Teolli­suus­liiton stipendin saanut Katriina Kotilo: ”Stipendi oli iso apu”

Ihanaa, ajatteli tampe­re­lainen opiske­lija Katriina Kotilo, kun hän viime joulu­kuussa sai Teolli­suus­liiton viiden­sadan euron stipendin.

– Asia selvisi, kun katsoin tiliäni ja näin, että sinne oli tullut rahaa Teolli­suus­lii­tosta. Sen jälkeen huomasin, että olin saanut liitosta myös sähkö­postia, Kotilo kertoo.

Kotilo opiskelee toista vuotta mitta­ti­lausom­pe­li­jaksi Tampe­reen seudun ammat­tio­pisto Tredussa, koska hän haluaa oppia valmis­ta­maan vaatteita ammattimaisesti.

– Haluan perustaa oman vaatebrändin ja tehdä tuotteita jo olemassa olevista materi­aa­leista. Esimer­kiksi tämän hameen, joka minulla on nyt päällä, ompelin vanhasta pöytäliinasta.

Kotilo on hyödyn­tänyt ompelu­töis­sään myös vanhoja farkkuja. Hän on tehnyt niistä muun muassa putki­kassin ja lieri­hatun kesäksi.

– Maail­massa on jo ihan tarpeeksi vaatteita, joita ihmiset eivät halua käyttää. Voin leikata esimer­kiksi vanhoista farkuista paloja ja ommella niistä uudet, tyylik­käät housut.

Haluan perustaa oman vaatebrändin ja tehdä tuotteita jo olemassa olevista materiaaleista.

Perus­koulun jälkeen Kotilo aikoi laste­noh­jaa­jaksi, mutta se ei tuntu­nut­kaan omalta alalta. Kotilo kiinnostui tekstiili- ja muotia­lasta neljä vuotta sitten, kun hän opetteli YouTube ‑videoiden avulla virkkaa­maan vaatteita.

– Siitä tuli minulle tosi tärkeä harrastus. Vaatteita valmistui niin paljon, että aloin myydä niitä, ja nyt haluan tehdä samaa kankaiden kanssa.

Videolla Katriina Kotilo kertoo opiske­lusta ja stipendin hausta.

”TYÖSSÄOPPIMINEN TÄRKEÄÄ”

Tammi–helmikuussa Katriina Kotilo suoritti ensim­mäisen työssä­op­pi­mis­jak­sonsa tampe­re­lai­sessa Ompelimo Inkassa. Se kesti viisi viikkoa.

– Työssä­op­pi­mis­jakso oli kannus­tava kokemus. Se on minun lemppa­ri­jut­tuni opinnoissa tähän mennessä. Suoritin sen aikana korjausom­pelun ja kierto­ta­lous­tuot­teen valmis­tuksen näytöt.

Kotilon mielestä työssä­op­pi­mis­jaksot ovat tärkeitä, koska niiden avulla opiske­lijat saavat realis­tisen kuvan työelämästä.

– Tämä ei ole mikään helpoin ala. Ompeli­joiden palkat eivät ole suuret.

Monet eivät ymmärrä, että jokaista vaatetta on ollut tekemässä ihminen.

Kotilo jakaa ompeluun liittyvää sisältöä muun muassa Insta­gra­missa ja keskus­telee tilai­suuden tullen mielel­lään omasta alastaan erilaisten ihmisten kanssa.

– Monet eivät ymmärrä, että jokaista vaatetta on ollut tekemässä ihminen, Kotilo sanoo.

Hän on myös huomannut, että ihmisillä on paljon ennak­ko­luu­loja korjausom­pelua kohtaan.

– Korjausom­pe­lu­pal­ve­luiden käyttä­minen ei ole kovin tuttua. Monet karsas­tavat niitä ja pitävät niitä tosi kalliina, Kotilo kertoo.

Hän kehottaa kuitenkin kaikkia tekemään rohkeasti tutta­vuutta korjausompelimoihin.

– Olin itsekin yllät­tynyt, kuinka edullista farkkujen paikkaus on. Ja ethän sinä nyt joka kuukausi vie housu­jasi paikat­ta­viksi, vaan ehkä muutamat vuodessa.

