Työehtosopimus on tärkein jäsenetusi

Työehtosopimus on Teollisuusliiton sopimusaloilla tehtävää työtä ja sen teettämisen ehtoja määrittelevä perussopimus. Työehtosopimuksen sisältämät ehdot ovat luonteeltaan minimiehtoja, joita työnantajan pitää vähintään noudattaa kaikkiin työntekijöihinsä.

30.8.2021

KUVA YLLÄ: Vuonna 2019 teknologiasektori avasi tes-neuvottelut. Takaa vasemmalta sektorijohtokunnan puheenjohtaja Janne Vainio, sektorin johtaja Jyrki Virtanen, liiton puheenjohtaja Riku Aalto ja 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sekä sektorijohtokunnan varapuheenjohtaja Juha Pöllänen. Selin Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle ja toimitusjohtaja Jaakko Hirvola. KUVA PEKKA ELOMAA 

Työehtosopimuksista (tes) on neuvoteltu jo vuosikymmenten ajan. Niistä on tullut suomalaisen työelämän sääntelyn ja kehittämisen kivijalka. Tähän asti Teollisuusliitto on neuvotellut ja solminut työehtosopimukset yhdessä työnantajaliittojen kanssa.

Sopimusneuvottelujen tapa on nyt kuitenkin osittain muuttumassa, koska osa työnantajaliitoista on ilmoittanut jättäytyvänsä pois sopimustoiminnasta. Metsäteollisuus ry ilmoitti muutoksesta mekaanisessa metsäteollisuudessa lokakuussa 2020. Teknologiateollisuus ry päätti irtautua sopimustoiminnasta omilla sopimusaloillaan tämän vuoden maaliskuussa, ja sen rinnalle perustetun työehtosopimuksia tekevän Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäsenmäärästä ja kattavuudesta ei ole vielä varmuutta.

Näin tes-neuvottelut etenevät

ESITYKSISTÄ TAVOITTEIKSI

  • Liitto pyytää ammattiosastoilta muutosesityksiä työehtosopimuksiin.
  • Keskustoimisto ja sektorijohtokunnat johtavat osastojen esityksistä liiton yleiset ja sopimusalakohtaiset neuvottelutavoitteet.
  • Hallitus käsittelee kokonaisuuden ja lyö lukkoon keskeiset linjat ja tavoitteet niin, että sopimusalojen alakohtaisille tavoitteille jää tilaa.

IRTOSANOMISESTA KOHTI NEUVOTTELUJA

  • Hallitus irtisanoo sektorijohtokuntien esityksestä sopimusalojen työehtosopimukset päättymään niiden sopimuskausien lopussa.
  • Työehtosopimukset irtisanotaan kussakin sopimuksessa määriteltyä irtisanomisaikaa noudattaen.
  • Tieto irtisanomisista toimitetaan asianosaisiin työnantajaliittoihin ja valtakunnansovittelijalle.

VALMISTELUA JA TUNNUSTELUA

  • Neuvotteluja valmistellaan A) liiton toimistolla, B) sopimusalojen työehtoneuvottelukunnissa ja C) sektorijohtokunnissa.
  • Työnantajaliittojen kanssa käydään tunnusteluja ja sovitaan neuvottelujen aloittamisajankohdista sopimusaloittain.

NEUVOTTELUT SOPIMUSALOITTAIN KÄYNNISTYVÄT

NEUVOTTELUTULOKSESTA HYVÄKSYNTÄÄN/HYLKÄÄMISEEN

  • Jos neuvottelutulos syntyy, työehtoneuvottelukunta esittää sektorijohtokunnalle sen hyväksymistä.
  • Sektorijohtokunta tekee hallitukselle esityksen joko neuvottelutuloksen hyväksymisestä tai sen hylkäämisestä.
  • Hallitus joko A) hyväksyy ⇒ SOPIMUS SYNTYY tai B) hylkää esityksen tai C) voi lähettää asian liiton valtuuston päätettäväksi. Erityisten tilanteiden varalta myös liittoäänestys on liiton sääntöjen mukaan mahdollinen.

HYLKÄÄMISESTÄ JATKOTOIMENPITEISIIN

  • Jos neuvottelut eivät johda Teollisuusliittoa tyydyttävään tulokseen, hallitus päättää jatkotoimenpiteistä kyseessä olevan sopimusalan sektorijohtokunnan esityksestä.

