Jervois Finland Oy Kokkolan Dennis Rönnqvist, Jarkko Viitamäki ja Jere Räinä olivat lakkovahdissa Kokkolan suurteollisuusalueella.

Lakossa Kokkolan suurteollisuusalueella: ”Kaikki eivät ymmärrä, mitä sen palkankorotuksen eteen pitää tehdä”

TEKSTI JOHANNES WARIS

KUVAT ESKO KESKI-VÄHÄLÄ

VIDEO ESKO KESKI-VÄHÄLÄ JA TIIA KYYNÄRÄINEN

Kokkolan suurteollisuusaluetta koskettavat niin teknologiateollisuuden kuin kemianteollisuudenkin lakot. Työntekijät toivovat, että hyvä sopimus saataisiin nopeasti aikaiseksi.

Teollisuusliitto vauhdittaa työehtosopimusneuvotteluja lakoilla, joita on ilmoitettu teknologiateollisuuteen ja kemianteollisuuteen. Kuusi päivää kestävät lakot alkoivat valituissa yrityksissä maanantaina 27.1.2025. Seuraavat lakot on ilmoitettu alkamaan 3.2., 10.2. ja 17.2. Teollisuusliitto on julistanut myös ylityö- ja vuoronvaihtokiellon 2.3. saakka.

Lumimyräkkä ja loskakeli on yön aikana onneksi väistynyt ja Kokkolan teollisuusalueen porteilla päivystävät lakkovahdit pääsevät aloittamaan aamurupeamansa huomattavasti miellyttävämmässä parin pakkasasteen kelissä.

Kobolttivalmistaja Jervois Finland Oy:n Kokkolan tuotantoyksikössä työskentelee reilut pari sataa henkilöä. Työntekijöitä heistä on noin sata.

– Eihän tämä lakko mikään toivottava tilanne ole, mutta tässä sitä nyt sitten ollaan, luottamusmies Dennis Rönnqvist sanoo.

Rönnqvistillä on kymmenien vuosien luottamusmiesuran lisäksi kokemusta myös Etelärannan neuvottelijoista kemian perusteollisuuden tes-neuvottelukunnan jäsenenä.

– Työehtosopimus on mahdottoman tärkeä. Se on tärkein asia, minkä takia liittona ollaan olemassa, Rönnqvist sanoo.

Rönnqvist katsookin nykyistä neuvottelutilannetta hiukan harmistuneena.

– Jos kerran on tavattu valtakunnansovittelijaakin jo ainakin viisitoista kertaa, eikä sieltä ole tullut edes yhtä sovintoesitystä, niin onhan se nyt melko onnetonta. Teknologiateollisuudessahan sen ensimmäisen sopimuksen on synnyttävä. Se on selvä, Rönnqvist toteaa.

SAK:laisilla ammattiliitoilla on yhteisenä tavoitteena 10 prosentin palkankorotus kahdelle vuodelle. Ensimmäiselle vuodelle 6 prosenttia, vähintään 150 euroa kuukausipalkkaan. Toiselle vuodelle tavoitteena on 4 prosenttia, ja vähintään 100 euron korotus kuukausipalkkaan.

Portilla toistetaan, että valmiutta on olla lakossa niin kauan kunnes sopimus on valmis.

– Näinköhän nähdään näissä merkeissä vielä kevään aikana, portista sisään sujahtava ylempien toimihenkilöiden pääluottamusmies huikkaa Teollisuusliiton lakkovahdeille.

YHTEISTYÖ TOIMII

Kokkolan suurteollisuusalue on laajalle levittäytyvä ja kasvava kokonaisuus, jonne mahtuu yli parikymmentä tuotantolaitosta ja lukuisia muita toimijoita.

Muutaman kivenheiton päässä niin sanotulla kolmosportilla päivystävät Bolidenin sinkkitehtaan lakkovahdit, pääluottamusmies Markus Polso ja Santeri Haapoja.

Polso edustaa noin neljää sataa työntekijää tehtaalla.