VERKOSTOITUMINEN KIINNOSTI

Jykevä teolli­suusom­pe­lu­kone surisee tasai­sesti, kun Katriina Kotilo ompelee muoto­las­koksia ruskeaan hamekan­kaa­seen Sarka-luokassa Tredun Kalevan kampuk­sella Tampereella.

– Meillä on opinnoissa nyt mitta­ti­laus­tuot­teen valmis­tusta. Teen hamehar­joi­tuksia ja seuraa­vaksi hankin asiak­kaan, jolle teen hameen mittojen mukaan, Kotilo kertoo.

Hän liittyi Teolli­suus­liit­toon viime syksynä, kun oppilai­tos­tie­dot­taja kävi Tredussa kerto­massa liitosta.

– Just noin nuoria saa liitty­mään liittoon. Meidänkin luokalta melkein kaikki liittyivät, koska liitty­mis­lo­mak­keen täyttä­minen oli niin helppoa, Kotilo sanoo.

Verkos­toi­tu­minen oli minulle se juttu, miksi päätin liittyä Teollisuusliittoon.

Häntä kiinnos­tivat erityi­sesti liiton nuorten tapah­tumat sekä Murikka-opiston kurssit.

– Verkos­toi­tu­minen oli minulle se juttu, miksi päätin liittyä Teollisuusliittoon.

Opiske­li­joille Teolli­suus­liiton jäsenyys on ilmainen, mutta siitä huoli­matta kaikki jäsenedut ovat myös opiske­li­ja­jä­senten käytet­tä­vissä, Kotilo huomauttaa.

– Minulla on nyt opiske­li­ja­jä­se­nyyden kautta esimer­kiksi Turvan matka­va­kuutus. Hyödynsin sitä, kun kävin vuoden­vaih­teessa Egyptissä.

”KANNATTAA HAKEA”

Katriina Kotilo kuuli Teolli­suus­liiton stipen­distä alun perin oppilai­tos­tie­dot­ta­jalta. Lokakuussa hän huomasi Teolli­suus­liiton nuorten Insta­gra­mista, että stipendin haku on auki.

– Täytin hakemuksen netissä. Siihen meni joku viisi minuuttia.

Kotilon mukaan viisi­sataa euroa on suuri summa opiske­li­jalle. Hän käytti rahan elämiseen.

– Stipendi oli iso apu. Olen joutunut ottamaan opinto­lainaa, koska en ole saanut töitä.

Minä ainakin olen tosi iloinen, että sain stipendin ja että tuollainen mahdol­li­suus ylipää­tään on.

Teolli­suus­liitto tukee aktii­visia opiske­li­ja­jä­se­niään viiden­sadan euron stipen­deillä kahdesti vuodessa. Stipen­di­toi­mi­kunta arvostaa muun muassa ammatil­lisen järjes­täy­ty­misen edistä­mistä opiske­li­joiden keskuu­dessa ja oman alan ammatil­lisen arvos­tuksen nostamista.

Kevään stipen­di­haku jatkuu huhti­kuun loppuun saakka.

– Teolli­suus­liiton stipendiä kannattaa hakea. Minä ainakin olen tosi iloinen, että sain sen ja että tuollainen mahdol­li­suus ylipää­tään on.

Kotilon on määrä valmistua mitta­ti­lausom­pe­li­jaksi vuoden kuluttua touko­kuussa. Hänellä on useita vaihtoeh­toja valmis­tu­misen jälkei­selle ajalle.

– Pohdin vielä, menisinkö työelä­mään vai yrittäi­sinkö ihan täysillä oma yrityksen kanssa. Myös jatko-opinnot ovat yksi vaihtoehto, Kotilo kertoo.

TEOLLISUUSLIITON STIPENDI

• Teolli­suus­liitto myöntää vuosit­tain 500 euron stipendin jopa 120 opiskelijajäsenelleen.
• Stipen­dejä jaetaan kahdesti vuodessa.
• Kevään hakukierros on auki 1.3.–30.4.2026.
• Lue lisää ja tee hakemus: www.teollisuusliitto.fi/stipendi