Anu-Hanna Anttila: Työllinen on työntekijä – ei työpaikka

Viime kevään Ykkösaamussa (23.3.2024) pääministeri Petteri Orpo peräsi maahan ”lisää työtä” uudistuksilla, joille ”on laskettu suuret työllisyysvaikutukset”. Pääministerin mukaan ”hallitusohjelmassahan lähdettiin tavoittelemaan 100 000 uuden työpaikan syntymistä”, joilla on ”merkittävä taloutta ja työllisyyttä parantava vaikutus”.

Orpo totesi myös, että ne uudistukset, joita ”hallitus on tehnyt tähän mennessä, tuovat 74 000 uutta työpaikkaa”. Tämä oli iso väite.

Isoksi väitteen tekee ensinnäkin se, että mikään tunnusluku ei osoita, että uusia työpaikkoja olisi syntynyt noin reippaasti. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) julkaiseman Työvoimakatsaus kertoo avoimeksi TE-keskukseen ilmoitettujen työpaikkojen määrän.

Työvoimakatsauksen tilastojen mukaan maaliskuussa oli avoinna 64 200 työpaikkaa, joka oli kolmasosan (-35 %) vähemmän kuin maaliskuussa 2023. Tuoreimmat saatavana olevat TEM:n lukemat ovat syyskuulta: 27 220 avointa työpaikkaa, mikä on lähes puolet (-48 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Toinen hankaluus Orpon ”uusien työpaikkojen” ilmestymisestä liittyy itse mitattavaan asiaan. Nimittäin Orpon hallituksen ohjelmassa (2023) ei puhuta 100 000 uudesta työpaikasta. Ohjelmassa lukee: ”Hallitus toteuttaa uudistuksia työllisyyden nostamiseksi vähintään 100 000 työllisellä.” Työllinen ei ole uusi työpaikka.

Rinteen hallituksen ohjelman (2019) työllisyystavoitteena oli saada lisää 60 000 työllistä.  Marinin hallitus (2019) linjasi sitoutuvansa ”pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi tekemällä päätöksiä, joilla voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöllistä”. Tällöinkin tarkoitettiin lisätyöllisillä laskennallisia työllisiä.

Raflaavat isot numerot jäävät mieleen, vaikka faktat eivät olisi kunnossa tai edes sinne päin.

Työllisyysvaikutuksia koskevat arviot on tehty valtiovarainministeriössä (VM). VM:n käyttämät laskennalliset työlliset eivät ole työpaikkoja tai todellisia ihmisiä, jotka hakevat ja tekevät ansiotyötä. VM:n laskelmissa työllinen on laskennallinen rakennelma, joka perustuu erilaisiin arvioihin muun muassa työsuhteiden kestosta, koko- ja osa-aikaisuudesta ja palkkatasosta.

Marraskuussa ilmestyi Otto Kyyrösen ja Ralf Sundin laatima ”Paras arvaus?”-raportti (2023), joka on selvitys VM:n työllisyysvaikutusarvioista ja niiden hyödyntämisestä. Raportti on ei-ekonomistille hieman vaikealukuinen, mutta sen lopputulema on selkeä:

”Ero hallituksen käyttämän 74 100 lisätyöllisen työllisyysvaikutusarvion ja tässä tehdyn vaihtoehtoisen 33 700 lisätyöllisen arvion välillä on merkittävä. Se kuvaa laskelmien epävarmuutta ja samalla asettaa niin hallituksen päätökset kuin oletukset julkisen talouden kehityksestä uuteen valoon.” (Kyyrönen & Sund 2023, 47.)

Työllisen käsite on kuitenkin vakiintunut toiseen käyttöön. Kun Suomen väestöä tarkastellaan pääasiallisen toiminnan mukaan, Tilastokeskus luokittelee työvoimaan kuuluvat työllisiksi ja työttömiksi. Työllisellä tarkoitetaan ihmistä, jonka pääasiallinen toiminto on tehdä ansiotyötä. Eläkeläisiä ja opiskelijoita ei tilastossa lasketa työllisiin, vaan työvoiman ulkopuolella oleviin.

Vähintäänkin edellä esittelemäni tarkennukset työllisen käsitteeseen on hyvä pitää mielessä, kun seuraa uutisointia ja poliitikkojen ulostuloja koskien maassa harjoitettua työpolitiikkaa. Tuttua on se, että kun politiikassa asioista puhutaan epämääräisesti, sinne päin ja sotkien käsitteitä, kyse on populismista. Raflaavat isot numerot jäävät mieleen, vaikka faktat eivät olisi kunnossa tai edes sinne päin.

Orpon hallituksen ohjelmassa työllisyystoimiksi on laskettu esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja sosiaaliturvan heikennykset. Aktiivista työllisyyspolitiikkaa ei ole harjoitettu – pikemminkin päinvastoin. Aktiivinen työllisyyspolitiikka tarkoittaisi esimerkiksi osaamisen parantamista koulutuksen avulla. Orpon hallitus on leikannut myös koulutuksesta.

Kirjoittaja on Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö.

Työllisen kolme määritelmää

Tilastokeskus: työllinen, määritelmä 1: Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18–74-vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisterissä tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin.

Tilastokeskus: työllinen, määritelmä 2: Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt työtä vähintään tunnin palkkaa tai yrittäjätuloa saadakseen tai on työskennellyt palkatta perheenjäsenen omistamassa yrityksessä tai maatilalla. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti poissa ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa, vanhempainvapaa, oma sairaus, loma tai työaikajärjestely tai jos poissaolo työstä muun syyn vuoksi kestää enintään 3 kuukautta.

Valtionvarainministeriö: työllinen, määritelmä 3: Työllinen on laskennallisen konstruktio. Laskennallinen työllinen määritellään laskelmilla, jotka nojaavat malleihin ja aiempaan tutkimukseen. Lisätyöllinen viittaa näin laskelmien pohjalta tehtyyn arvioon työllisyystoimien vaikutuksesta.

Lähteet:

Hallitusohjelma (2019). Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019. Luettavissa osoitteessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161662

Hallitusohjelma (2019). Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Luettavissa osoitteessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161931

Hallitusohjelma (2023). Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Luettavissa osoitteessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165042

Kyyrönen, Otto & Sund, Ralf (2023): Paras arvaus? Selvitys valtiovarainministeriön työllisyysvaikutusarvioista ja niiden asemasta päätöksenteossa. Kalevi Sorsa -säätiö. Impulsseja 4/2024. Luettavissa osoitteessa: https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/kss-paras-web.pdf

Marinin hallituksen työllisyystoimet (2019–2023). TEM, päättyneet hankkeet. Luettavissa osoitteessa: https://tem.fi/marinin-hallituksen-tyollisyystoimet

Ykkösaamu (23.3.2024). Yle TV1. Petteri Orpon haastattelu. Lainauksissa mainitut kohdat noin 23–24 minuutin kohdalla. Katsottavissa Yle Areenassa 23.3.2025 asti osoitteessa: https://areena.yle.fi/1-66757685