NEUVOTTELUA TYÖTAISTELU-UHAN ALLA

  • Jos julistetaan työtaistelutoimenpide, kuten ylityökielto tai lakko, siitä tehdään ilmoitus valtakunnansovittelijalle ja asianosaiselle työnantajaliitolle. Tässä vaiheessa kyse on työtaistelu-uhasta.
  • Liiton keskuslakkotoimikunta aloittaa mahdollisen työtaistelun valmistelun.
  • Neuvotteluja pyritään jatkamaan työnantajaliiton kanssa.

SOVITELLEN SOPIMUKSEEN

  • Jos neuvottelut eivät etene, valtakunnansovittelija ottaa yhteyttä ja käynnistää johdollaan neuvottelut. Valtakunnansovittelija antaa sovintoehdotuksen työehtosopimukseksi.
  • Sektorijohtokunta tekee liiton hallitukselle esityksen ehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
  • Hallitus päättää sovintoehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
  • Jos sovintoehdotus hyväksytään, työtaistelu-uhka perutaan ja solmitaan uusi työehtosopimus. ⇒ SOPIMUS SYNTYY

HYLKÄÄMISESTÄ JATKOTOIMENPITEISIIN

  • Jos sovintoehdotus hylätään, sovittelu keskeytetään ja työtaistelu aloitetaan tai yritetään sopua liittojen keskinäisin neuvotteluin.

SOVITELLEN SOPIMUKSEEN

  • Jos liittojen neuvottelut eivät edelleenkään tuota tulosta, valtakunnansovittelija pyrkii tekemään uuden sovintoehdotuksen, jonka osapuolet voivat hyväksyä. ⇒ SOPIMUS SYNTYY

MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN yrityskohtainen malli poikkeaa valtakunnallisten työehtosopimusten neuvottelutavasta siinä, että työehtoneuvottelukunnan rinnalla toimivat neuvottelutiimit, jotka koostuvat Teollisuusliiton puutuotesektorin vastuuhenkilöistä ja kulloisenkin yrityksen pääluottamusmiehestä tai pääluottamusmiehistä. Neuvottelutiimi hyväksyy neuvottelutuloksen, jota mekaanisen metsäteollisuuden työehtoneuvottelukunta käsittelee ja esittää sektorijohtokunnalle neuvottelutuloksen hyväksymistä tai hylkäämistä. Näillä johtokunnan päätösesityksillä sopimus etenee liiton hallitukselle hyväksyttäväksi. Hallitus voi siirtää sopimusten hyväksyntäoikeuden myös liiton johtoryhmälle.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDESSA ei ole vielä valmisteltu virallista hyväksymismallia yrityskohtaisille työehtosopimuksille. Teknologiateollisuuden työnantajien yhdistyksen kanssa mahdollisesti neuvoteltavan sopimuksen kanssa toimitaan kuten aiemmin toimittiin Teknologiateollisuus ry:n kanssa.

SANASTOA

EURO- TAI SENTTILINJA tarkoittaa kaikille palkansaajille sovittuja euro- tai senttimääräisiä korotuksia prosentuaalisten korotusten sijaan.
LIITTOERÄ on yleiskorotuksen lisäksi sovittava palkkojen korotuserä, jonka työehtosopimusosapuolet voivat sopia siirrettäväksi paikallisesti sovittavaksi.
NORMAALISITOVUUS tai normaalisitova työehtosopimus koskee vain alalla toimivia, työehtosopimuksen solmineeseen työnantajaliittoon järjestäytyneitä yrityksiä. Työntekijäliiton ja työnantajaliiton kesken solmituissa työehtosopimuksissa voi olla laista poikkeavia kohtia mm. vuosilomasta, ylitöiden määräytymisestä ja työajan tasaamisesta, sekä paikallisesti sovittavia kohtia.
PALKKARATKAISU on ammattiliiton ja työnantajaliiton työehtosopimusneuvotteluissa tehty sopimus palkoista.
PERÄLAUTA tarkoittaa työehtosopimusmääräystä, jossa on määritelty menettelytavat, ellei asiasta ole paikallisesti toisin sovittu.
REAALIPALKKA on palkan ostokyky. Se kertoo, kuinka paljon palkalla voi ostaa tavaroita ja palveluja.
SOPIMUSKAUSI on työehtosopimuksen voimassaoloaika.
TYÖEHTOSOPIMUS on ammattiliiton ja työnantajaliiton neuvottelema sopimus kyseisen alan työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehdoista.  Se sisältää määräykset esimerkiksi palkasta, työajasta, sairausajanpalkasta ja arkipyhäkorvauksista.
VALTAKUNNANSOVITTELIJAN tehtävänä on sovitella ammatti- ja työnantajaliiton välisiä työehtosopimuksiin liittyviä riitoja.
YLEISSITOVUUS ja yleissitova työehtosopimus tarkoittavat sopimusta, jota jokaisen kyseessä olevalla alalla toimivan työnantajan on noudatettava. Yleissitovan työehtosopimuksen soveltamisessa ei ole väliä kuuluuko työnantaja työnantajaliittoon tai työntekijä ammattiliittoon.
YRITYSKOHTAINEN TYÖEHTOSOPIMUS koskee vain yhtä yritystä. Yrityksen ja työntekijäliiton välisissä neuvotteluissa on tyypillisesti myös edustaja siitä yrityksestä, jota työehtosopimus koskee.
Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/suomi-tes-sanakirja

