Kolme henkilöä seisoo rivissä kädet toistensa olkapäivällä. Takana on ammattiyhdistyksen punalippu.
Eija Lyttinen, Ruel Punzalan ja Petri Kallio juhlivat Filippiinien metalliliiton uuden toimitalon tupaantuliaisia.

Filip­pii­nien myrskyissä – ”Kun varat kohdis­te­taan kestävän ay-liikkeen raken­ta­mi­seen, tulosta syntyy”

TEKSTI JA KUVAT TANJA HARJUNIEMI

Teolli­suus­liiton luotta­mus­miehet Petri Kallio ja Eija Lyttinen vierai­livat Filip­pii­neillä tutus­tu­massa paikal­li­seen metal­li­työ­läisten ammat­ti­liit­toon. Matka vei heidät ay-liikkeen arkeen, uuden toimi­talon avajai­siin ja keskelle poliit­tista kuohuntaa.

Torstai-ilta alkaa jo hämärtyä, kun täyteen pakattu pikku­bussi kaartaa upouuden työväen­talon pihaan Santa Rosassa, Filip­pii­nien suurimman järven Lagunan rannalla. Teolli­suus­liit­to­laiset luotta­mus­miehet Petri Kallio ja Eija Lyttinen otetaan vastaan arvovie­raiden tapaan, ja hetki ikuis­te­taan ryhmä­ku­valla – on Filip­pii­nien metal­li­liiton PMA:n uuden toimi­talon tupaantuliaiset.

Sen sijainti on tarkoin harkittu: Santa Rosa on maan perin­teisen autoteol­li­suuden keskus. Kaupungin lukuisten teolli­suus­puis­tojen alueella toimii etenkin japani­laisia auton­val­mis­tajia ja kompo­nent­ti­teh­taita. Lisäksi alueella tuote­taan elekt­ro­niikkaa, muoviosia ja muita teolli­suuden tarvik­keita. Myös ulkois­ta­mis­pal­ve­lu­yri­tykset ovat löytä­neet Santa Rosan. Yrityksiä sinne ajaa kustan­nus­te­hok­kuus. Se on riittävän lähellä pääkau­pun­ki­seutua, mutta paljon edulli­sempi toimi­tila- ja työvoimakustannuksiltaan.

Kolmen päivän vierailun aikana Kallio ja Lyttinen ovat tutus­tu­neet Filip­pii­nien metal­li­liiton toimin­taan ja ay-työhön.

– Käytän­nössä kolmeen täyteen päivään on saatu tiivis­tettyä kaikki olennainen Filip­pii­nien yhteis­kun­nasta, keskus­jär­jestö Sentrosta, ammat­ti­lii­toista ja työpaik­ka­toi­min­nasta, he tiivistävät.

Tupaan­tu­liaisia on suoma­lais­vie­raiden lisäksi saapunut viettä­mään liiton aktii­veja ja kutsu­vie­raita muista ammat­ti­lii­toista. Tarjolla on perin­teistä juhla­ruokaa, lechonia eli vartaassa grillattua sikaa.

Illan edetessä pidetään juhla­pu­heita. Filip­pii­ni­läi­seen puheta­paan kuuluu paljon paatosta eli tuntei­siin vetoa­mista ja pieniä, humoris­tisia tarinoita. Filip­pii­ni­läiset ovat tunnet­tuja laulu­tai­dos­taan ja pian karaoke raikaa ja tanssi­lattia täyttyy. Myös suoma­laiset vieraat yllät­tävät isäntänsä tarttu­malla mikro­fo­niin. Hetkeä myöhemmin juhla­kansa tanssii letka­jenkkaa Leevi and the Leavingsin Pohjois-Karjalan tahtiin.

KORRUPTIOSKANDAALI KUOHUTTAA KANSALAISIA

Kallio työsken­telee Porkka Finlan­dilla Ylöjär­vellä särmää­jänä ja varapää­luot­ta­mus­mie­henä. Luotta­mus­toi­miensa ohella hän toimii Suomen ammat­ti­liit­tojen solidaa­ri­suus­kes­kuksen SASK-lähet­ti­läänä ja osallistui kolme vuotta sitten opinto­mat­kalle Nepaliin. Lähet­ti­läänä hän tuntee hyvin kehit­ty­vien maiden yhteis­kun­nal­liset olosuh­teet, mutta Filip­pii­nien tulenarka poliit­tinen tilanne saa hänet silti mietteliääksi.

– Filip­pii­nejä järisyttää parhail­laan jätti­mäinen korrup­tios­kan­daali, jossa tulva­tor­jun­taan varat­tuja valtion­va­roja on käytetty väärin kymme­nien miljar­dien eurojen edestä, Kallio kertoo.

Korruptio ei ole maassa uusi ilmiö, mutta tällä kertaa mitta­suh­teet ovat poikkeuk­sel­liset. Paljas­tusten mukaan niin sanot­tujen haamu­hank­keiden kautta budje­toidut varat ovat pääty­neet suoraan polii­ti­koille ja valituille urakoit­si­joille. Kansa­laiset ovat raivois­saan, ja korrup­tion vastainen liike on saanut nimen ”triljoonan peson marssi”.

