”Suomessa telakat ovat parem­massa kunnossa” – Jäänmur­ta­jao­saa­misen vienti on vaikea urakka

Pohjois-Ameri­kassa on nyt kysyntää jäänmur­ta­jille, sillä sekä Yhdys­vallat että Kanada haluavat tukevamman jalan­sijan pohjoi­sille vesille. Molemmat mieluusti raken­tai­sivat jäänmur­ta­jansa itse, mutta alan osaaminen sijaitsee Atlantin toisella puolella, Suomessa.

Suomen telakoilta on jo tilattu useita jäänmur­tajia Pohjois-Amerik­kaan, mutta amerik­ka­lai­silla on tavoit­teena viedä jäänmur­ta­jao­saa­mista omalle mante­reelle ja rakentaa tilaukset loppuun kotimaiden telakoilla.

Kanada­lainen laivan­ra­ken­nus­yhtiö Davie osti Helsingin telakan loppu­vuonna 2023. Tätä ennen Hieta­lah­dessa sijait­seva perin­teinen telakka oli venäläisomistuksessa.

ENSIMMÄINEN TILAUS POHJOIS-AMERIKASTA

Maalis­kuussa 2025 Davie ilmoitti tehneensä sopimuksen raskaan jäänmur­tajan raken­ta­mi­sesta Kanadan valtiolle. 138,5 metriä pitkä alus perustuu Helsingin telakalla kehitet­tyyn runko­muo­toon. Alus on ensim­mäinen Suomessa raken­net­tava jäänmur­taja, joka toimi­te­taan Pohjois-Amerikkaan.

Heinä­kuussa 2025 Davie kertoi ostavansa Porin Mänty­luo­dossa sijait­sevan Enersense Offshore Oy:n meriteol­li­suusyk­sikön. Sata Shipbuil­ding ‑nimellä nykyään kulke­valla Porin telakalla valmis­te­taan teräs­loh­koja Helsin­gissä valmis­tet­ta­viin aluksiin.

Kanadan tilaaman jäänmur­tajan raken­ta­minen aloitet­tiin Helsingin telakalla elokuussa 2025. Suunni­tel­mien mukaan alus viimeis­tel­lään Kanadassa Quebecin kaupun­gissa sijait­se­valla Lauzonin telakalla. Valmis alus on määrä luovuttaa tilaa­jalle vuonna 2030.

Davie on sopinut Kanadan valtion kanssa kaikkiaan kuuden jäänmur­tajan toimittamisesta.

SUOMEN TELAKAT ETUMATKALLA

Davie on aloit­tanut projektin, jonka tarkoi­tuk­sena on viedä laivan­ra­ken­nus­osaa­mista Helsingin ja Porin telakoilta Lauzonin telakalle Quebeciin. Käytän­nössä tämä tarkoittaa esimer­kiksi kanada­laisten hitsaa­jien opinto­mat­koja Suomeen.

Ensim­mäinen kanada­laisten työnte­ki­jöiden viisi­hen­kinen pilot­ti­ryhmä vieraili Suomessa tammi–helmikuussa 2026. He tutus­tuivat tekemisen tapoihin ja osallis­tuivat käytännön töihin.

Pilot­ti­ryhmän mukana Helsingin ja Porin telakoihin kävi tutus­tu­massa myös Lauzonin telakan työnte­ki­jöiden ammat­tiyh­dis­tyksen (Syndicat des travail­leurs du chantier naval de Lauzon, STCNL) puheen­joh­taja Jessy Piché.

– Telakat ovat täällä moder­nimpia ja parem­massa kunnossa, Piché vertailee.

Telakat ovat täällä moder­nimpia ja parem­massa kunnossa.

Jäänmur­ta­jao­saa­misen vienti Atlantin toiselle puolelle ei ole helppo urakka. Edellinen uusi laiva valmistui Lauzonin telakalta vuonna 2013.