– Ollaan vähän niin kuin jaettu näitä portteja firmoittain. Yhteistyö on aina toiminut täällä ammattiosastojen porukoiden välillä hyvin, Polso kertoo.

Kokkolan Bolidenin sinkkitehtaan lakkovahdit pääluottamusmies Markus Polso ja Santeri Haapoja sanovat, että yhteistyö ammattiosastojen välillä Kokkolassa on toiminut hyvin.

Tuoreessa muistissa on viime kevään poliittiset lakot Orpo-Purran hallituksen työelämäheikennyksiä ja leikkauksia vastaan.

Tällä tes-kierroksella Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja Julkisten alojen JHL ovat ilmoittaneet tukevansa kierroksen avaajan Teollisuusliiton neuvottelijoita tukitoimilla. Liitot ovat julistaneet saartoon Teollisuusliton lakon alaiset toimipaikat.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi, että lakon alaisten yritysten tuotteita ei laivoihin lastata eikä kuljeteta rautateillä.

– Kyllä se noin viikon jälkeen alkaa sielläkin tuntua, Jervois Finlandin varapääluottamusmies Jere Räinä sanoo. Hän työskenteli itse sataman puolella ennen siirtymistään Jervoisille viitisen vuotta sitten.

Teollisuusliiton neuvottelujen vauhdittaminen työtaistelutoimenpitein on jo kirvoittanut kipakkaakin keskustelua keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa.

– Negatiivinen soopa siellä somessa sitten vaan lisääntyy. Kaikki eivät ymmärrä, mitä  palkankorotuksen eteen pitää välillä tehdä. Luulevat, että se vaan ilmestyy itsestään, Rönnqvist sanoo.

Jervois Finlandin varapääluottamusmies Jere Räinä uskoo, että satamien saarrot tuovat lisäpainetta neuvotteluihin.

TUOTANTO SEIS, TURVAAMISTYÖT PÄÄLLE

Teollisuusliitto on rajannut lakon ulkopuolelle ihmishengen ja terveyden turvaamiseksi tehtävän työn, ympäristöuhkien ehkäisemiseksi tehtävä työn, yritysten työterveysasemat, tehdaspalokunnat sekä hätätyön.

Kokkolan suurteollisuusalueella monet yritykset ovat prosessiteollisuuden yrityksiä.

– Meillähän ei kaikkia toimintoja edes pysty ajamaan alas. Pitkään me työnantajan kanssa neuvoteltiin, että saadaan toteutettua turvaamistyöt niin, että ei tulisi henkilö-, laite-, tai ympäristövahinkoja. Joka aamu katsotaan vähän niin kuin talkootyönä, että pitääkö muuttaa jotakin, Bolidenin Markus Polso sanoo.

Turvaamistyöhön on pyörällään saapunut kokkolalainen Pasi Hassinen.

– Jos meillä menisi vuorokausikin niin, ettei prosessi pyöri, niin siinä voisi mennä puolikin vuotta tehdas alhaalla. Tuotantoa ei tehdä, mutta liuoskierto pitää olla käynnissä, että ei vääränlaisia reaktioita tapahdu.– Mutta sen haluan sanoa, että olen todella ylpeä näistä kavereista, hän sanoo ja osoittaa Teollisuusliiton liiveihin pukeutuneita lakkovahteja, Hassinen sanoo.

Teollisuusliiton ja työnantajien neuvottelijat kokoontuvat valtakunnansovittelijan johdolla käytäviin neuvotteluihin seuraavan kerran lauantaina 1. helmikuuta Helsingissä. Kokkolan suurteollisuusalueella odotetaan hyviä uutisia hyvästä neuvottelutuloksesta. Ja jos lakkoliivit pitää taas kaivaa esiin, niin sekin käy.

”Työnantajajärjestöissä näkyy nyt tämä kaikki mulle heti-politiikka”, sanoo Umicoren Sami Kähkölä.

Lue lisää työtaistelutoimista Teollisuusliiton verkkosivulta.