Lisätietoa työehtosopimuksista ja syksyn neuvotteluista on liiton verkkosivuilla www.teollisuusliitto.fi.

OIKEUSAPU: Laiton irtisanominen on tyyppiesimerkki liiton ajamista oikeusjutuista

”Ei kannata tuikata tulistuksissaan työsuhdepapereita takkaan irtisanomisen jälkeen”, neuvoo liiton oikeudellisen yksikön vt. päällikkö Susanna Holmberg. Asiakirjat kannattaa säästää todisteiksi mahdollisesti laittomasta irtisanomisesta.

18.8.2021

– Todella paljon riita-asioita sovitaan, mutta minun kokemukseni mukaan työnantaja vie niitä nyt pidemmälle. Vasta siinä vaiheessa, kun kannetta jo viritellään, alkaa sovintohalukkuutta löytyä, Holmberg kuvaa viimeisen vuosikymmenen aikana näkemäänsä linjamuutosta.

– Yhtenä syynä voi olla yritysten ottamien oikeusturvavakuutusten yleisyys. Usein vakuutus vaatii jonkinlaisen oikeusprosessin korvausten maksamiseksi.

OIKEUSAVUN POLKU

Oikeusapu on teollisuusliittolaisen jäsenetu. Jos apu myönnetään, liiton lakimies tai sen valtuuttama asianajotoimisto hoitaa koko oikeusprosessin ilman jäsenelle koituvia kuluja.

Ennen pitkällistä tuomioistuintaivalta pyritään aina ensin sovintoon. Työpaikan pääluottamusmies yrittää selvitellä ja ratkoa työntekijän ja työnantajan välille syntynyttä riita-asiaa silloin, kun yritys on järjestäytynyt työnantajaliittoon. Riita voi koskea esimerkiksi työsuhteen perusteetonta päättämistä tai saamatta jääneitä palkkoja.

Jos sopua ei synny, pääluottamusmies voi lähettää asiasta erimielisyysmuistion liittoon. Järjestäytymättömästä työpaikasta oikeusapuhakemus lähtee liittoon suoraan. Asian selvittelytyötä voivat liitossa tehdä kyseisen sektorin ja työympäristöyksikön asiantuntijat ja juristit.

– Mitä oikein on tapahtunut? Sitä käydään läpi ja yritetään kerätä kaikki mahdollinen näyttö, Holmberg kertoo.

Lopullisen oikeusapupäätöksen tekee liiton oikeudellisen yksikön kokous, jossa katsotaan, onko tapauksella mahdollisuus menestyä. Kokoukselle asian valmistelee joku yksikön omista juristeista.

– On muistettava, että epäreilu kohtelu ei ole aina laitonta. Me katsomme, löytyykö kanteeseen oikeudellisia perusteita ja löytyykö näyttöä. Lakimies on myös jo perannut, onko asiasta aiempaa oikeuskäytäntöä ja mitä oikeuskirjallisuus sanoo. Arvioimme, onko meillä mahdollisuutta voittaa juttu. Jos asia näyttää olevan kiikun kaakun, myönnämme oikeusavun siinäkin tapauksessa, Holmberg kertoo liiton sisäisistä punninnoista.

Tämän jälkeen asiaa yritetään vielä kerran sovitella työnantajan kanssa ennen kuin varsinainen kanne lähtee. Järjestäytynyt työnantaja haastetaan työsuhdeasioissa työtuomioistuimeen, muut käräjäoikeuteen. Joissain työehtosopimuksissa on kirjaus välimiesoikeudesta. Käräjäoikeuden käsitellessä työturvallisuusrikosta, joka liittyy esimerkiksi syrjintään tai työtapaturmaan, samassa yhteydessä pyritään käsittelemään myös vahingonkorvausasiat.