– Tehtävä on iso. Olemme menet­tä­neet laivan­ra­ken­nus­osaa­mista. Vain pieni määrä konka­reita on säilynyt, Piché kertoo.

Viimeiset seitsemän vuotta Lauzonin telakalla on korjattu vanhoja Halifax-luokan fregat­teja, eli sotalai­voja. Työnte­kijät toivovat, että jatkossa päästäi­siin kiinni uusien laivojen valmistukseen.

– Työnte­kijät ovat väsyneitä fregat­teihin. Ne ovat täynnä lyijyä ja asbestia. Se on likaista työtä, Piché kertoo.

JOHTAMISESSA SUURI ERO

Telakoiden johto­por­taat suhtau­tuvat hyvin eri tavoin työnte­ki­jöihin Davien telakoilla Suomessa ja Kanadassa. Lauzonin telakalla on turha odottaa, että telakan johtaja tulisi tapaa­maan työntekijöitä.

– Suomessa johto­porras on täysin erilainen. Esimiehet huoleh­tivat työnte­ki­jöi­densä hyvin­voin­nista, ja johta­jatkin menevät lattian tasolle kysymään kysymyksiä työnte­ki­jöiltä, Piché sanoo.

Suuria eroja on myös telakoiden työka­luissa, laitteissa ja koneissa. Piché arvioi, että vierailu Suomen telakoille antaa pontta työnte­ki­jöiden vaati­muk­sille kotitelakalla.

– Olemme jumissa 1960-luvulla. Pitää pystyä vakuut­ta­maan johto siitä, että tarvit­semme esimer­kiksi plasmaleikkurit.

YHTEYDENPITOA ATLANTIN YLI

Lauzonin telakalla on nyt noin 350 omaa tuotannon työnte­kijää ja yli 200 alihank­ki­joiden työnte­kijää. Kokonais­määrä vaihtelee paljon, Piché kertoo.

Telakan työnte­ki­jöiden ammat­tiyh­distys neuvot­telee telakan työeh­to­so­pi­muksen, joka ei kata töitä ulkomailla. Näin ollen Suomeen lähte­ville työnte­ki­jöille neuvo­tel­tiin erillinen sopimus.

– Aluksi ihmiset eivät halun­neet lähteä, mutta lopulta tuli kiistaa, ketkä saavat lähteä, Piché kertoo.

Meidän huolemme on, miksi Davie inves­toisi Kanadaan, jos sillä on kaksi toimivaa telakkaa Suomessa?

Teolli­suus­liitto ja Lauzonin telakan STCNL-ammat­tiyh­distys tekevät yhteistyötä.

– On hyvä, että voimme vaihtaa tietoja. Yhtiö saattaa sanoa eri asioita Suomessa ja Kanadassa. Yhtey­den­pito auttaa myös työeh­to­so­pi­muksen neuvot­te­lussa, Piché kertoo.

Osaamisen vienti Atlantin yli voi aiheuttaa huolta Suomessa telakoiden tulevai­suu­desta, mutta tilanne huolettaa myös kanada­laisia työntekijöitä.

Lauzonin telakka on jäänyt ajasta jälkeen, ja samaan aikaan Davie on ostanut telakoita Suomesta. Puheen­joh­taja Piché kertoo, että luottamus työnan­ta­jaan ei ole korkealla.

– Meidän huolemme on, miksi Davie inves­toisi Kanadaan, jos sillä on kaksi toimivaa telakkaa Suomessa?

OSAAMINEN ON KOKONAISUUS

Helsingin telakan pääluot­ta­mus­mies Reijo Sallinen kertoo, että Davien suunni­telma viedä jäänmur­ta­jao­saa­mista Kanadaan huoles­tuttaa työnte­ki­jöitä jonkin verran.