Perin­tei­sesti yhteis­kun­nal­lisia epäkohtia ovat nosta­neet esiin ay-liike ja opiske­lijat, mutta nyt mukana on myös kirkko ja nuori Z‑sukupolvi, joka mobilisoi toimintaa sosiaa­lisen median kautta. Hallitus on asettanut riippu­mat­toman tutkin­ta­ko­mis­sion, mutta kansa­laiset vaativat jo tekoja – syyllisten asetta­mista vastuuseen ja valtion talouden läpinäkyvyyttä.

Vierai­lulla saimme käsityksen siitä, miten työmark­ki­na­malli Filip­pii­neillä toimii.

Aikaa ei ole hukat­ta­vaksi. Marras­kuun 30. päivä on kansal­lis­san­kari Andrés Bonifacion juhla­päivä, jolloin perin­tei­sesti järjes­te­tään suurmielenosoituksia.

– Myös sotilas­val­lan­kaap­pauksen mahdol­li­suutta on väläy­telty, Kallio kertaa kuule­maansa ammat­ti­liit­tojen keskus­jär­jestön Sentron tilaisuudessa.

Sentron mukaan armeija saattaa hyödyntää poliit­tista kriisiä ja kahden valta­dy­nas­tian – Marcosin ja Duterten – tuleh­tu­neita välejä yrittääk­seen vallan­kaap­pausta juhla­päivän yhteydessä.

Ammat­tiyh­dis­tys­liike on nyt vaikeassa asemassa: sen täytyy puolustaa demokra­tiaa, mutta samalla varoa lietso­masta kriisiä. Hauraskin demokratia on parempi kuin sotilasvalta.

Tehdasympäristö, jonka pihalla on autoja ja mopoja.
Pilipinas Kyohritsun tehdas sijaitsee Filip­pii­neillä Lipa Cityssä.

GLOBAALIT TOIMITUSKETJUT YHDISTÄVÄT AY-LIIKETTÄ

Matkan kohokohta oli vierailu johdin­sar­ja­val­mis­taja Pilipinas Kyohritsun tehtaalla Lipa Cityssä.

– Pilipinas Kyohritsu on mallie­si­merkki siitä, kun asiat ovat hyvin, Kallio ja Lyttinen toteavat yhteen ääneen ja listaavat pitkän rivin ammat­tiyh­dis­tyksen saavutuksia.

Lyttinen, joka työsken­telee Posti Palvelut Oy:ssä Lahdessa ja toimii pääluot­ta­mus­mie­henä, kiinnittää huomiota työnkier­to­mah­dol­li­suuk­siin, joiden ansiosta työnte­kijät voivat kasvattaa osaamis­taan ja palkkaansa.

– Vierai­lulla saimme käsityksen siitä, miten työmark­ki­na­malli Filip­pii­neillä toimii. Näimme työpaikan, jossa kunnioi­te­taan työoi­keuksia, mutta se ei tieten­kään kerro koko totuutta, Lyttinen sanoo.

Autoteol­li­suuden globaalit toimi­tus­ketjut vaikut­tavat suoraan myös Suomeen.

Myös Lyttinen on SASK-lähet­tiläs ja pitää tärkeänä liiton kansain­vä­listä toimintaa ja solidaarisuushankkeita.

– Me olemme täällä liiton strate­gian mukai­sesti. Siinä linja­taan, että jäseniä osallis­te­taan enemmän kansain­vä­li­seen toimin­taan. Moni ei vielä tiedä, mitä liiton kv-työ merkitsee, mutta me haluamme kertoa siitä eteenpäin.

Kallio on vaikut­tunut siitä, kuinka paljon Filip­pii­nien metal­li­liitto on saanut aikaan pienillä resursseilla.

– Kun pienet varat kohdis­te­taan paikal­listen omiin hankkei­siin ja kestävän ay-liikkeen raken­ta­mi­seen, tulosta syntyy. Tämä matka todistaa sen, hän korostaa.

Matkalla mukana on myös Teolli­suus­liiton kansain­vä­listen asioiden päällikkö Janne Ronkainen. Hänen mukaansa liiton kansain­vä­linen yhteistyö ei ole pelkkää solidaa­ri­suutta vaan välttä­mä­töntä, jotta suoma­lainen ay-liike pysyy ajan tasalla teolli­suuden maail­man­laa­jui­sista kehityssuunnista.

– Autoteol­li­suuden globaalit toimi­tus­ketjut vaikut­tavat suoraan myös Suomeen. Esimer­kiksi Valmet Automo­tiven työnte­kijät ovat samassa veneessä kuin kolle­gansa Filip­pii­neillä, Ronkainen muistuttaa.

Yhdeksän henkilöä rivissa kädet toistensa olkapäillä. Takana on ammattiyhdistyksen lippuja.
Liiton aktiivit ja kutsu­vie­raat juhlivat uuden toimi­talon tupaantuliaisia.

LUE MYÖS:

Riisi­säkki jakaa työnte­kijät kahteen kastiin – Filip­pii­neillä liitot vaativat tasaver­taisia työeh­toja (Tekijä 17.11.2025)