Holmbergin mukaan nykyisin asiat jäävät harvoin vain käräjäoikeusasteelle, vaan häviäjä valittaa hovioikeuteen.

– Korkeimmalta oikeudelta valituslupa onkin jo paljon tiukemmassa, Holmberg kuvailee.

MITÄ JÄSEN VOI TEHDÄ?

Holmberg kehottaa ottamaan hyvin varhaisessa vaiheessa yhteyttä liittoon.

– Saatavien kanneaika on kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä. Ja selvittelytyöhön menee aina paljon aikaa.

Holmberg kehottaa jäseniä säästämään kaikki palkkakuitit ja muut mahdolliset asiakirjat. Vaikka kuinka suututtaisi, takkaan ei parane papereita pistää.

– Kannattaa kirjoittaa asiat ylös. Samoin kannattaa muistuttaa mahdollisesti todistajiksi tulevia työkavereita siitä, että he painaisivat asiat mieleensä, Holmberg neuvoo.

Kokemus kertoo, että kaikkein vaikeimmin todistettavia asioita ovat häirintä ja epäasiallinen kohtelu.

– Useimmiten tällainen käytös tapahtuu kahden kesken, Holmberg toteaa.

Vaikeasti todistettaviin tapauksiin kuuluvat myös perusteettomat irtisanomiset koeajalla.

– Todistustaakka on käänteinen. Työnantaja voi vain sanoa, ettei työntekijä ollut ”sovelias” työhön. Työntekijän on todistettava, että hänet on irtisanottu epäasiallisella perusteella.

PALJON MUUTAKIN KUIN OIKEUSJUTTUJA

– Meille tulee runsaasti sähköposteja ja puhelinsoittoja, neuvomme ja autamme, Holmberg kertoo.

Yksikkö osallistuu työlainsäädännön valmisteluun.

– Iso puheenaihe on ollut yt-lain uudistus. Annoimme siitä lausunnon.

Oikeudellinen yksikkö kouluttaa Murikan ja ammattiosastojen kursseilla. Ja kouluttaa itseäänkin. Holmberg kertoo, että SAK:n juristit saavat koko ajan ”mentor-koulutusta” viimeisistä EU:n tuomioistuimen päätöksistä, jotka liittyvät työoikeuteen.

Yksikkö tekee Holmbergin mukaan myös paljon ”tukityötä” talon sisällä eli auttaa Teollisuusliiton muita yksiköitä.

Liiton lakimiehet istuvat myös tes-neuvottelupöydissä ja neuvotteluja tukevissa taustaryhmissä.

NIIN, NE TESSIT?

– Oudossa tilanteessa ollaan, jos yleissitovia työehtosopimuksia ei enää ole. Koko suomalainen työlainsäädäntö on rakennettu sen varaan, että säännöksiä täsmennetään alakohtaisissa työehtosopimuksissa, Holmberg alleviivaa.

Teknologiateollisuuden Minna Helle on ehdottanut ”työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä” seuraavalla tavalla. Helle ei puhu Teknologiateollisuus ry:n tiedotteessa mitään itse työntekijöiden demokraattisesti valitsemien edustajien nostamisesta yrityksen hallintoon. Sinne voitaisiin Helteen mielestä sen sijaan nostaa työnantajan valitsema henkilö. Teknologiateollisuus lupaa valintaperusteista armollisesti, että ”niistä kerrottaisiin henkilöstölle etukäteen”.

– Silloinhan tämä henkilö on työnantajan valitsema. Hänelle ei tule myöskään irtisanomissuojaa kuten henkilöstöedustuslain mukaisesti valituille henkilöille, Holmberg huomauttaa.

Olipa tes-tilanne mikä tahansa, lain suomat mahdollisuudet työntekijöiden oikeuksien puolustamiseksi oikeusaputapauksissa tullaan käyttämään viimeistä pykälää myöten.

– Näytämme työnantajille, että olemme tosissamme. Me vaadimme jäsenelle tehokkaasti ne oikeudet, jotka hänelle lain mukaan kuuluvat. Joskus on myös haettava oikeusjutun kautta selkeys oikeuskäytäntöön, Holmberg toteaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA KITI HAILA

OIVALTAJA: Teollisuusliiton urapalveluja käyttänyt Esa Untinen: ”Elämä alkoi hymyillä”

Metsäkoneenkuljettaja Esa Untinen kipuili viime syksynä lomautusten kanssa, kun liiton urapalveluista soitettiin ja kysyttiin, kiinnostaisiko nuorta miestä osallistua liiton urapalveluun. Untinen päätti kokeilla, kun aikaa oli olla välillä viikkojakin vain kotosalla.