Toisaalta aiemmat omistajat ovat yrittä­neet osaamis­vientiä ja edelleen Helsingin telakka on jäänmur­ta­jien valmis­tuksen pääpaikka. Työvai­heita voidaan kopioida, mutta esimer­kiksi alihan­kin­ta­ketjut ja tekemisen kulttuuri ovat hanka­lasti siirret­täviä kokonaisuuksia.

Ensim­mäiset, kanada­laiset oppia hakeneet työnte­kijät otettiin asial­li­sesti vastaan ja yhteistyö sujui.

– Työsken­te­ly­ta­voissa on eroavai­suuksia, mutta heillä oli intoa oppia, Sallinen kertoo.

ODOTETTU KAUPPA VAHVISTUI

Suomi ja Yhdys­vallat sopivat lokakuussa 2025 jäänmur­ta­jayh­teis­työstä. Yhdys­vallat on tilannut 11 jäänmur­tajaa, joista neljä raken­ne­taan Suomessa ja loput Yhdysvalloissa.

Jäänmur­ta­jista kaksi raken­ne­taan Helsingin telakalla ja kaksi Rauman telakalla. Helsingin telakan tilaus vahvis­tet­tiin 12.2.2026.

– Tätä kauppaa on odotettu kauan. Tuotanto alkaa saman tien tilauk­seen liittyen. Jäänmur­tajat ovat työmää­räl­tään isoja, kun ne tehdään alusta loppuun täällä, Sallinen sanoo.

Jäänmur­tajat ovat työmää­räl­tään isoja, kun ne tehdään alusta loppuun täällä.

Davien mukaan kahden jäänmur­tajan raken­ta­minen tarkoittaa 5 000 henki­lö­työ­vuoden edestä töitä. Selvää on, että telakalle tarvi­taan satamäärin uusia tuotannon työntekijöitä.

– Omia työnte­ki­jöitä on nyt noin 160. Sillä porukalla ei tehdä laivaa, Sallinen sanoo.

Helsingin telakka on aloit­tanut koulu­tusyh­teis­työn Stadin ammat­tio­piston kanssa. Laivan­ra­kennus vaatii erikois­osaa­mista, johon tarvi­taan räätä­löity koulutus ja työssäoppimista.

– Uusi työntekijä on yleensä raken­ta­massa kahta laivaa kokeneem­pien kanssa, ennen kuin alkaa työsken­nellä itsenäi­sesti ja ottaa vastuuta.

ARKTISIA ALUKSIA TEKSASISTA

Yhdys­val­to­jenkin jäänmur­ta­ja­ti­lauk­siin liittyy suoma­laisen osaamisen vientisuunnitelmia.

Kanada­laisen Davien kanssa samaan konser­niin kuuluva yhdys­val­ta­lainen Davie Defence ilmoitti joulu­kuussa 2025 ostaneensa Teksa­sista Galves­to­nista ja Port Arthu­rista telakat.

Teksa­siin on tarkoitus viedä laivan­ra­ken­nus­osaa­minen, jonka avulla pysty­tään raken­ta­maan loput kolme jäänmur­tajaa, jotka Yhdys­vallat on tilannut Davielta.

Jäänmur­ta­jissa haasteensa luovat materi­aa­lien paksuudet. 25-senttisen teräs­levyn työstä­minen on kovin erilaista kuin 2,5‑senttisen levyn.

– Laiva on helpompi tehdä, jos sillä ei ole jääluo­ki­tusta. Eroa tulee materi­aa­lien paksuu­dessa, taivut­ta­mi­sessa ja hitsaa­mi­sessa, Sallinen kertoo.

KIIREINEN AIKATAULU

Vilkkaim­mil­laan Helsingin telakan henki­lös­tö­määrä saattaa nousta noin 2 000 henki­löön, kun mukaan laske­taan kaikki alihankkijat.

Ensim­mäinen Yhdys­val­tojen tilaama jäänmur­taja on tarkoitus luovuttaa vuonna 2028. Suomessa tunne­tusti raken­ne­taan laivoja nopeasti, mutta tavoite on silti kunnianhimoinen.

