Teollisuuden säännöllisen työajan tuntiansioiden reaalinen kehitys on ollut vaisu.

Teolli­suuden ansiot kehit­ty­neet maltil­li­sesti – ”Uusi sopimus näyttää täyttävän ostovoimakuopan”

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN

GRAFIIKKA ESKO KUMPUNEN

Teolli­suuden reaalian­sioiden kehitys on ollut hyvin maltil­lista 10 viime vuotta. Raju inflaatio on syönyt kehitystä huomat­ta­vasti. Teolli­suus­liiton asian­tun­tijan mukaan keväinen palkka­rat­kaisu näyttäisi tuovan työnte­ki­jöiden ostovoi­maan helpotusta.

Suoma­laisen teolli­suuden työnte­ki­jöiden ansiot ovat kehit­ty­neet maltil­li­sesti 10 viime vuotta. Teolli­suus­liiton tutki­joiden tekemien laskel­mien mukaan teolli­suuden säännöl­lisen työajan tuntian­siot ovat nimel­li­sesti nousseet lähes vuosit­tain vuosien 2015–2024 aikana, mutta inflaa­tion huomioon ottava reaalinen kehitys on ollut vaisu.

Sopimus- ja talous­asian­tun­tija Jukka Saviluoto Teolli­suus­liiton tekno­lo­gia­sek­to­rilta sanoo, että voimakas inflaatio 2020-luvun alkuvuo­sina jarrutti teolli­suuden työnte­ki­jöiden reaalista ansio­ke­hi­tystä huomattavasti.

Erityi­sesti vuosi 2022 oli huomat­tavan heikko, sillä tuolloin keski­mää­räinen inflaatio oli 7,1 prosenttia. Vuoden loppua kohden hinnat vain kohosivat, ja joulu­kuussa inflaatio oli peräti 9,1 prosenttia.

– Hintojen raju nousu tuli hieman yllätyk­senä. Reaalian­sioiden kehitys ei muuten olisi ollut niin dramaat­tinen, Saviluoto sanoo.

Tekno­lo­gia­teol­li­suuden työnte­ki­jöiden palkka­ke­hitys vastaa hyvin pitkälle koko teolli­suuden palkka­ke­hi­tystä, sillä sektorin osuus teolli­suu­desta on suurin. Teolli­suus­liiton laskel­mien mukaan tekno­lo­gia­teol­li­suuden säännöl­listen tuntian­sioiden vuosi­muutos reaali­sesti koko 2015–2024 ajanjak­solla on ollut 5,6 prosenttia negatiivinen.

Saviluoto muistuttaa, että matalan inflaa­tion vuoksi vielä ennen 2020-lukua maltil­li­setkin palkka­rat­kaisut ovat taanneet työnte­ki­jöille kohtuul­lisen hyvän reaalisen ansio­ke­hi­tyksen. Mutta vuosien 2022 ja 2023 raju inflaatio käänsi kaiken.

– Kun ansio­ke­hi­tystä nyt katsoo, ei voi miten­kään sanoa, että tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa työnte­kijät olisivat ylimi­toi­te­tuilla palkka­vaa­ti­muk­silla tuhon­neet kilpai­lu­kykyä, päinvas­toin. Kyllä jäsenemme ovat näissä talkoissa tehneet osansa.
Kemian­teol­li­suu­dessa palkka­ke­hitys on ollut hyvin saman­suun­tainen kuin tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa. Säännöl­listen tuntian­sioiden vuosi­muutos reaali­sesti koko 2015–2024 ajanjak­solla on ollut 8 prosenttia negatiivinen.

PALKKAKUOPPA NÄYTTÄÄ TÄYTTYVÄN

Tekno­lo­gia­teol­li­suus on vuosien ajan toiminut Suomessa palkka­neu­vot­te­luiden pääna­vaa­jana. Muut alat ovat seuran­neet tekno­lo­gia­teol­li­suuden tekemää palkka­rat­kaisua ja mitoit­ta­neet omat sopimus­rat­kai­sunsa sen mukaan. Voimaan tulleen vienti­mallin ansiosta rooli suoma­laisten työnte­ki­jöiden palkka­ke­hi­tyksen viitoit­ta­jana on vain korostunut.

Alkuvuonna 2025 tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa neuvo­tel­tiin uusi työeh­to­so­pimus, joka korottaa työnte­ki­jöiden palkkoja yhteensä 7,8 prosenttia vuosien 2025–2027 aikana.

Teolli­suus­liiton puheen­joh­taja Riku Aalto totesi heti sopimus­rat­kaisun synty­misen jälkeen, että sopimus täyttää pääta­voit­teet. Ratkaisu nostaa työnte­ki­jöiden palkat ylös palkka­kuo­pasta. Saviluodon mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että näin myös käy.

– Inflaatio on kehit­tynyt niin, että reaali­sesti palkat ovat nyt hieman parem­malla tasolla kuin mitä sopimus­rat­kaisun aikaan helmi­kuussa odotimme. Inflaa­tio­en­nus­teiden perus­teella näyttää siltä, että ostovoi­ma­kuoppa saadaan tällä sopimus­rat­kai­sulla täytettyä. Tämän ratkaisun takana voimme siis hyvin seistä.