7.5.2021

TEOLLISUUSLIITON URAPALVELUT

ESA UNTINEN

Toholampi
Metsäkoneenkuljettaja, Säilynoja Forest, Sievi
Maataloustyöntekijä, Haasala Oy, Lohtaja
Metsäkonealan ja puutavaraterminaalien työntekijät ao. 773

Henkilökohtainen uravalmennus on liiton jäsenetu, jossa voi pohtia valmentajan kanssa työnhakua, osaamisen kasvattamista tai hyvinvointiasioita. Palvelun tuottaa Teollisuusliitolle yhteistyökumppani UP Partners.

Untinen on käynyt useita puhelinkeskusteluja uravalmentaja Mai Peltoniemen kanssa. Asiaa on riittänyt puolesta tunnista puoleentoista tuntiin.

– Oli henkisesti raskasta olla viikkoja kotona lomautettuna. Mai kyseli kuulumisia ja mietimme yhdessä, mitä tehdä. Rahatilannekin alkoi olla tiukka, joten tuumin, että kotona olemisen sijasta voisin hakea toista työpaikkaa tai vaikka keikkahommia, eikä niiden välttämättä tarvitse olla edes omalta alalta.

Keski-Pohjanmaalla Toholammilla asuva Untinen sai vinkkejä mahdollisista työpaikoista tutuiltaan ja soitti yrittäjille. Maaliskuussa hän aloitti metsänhoitopalvelualan yrityksessä Säilynoja Forestilla metsätyöt. Toinenkin vinkki kesäajan sesonkitöistä poiki tulosta: kesäksi Untinen on sopinut metsä- ja peltoalan töistä lohtajalaisen Haasala Oy:n kanssa.

Seuraavaksi talvisesongiksi Untinen toivoo pääsevänsä taas jatkamaan Säilynoja Forestin metsätöissä.

– Nyt on suullisesti sovittu, että aloitan peltohommat Haasalalla, kun metsään tulee toukokuussa kelirikko. CV:n tuunaaminen omavalmentajan kanssa henkilöstövuokrausyrityksen käyttäjäprofiiliin jäi tekemättä, kun kaksi uutta työpaikkaa ilmaantui.

Oli henkisesti raskasta olla viikkoja kotona lomautettuna.

Liiton uravalmennus on Untisen mielestä hyvää palvelua. Keskustelut ovat olleet Untisen mielestä kannustavia ja jopa terapeuttisia. Untinen heräsi ajattelemaan, ettei elämä ole yhdestä työpaikasta kiinni.

– Välittäminen paistaa valmentajasta läpi.

Untinen on tyytyväinen nykytilanteensa. Elämä hymyilee, vaikka mikään ei ole satavarmaa.

Uravalmennuksessa olisi ollut mahdollista osallistua myös webinaareihin ja verkkokursseille, mutta Untinen ei läppärin ääressä istumisesta innostunut. Puhelin oli riittävä väline niin keskusteluihin omavalmentajan kanssa kuin onnistuneeseen työnhakuun.

Lue lisää liiton urapalveluista: www.teollisuusliitto.fi/urapalvelut

TEKSTI PIA KOIVISTO
KUVA PÄIVI KARJALAINEN

”Koko perheen tapahtumat parhaita” – Särkänniemen kesäpäivässä tuumittiin liiton tapahtumia ja etuja

Tampereen Särkänniemessä Häme-Pirkanmaan kesäpäiville osallistuneet jäsenet kertoivat, millaisia tapahtumia ja jäsenetuja he Teollisuusliitolta toivovat.

HÄME-PIRKANMAA KESÄPÄIVÄ 8.6. SÄRKÄNNIEMI, TAMPERE

– Sellaiset ovat parhaita tapahtumia, mihin voi perheen ottaa mukaan. En oikein muuta toivokaan. Ne ovat hienoja juttuja, sanoo Riihimäen Rauta-Metallissa työskentelevä tervakoskelainen Petri Hellberg.

Hänen mukanaan kesäpäivillä Särkänniemessä olivat vaimo Tuula Hellberg, 15-vuotias tytär Ronja, 13-vuotias poika Joonatan ja 11-vuotias Peppi-Lotta.

