Paikallinen sopiminen muuttuu vuoden alusta

Petteri Orpon hallitus on tehnyt lakiesityksen, joka pyrkii uudistamaan paikallisen sopimisen käytäntöjä Suomessa. Uusi lainsäädäntö astuu voimaan 1. tammikuuta 2025 ja tuo mukanaan muutoksia, joiden väitettynä tavoitteena on lisätä työmarkkinoiden joustavuutta.

Paikallisella sopimisella viitataan työehtosopimuslain ja työsopimuslain mahdollistamiin järjestelyihin, joissa työnantaja ja työntekijät sopivat työehdoista yritys- tai työpaikkakohtaisesti. Tämä käytäntö on jo pitkään ollut osa työmarkkinoita, mutta siihen on liittynyt monia sääntöjä ja rajoitteita.

Nykytilanteessa paikallista sopimista voidaan harjoittaa pääosin vain, jos työnantaja kuuluu työehtosopimukseen sidottuun työnantajaliittoon.

JÄRJESTÄYTYMÄTTÖMÄTKIN VOIVAT SOPIA PAIKALLISESTI

Uusi laki laajentaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia erityisesti järjestäytymättömille yrityksille. Tämä tarkoittaa, että myös sellaiset yritykset, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon, voivat tehdä paikallisia sopimuksia tietyin edellytyksin.

Muutoksia on tulossa useampaan lakiin. Tiivistettynä lakimuutokset mahdollistavat paikallisen sopimisen myös niille yrityksille, jotka eivät ole sidottuja työehtosopimukseen. Muutoksia tulee myös paikallisen sopimuksen sopijaosapuoliin, niin kutsutun luottamusvaltuutetun edellytyksiin tehdä paikallisia sopimuksia sekä paikallisten sopimusten valvontaan.

Lakiesityksen mukaan työnantaja voi tehdä paikallisia sopimuksia, vaikka ei olisi sidottu työehtosopimukseen. Tämä tosin edellyttää, että sopimukset tehdään työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen. Kaikki paikalliset sopimukset pitää tehdä kirjallisessa muodossa, ja työnantajan on toimitettava ne aluehallintovirastolle valvontaa varten. Laiminlyönneistä voidaan määrätä 1 000–10 000 euron sakko.

LUOTTAMUSVALTUUTETULLE OIKEUS TEHDÄ SOPIMUKSIA

Uudistuksen myötä järjestäytymättömissä yrityksissä voidaan valita pääluottamusmiehen rinnalle luottamusvaltuutettu tekemään paikallisia sopimuksia. Tällöin luottamusvaltuutettu edustaa niitä, jotka ovat hänen valintaansa osallistuneet.

Luottamusvaltuutettu tulee kaikilla työpaikoilla kyseeseen silloin, jos pääluottamusmiestä ei ole valittu eikä työehtosopimuksessa ole sovittu vaihtoehtoista menetelmää pääluottamusmiehen puuttuessa. Työnantajien velvollisuus on tukea luottamusvaltuutettujen valmiuksia tarjoamalla koulutusta ja riittävästi tietoa sopimusten laatimiseen.

Paikallisten sopimusten valvonta kuuluu aluehallintovirastolle, mutta mahdolliset riitatilanteet käsitellään yleisissä tuomioistuimissa. Tämä linjaus herättää kysymyksiä siitä, voiko prosessien venyminen heikentää käytännön hyödyn saavuttamista työpaikoilla.

Työntekijöiden näkökulmasta suurimmat huolenaiheet liittyvät siihen, miten hyvin paikalliset sopimukset voivat suojella työntekijöiden etuja. Esimerkiksi, jos työntekijät eivät ole järjestäytyneitä, voivatko he neuvotella tasavertaisesti työnantajan kanssa? Lisäksi huoli pienten työpaikkojen neuvottelutasapainosta on merkittävä.

LUE LISÄÄ

Teollisuusliitto tyrmää lausunnossaan esityksen paikallisesta sopimisesta – vaarantaa yleissitovuuden ja työn minimiehdot

Paikallinen sopiminen uhkaa kriisiytyä – ”Tästä ei seuraa muuta kuin iso soppa”