tästä yhtey­de­no­tosta sai alkunsa Kohti hiili­neut­raalia kuntaa eli Hinku-hanke.

Mukaan saatiin aluksi houku­teltua viisi kuntaa: Kuhmoinen, Mynämäki, Padas­joki, Parik­kala ja Uusikau­punki. Osa kunnista oli yritys­joh­ta­jien kesämök­ki­kuntia. Tämä sattu­man­va­rainen kunta­va­linta viitoitti hankkeelle suunnan. Hinkusta tuli ilmas­to­työn väline ja verkosto pienille ja keski­suu­rille kunnille.

Tavoit­teeksi asetet­tiin tuolloin utopis­tinen 80 prosentin päästö­vä­hennys kunnan alueen kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töistä vuoteen 2030 mennessä. Vertai­lu­vuo­deksi valit­tiin 2007. Tällä hetkellä Hinku-verkos­tossa on mukana 46 kuntaa, jotka ovat sitou­tu­neet tavoit­tee­seen. Asukkaita Hinku-kunnissa on tällä hetkellä noin 830 000. Uusia kuntia liittyy mukaan tasai­seen tahtiin. Hinkun 80 prosentin tavoite ei ole enää utopiaa. Se alkaa olla vähimmäisvaatimus.

”Ilmas­totyö on lähtenyt liikkeelle laajem­malla rinta­malla osittain Hinkun esimerkin viitoittamana.”

Hinku kokoaa yhteen kunnian­hi­moi­siin päästö­vä­hen­nyk­siin sitou­tu­neet kunnat, ilmas­to­ys­tä­väl­lisiä tuotteita ja palve­luita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmas­toalan asian­tun­tijat. Hinku jakaa tietoa ilmas­ton­muu­toksen hillinnän parhaista käytän­nöistä, tukee kuntien ilmas­to­työtä sekä luo kysyntää ilmas­to­ys­tä­väl­li­sille tuotteille ja palve­luille. Verkos­tosta on kasvanut merkit­tävä viestin­viejä ja kokeilu- ja monis­tusa­lusta suoma­lai­selle ilmastotyölle.

Hinku-kunnat vähen­tävät oman toimin­tansa kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töjä ja vaikut­tavat alueensa muihin toimi­joihin: asukkai­siin, yrityk­siin, maa- ja metsä­ta­lous­yrit­tä­jiin sekä vapaa-ajan asukkai­siin. Päästö­vä­hen­nys­toi­men­pi­teet kohdis­tuvat enimmäk­seen energia­te­hok­kuuden paran­ta­mi­seen ja energian säästä­mi­seen, uusiu­tu­viin energia­läh­tei­siin perus­tu­vaan energia­tuo­tan­toon ja materi­aa­li­te­hok­kuuden parantamiseen.

Vuodesta 2007 Hinku-kunnat ovat vähen­tä­neet kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jään noin 26 prosenttia. Jos päästöt vähenevät tätä vauhtia, päästään 80 prosentin päästö­vä­hen­nys­ta­voit­tee­seen vuoteen 2030 mennessä. Päästöjen vähen­tä­minen tosin vaikeutuu vuosi vuodelta. Helpoimmin toteu­tet­tavat toimet alkavat olla jo tehty. Nyt pitäisi siirtyä raken­teel­li­siin ja isomman mitta­kaavan ratkaisuihin.

Verrat­tuna muihin Suomen kuntiin Hinku-kuntien päästöt ovat vähen­ty­neen vain hieman nopeampaa tahtia. Onko Hinkusta siis ollut hyötyä? Kunnissa on toteu­tettu paljon konkreet­tisia toimen­pi­teitä, mutta merkit­tä­vintä lienee Hinkun vaikutus asentei­siin ja ilmapii­riin. Ilmas­totyö on lähtenyt liikkeelle laajem­malla rinta­malla osittain Hinkun esimerkin viitoit­ta­mana. Tulevai­suus on epäile­mättä haastava seikkailu, joka voidaan vielä kääntää voitoksi, jos kaikki ovat mukana tekemässä muutosta.

JYRKI TENHUNEN
Kirjoit­taja on tutki­musin­si­nööri ja Suomen ympäris­tö­keskus SYKE:n Hinku-tiimin vetäjä