Perhe on osallistunut liiton perhetapahtumiin ennenkin, ja Särkänniemen lisäksi koettua on tullut muun muassa Hämeen linna ja Puuhamaa.

Huvipuistot ovat Hellbergin mukaan lapsille kaikkein mielekkäämpiä paikkoja.

– Linnanmäki, Särkänniemi tai joku muukin paikka käy.

”Kaikkein tärkeintä on, että liitto pitää työelämässä meidän puoliamme”, Petri Hellberg sanoo.

Tapahtumia ja muita jäsenetuja tärkeämpää on hänen mielestään liiton tarjoama turva.

– Itse olen ollut 22 vuotta samassa työpaikassa. Kun on ollut turvallinen, varma työpaikka, niin liiton kanssa ei ole tarvinnut hirveästi asioida. Työpaikalla on ollut aktiivisia liiton ihmisiä ja heidän kauttaan olen saanut tietoa asioista. Kaikkein tärkeintä on, että liitto pitää työelämässä meidän puoliamme.

PERHEIDEN JAKSAMINEN KAIPAA TUKEA

– Jotakin sellaista pitäisi kehittää, jossa pystytään tukemaan ihmisiä kovan arjen keskellä. Ihmisillä on työpaineita ja nykyinen arki vaatii paljon. Toivon sellaisia tapahtumia, jotka tukevat työssä ja kotona jaksamista, sanoo toipumisorientaatioprojektissa työskentelevä sastamalalainen kokemusasiantuntija Veera Salonen.

”Liitolla voisi olla kursseja, jotka auttavat tuomaan arkeen hyvinvointia ja voimavaroja”, Veera Salonen sanoo.

Hänen mukaansa kesätapahtumat palvelevat osaltaan perheiden henkistä hyvinvointia. Liiton tarjonta voi Salosen mielestä olla myös kursseja ja koulutusta.

– Jos koko ajan joutuu kamppailemaan kiireen keskellä, olisi tärkeää saada tukea jaksamiseen. Ehkä liitoilla voisi olla kursseja, jotka auttavat tuomaan arkeen hyvinvointia ja voimavaroja. Tämänkaltaiset kurssit voivat jopa ehkäistä loppuunpalamista.

Entä millaista jäsenetua Salonen henkilökohtaisesti liitolta toivoisi?

– Viimeksi olemme perheen kanssa puhuneet kalastusluvasta. Se liittyy luontoon, eikä ole kauhean kallis harrastus ja Suomessa on siihen hyvät mahdollisuudet. Kalastuslupaan liittyvä alennus kiinnostaisi itseäni kovasti. Siitä hommasta tykkää koko perhe.

Erik Aru, Niko Lenkkeri, Sofia Irri ja Veera Salonen.

SUOMI TÄYNNÄ KIEHTOVIA KOHTEITA

– Olen kiinnostunut urheilutapahtumista. Olisi hienoa, jos niihin saisi alennuksia. Esimerkiksi Suomen miesten jalkapallojoukkueen karsintapeleihin olisi kiva päästä, kertoo Lempäälän Lindströmin mattopesulassa työskentelevä valkeakoskelainen Mika Toivonen.

Mika Toivonen, sylissä Nooa Toivonen.

Myös Kuusamon Karhunkierroksen tapaiset retket tai Power Park -huvipuisto Pohjanmaalla ovat Toivosen mielestä kiehtovia kohteita, kuten myös hämäläisten oma Särkänniemi.

– Itse en tosin uskalla mennä muualle kuin Tukkijokeen ja joihinkin kesyimpiin laitteisiin, muissa pää menee pyörälle, hän naurahtaa.

Vasemmalta Tiia Saari, Jutta Pekola, Mika Toivonen, Minttu Pekola, Peppi Pekola ja vaunuissa Nooa Toivonen.

Riihimäen Lasiliirissä karkaisu-uunin perämiehenä ja CNS-koneistajana työskentelevä hausjärveläinen Jenni Turpeinen on mielellään osallistunut sekä liiton kesä- että talvipäiviin.

– Perheelle järjestettävät seikkailupäivät olisivat kiva idea. Toivon myös jotain sellaisia tapahtumia, joissa voisi kokeilla eri lajeja jousiammunnasta kartingajeluun. Ja lisää kesäpäiviä pitää saada ehdottomasti.

Jenni ja Miro Turpeinen.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT JYRKI LUUKKONEN