– Aikataulu tulee olemaan kiireinen, Sallinen sanoo.

Markkinat avautuvat länteen ja maail­man­po­liit­tinen tilanne luo erilaisia mahdollisuuksia.

Telakan allas­hal­liin raken­ne­taan parhail­laan väliport­teja, joiden on kerrottu valmis­tuvan huhti­kuussa 2026. Noin 7,5 miljoonan euron inves­toinnin on tarkoitus kasvattaa telakan tehok­kuutta, sillä jatkossa hallissa voidaan tehdä useampia eri vaiheissa olevia projekteja.

Sallinen kertoo, että välipor­teista on puhuttu jo vuosi­kym­meniä, joten inves­tointi on terve­tullut. Myös muuta korjaus­velkaa telakka-alueelta löytyy, mutta tulevai­suus näyttää nyt lupaavalta.

– Markkinat avautuvat länteen ja maail­man­po­liit­tinen tilanne luo erilaisia mahdol­li­suuksia, Sallinen pohtii.

KAKSIPIIPPUINEN TILANNE

Teolli­suus­liiton puheen­joh­taja Riku Aalto kertoo, että jäänmur­ta­ja­ti­laukset ja niihin liittyvät suunni­telmat laivan­ra­ken­nus­osaa­misen viemi­sestä Pohjois-Amerik­kaan herät­tävät kahden­laisia ajatuksia.

– Jos mitä tahansa tuotantoa tai tuote­ke­hi­tystä siirre­tään muualle, pitää olla huolis­saan. Asia on kuitenkin kaksi­piip­puinen. Iloitaan nyt tästä hetkestä, kun työtä ja toime­liai­suutta on tulossa Suomeen, Aalto sanoo.

Hän muistuttaa, että tehok­kaan laivan­ra­ken­ta­misen lisäksi Suomen yksi vahvuus on jatkuva tuote­ke­hitys, mikä mahdol­listaa edellä kulke­misen, vaikka osaamista vietäi­siin ulos.

Jos mitä tahansa tuotantoa tai tuote­ke­hi­tystä siirre­tään muualle, pitää olla huolissaan.

Yhdys­val­tojen jäänmur­ta­ja­ti­lauk­sista sovit­tiin valtioiden kesken, mikä tuonee tilan­tee­seen vakautta, vaikka politii­kassa muutokset voivat olla nopeitakin.

– Jäänmurto on Suomessa valtiol­lista toimintaa. Siinä mielessä on odotet­tuakin, että keskus­te­luja käydään valtioiden välillä. Poliit­tiset toimijat avaavat ovia yrityk­sille. Näin on toimittu kautta aikain, Aalto sanoo.

Teolli­suus­liitto on pitänyt yhteyttä Davien Lauzonin telakan STCNL-ammat­tiyh­dis­tyk­seen siitä lähtien, kun Davie osti Helsingin telakan.

– Vaihdamme avoimesti tietoja. Meillä on heidän kanssaan mutkaton ja välitön suhde, Aalto kertoo.

Yhteistyö tarkoittaa myös Atlantin yli lähetet­tyjen työnte­ki­jöiden tukemista.

– Jos kanada­lai­sille tulee täällä työsuh­teessa ongelmia, he saavat apua, vaikka eivät ole Teolli­suus­liiton jäseniä. Tämä pätee myös toisin päin, Aalto sanoo.

LUE MYÖS:

”Toivoa ja valoa” Helsingin telakalle – Jäänmur­tajat on raken­net­tava reiluilla työeh­doilla (Tekijä 15.10.2025)

Telak­ka­teol­li­suuden uusi jääkausi – arktisen laivan­ra­ken­nuksen yhteistyö solmii suhteita Atlantin yli (Tekijä 13.5.2025)