Lakossa Kokkolassa: ”Ei mitään minä-minä-meininkiä”

Teollisuusliitto järjestää 1.–2.2.2024 kaksipäiväisen poliittisen lakon, jolla vastustetaan Suomen hallituksen suunnittelemia leikkauksia ja työelämäheikennyksiä. Lakon piirissä on 740 toimipaikkaa ja noin 60 000 teollisuuden työntekijää. Lakko on osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy -kampanjaa.

Kokkolassa työnseisaus pysäytti miltei koko suurteollisuusalueen kahdeksi päiväksi. Alueella on yhteensä parisen kymmentä teollisuuslaitosta. Yhteensä noin 2 400 henkilöä työskentelee alueella.

Bolidenin sinkkitehtaan pääluottamusmies Markus Polso on lakkopäivinä ehtinyt Helsinkiinkin osoittamaan mieltä hallituksen työelämäheikennyksiä vastaan. Polso edustaa noin neljää sataa työntekijää tehtaalla.

Kokkolan suurteollisuusalueelta noin kuudenkymmenen aktiivin porukka hyppäsi mielenosoitusjunaan aamulla ja suuntasi Senaatintorille.

– Huomasi, että porukka oli täysillä mukana. Todella hyvä yhteishenki. Oli mukava olla yhdessä samanhenkisessä porukassa, yhteisen asian puolesta, ei mitään minä-minä-minä-meininkiä, Polso sanoo.

– Reissu meni mallikkaasti. Olin itse ensi kertaa olin suurmielenosoituksessa, ja varmasti olen mukana ensi kerrallakin, Polso sanoo.

Perjantaina 2. helmikuuta Teollisuusliitto ilmoitti uusista poliittisista lakoista, jotka kohdistuvat useille teollisuuden toimialoille. Työnseisaukset ovat kestoltaan kolmipäiväisiä ja ne toteutetaan 14.–16.2.

Täällähän on aina neuvoteltu ja sovittu. Miksi ei sitten tällä kertaa?

Kourallinen pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja alueelta kokoontui yhdessä Teollisuusliiton Pohjanmaan aluepäällikön Erno Välimäen kanssa käymään läpi aikaisempia toimenpiteitä ja suuntamaan katseen seuraaviin.

– Rehellisesti pitää sanoa, että harmittaa. Me haluaisimme tehdä työtä rauhassa ilman työtaisteluita, mutta siihen vaaditaan hallitukselta vastaantuloa, neuvottelujen aloittamista, Polso sanoo.

Hallituksen toimintaa pääluottamusmies pitää ”käsittämättömänä”.

– Täällähän on aina neuvoteltu ja sovittu. Miksi ei sitten tällä kertaa? Miten olisi, jos palaisimme yhteisen hyvän tielle. Ei rakenneta kuilua kenenkään välille. Ei tällaista poteroista huutelua kaivata enää 2020-luvulla, Polso sanoo.

Polso harmittelee varsinkin sitä, että työtä olisi sinkkitehtaalla vaikka millä mitalla. Firmalla menee hyvin eikä esimerkiksi lomautuksia ollut edes syvimmän korona-alhon aikana.

Bolidenin sinkkitehtaan lisäksi lakko hiljensi alueella muun muassa kobolttijalostamot Umicoren ja Jervoisin sekä lannoitevalmistaja Yaran ja hienokemikaalivalmistaja Cabbin.

– Yleisesti täytyy sanoa, että olemme paljon puhuneet siitä, miten meidän isovanhempamme ja vanhempamme ovat saaneet lähes tyhjästä neuvoteltua meille sunnuntaipalkat, työajanpidennykset, lomat. Minkälaisen perninnön meidän sukupolvemme jättää?

”TUSKIN VAUHTIA AINAKAAN HILJENNETEÄÄN”

Umicoren pääluottamusmies Timo Nurmi edustaa tällä hetkellä noin 120 tuotannon työntekijää. Belgialaisomisteisen yrityksen hydrometallurgisella jalostamolla järjestäytymisaste on perinteisesti ollut korkea, niin kuin teollisuusalueella yleisestikin.

Nurmen mukaan viidessä vuodessa on järjestäytymisastetta hinattu ylöspäin noin kahdeksastakymmenestä prosentista lähemmäs sataa.

– Meillä on töissä lakon aikana vain ne, jotka turvallisuuden ja ympäristön kannalta lakkorajojen mukaan pitää olla eli noin kymmenkunta per vuoro, Nurmi kertoo.

Minä olin suorastaan hämmästynyt aamulla portilla, kuinka hyvin jengi on aktivoitunut.

Vaikka työtaisteluihin on aikaisemminkin osallistuttu, oli pääluottamusmiehen mukaan tällä kertaa jokin tosin.

– Minä olin suorastaan hämmästynyt aamulla portilla, kuinka hyvin jengi on aktivoitunut. Tällaista määrää vapaaehtoisia lakkovahteja ei ole ollut aikaisemmin. Kyllä minä näkisin, että viesti on mennyt perille, Nurmi sanoo.

Umicoren työntekijät osallistuvat myös 14.–16.2. järjestettävään lakkoon.

– Tuskin vauhtia ainakaan hiljennetään, Nurmi sanoo.

Miten sitten vaikka kolmen tai viiden vuoden kuluttua, jos ei ole enää yleissitovaa työehtosopimusta

Samalla Nurmi kuitenkin valittelee, että monelle työntekijälle hallituksen leikkaukset irtisanomissuojan heikennyksineen ja sairaussakkoineen eivät ole vielä oikein auenneet. Heitä on sekä nuoremmissa, että heissä, jotka ovat olleet jo vuosikymmeniä talossa.

– Ehkä me olemme meidän tehtaallamme olleet vähän lintukodossa. Mutta miten sitten vaikka kolmen tai viiden vuoden kuluttua, jos ei ole enää yleissitovaa työehtosopimusta?

Suurissa kansainvälisissä yrityksissä työnantaja varmaankin heti ottaisi käyttöön vaikka ”potkulain” tapaisia välineitä.

– Saattaa olla tehtaissa merkittyjä kavereita, jotka eivät vain tiedä siitä.

Helsingin Senaatintorilla suurmielenosoitukseen 1.2. osallistunut Nurmi kertoo lopuksi ihmettelevänsä hallituspuolue Perussuomalaisten ensimmäisen kauden kansanedustajan Miko Bergbomin puhetta mielenosoittajille.

– Kaverihan on maalari. Hän on varmaankin viisi vuotta sitten ollut vielä haalarihommissa remppafirmassa ja nyt vähät välittää duunarin oikeuksista.

Nurmen mielestä jokaisen ”pitäisi sen verran historiaa tuntea”, että tietää mistä ja millä nykysenkaltaiset työehdot on saatu.

– Nämä taistellut asiat eivät ole itsestäänselvyyksiä ja nyt niitä ollaan viemässä pois. Irtisanomissuoja on tullut 1960-luvulla. Haluammeko ottaa yli viisikymmentä vuotta takapakkia, Nurmi sanoo.

– Perse penkkiin tai portille seisomaan!

Teollisuusliitto on järjestänyt viime syksystä alkaen tunnin mittaisia ulosmarsseja ja päivän lakkoja useilla toimipaikoilla ympäri Suomea vastalauseena Suomen hallituksen ajamalle leikkauspolitiikalle ja työehtojen heikennyksille. Lue tästä lisää Teollisuusliiton toimista: PainavaSyy – Teollisuusliitto.