Teollisuustyöntekijöiden maailmanliiton IndustriALL Brasilian puheenjohtaja Aroaldo Oliveira da Silva uskoo ay-liikkeen nousevan jälleen.

Brasi­liassa ay-liike on nouse­massa ylös kanvee­sista – ”Nyt ollaan työnte­ki­jöiden kannalta kriit­ti­sessä vaiheessa”

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN

KUVAT ANTTI HYVÄRINEN

Brasi­lian halli­tus­vaihdos nostaa maan ay-liikettä taas jaloil­leen. Teolli­suus­työn­te­ki­jöiden maail­man­liiton IndustriALL Brasi­lian puheen­joh­tajan Aroaldo Oliveira da Silvan mukaan työ järjes­täy­ty­misen nosta­mi­seksi on taas käynnistynyt.

Vuosi sitten tammi­kuussa Brasi­liassa ay-liike huokaisi helpo­tuk­sesta. Kolmatta kertaa maan presi­den­tiksi valittu Luiz Inácio Lula da Silva aloitti virka­kau­tensa ja neljä vuotta maata hallinnut, kiistelty presi­dentti Jair Bolso­naro sai väistyä.

Bolso­naron ja häntä edeltä­neen, väliai­kaisen presi­dentin Michel Temerin aikakaudet olivat Brasi­lian ay-liikkeelle raskaita. Aikakausilla muun muassa lakkau­tet­tiin ammat­ti­liit­tojen jäsen­mak­su­pe­rintä, lakkau­tet­tiin työmi­nis­teriö, lopetet­tiin kolmi­kan­taiset lakival­mis­telut ja rajoi­tet­tiin ammat­ti­liit­tojen neuvot­te­luoi­keuksia.

– Nyt pyrimme uudel­leen vahvis­ta­maan ja arvot­ta­maan työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luiden tärkeyttä. Edelleenkin kärsimme siitä, että työmark­ki­noiden annet­tiin mennä epäjär­jes­tyk­seen ja työttö­myys kasvoi, Aroaldo sanoo.

– Päästyämme jälleen työhön olemme nyt pyrki­neet kasvat­ta­maan järjestäytymistä .

Aroaldon mukaan metal­li­työn­te­kijät pääsivät kahden edellisen presi­dentin aikakausilla hieman muita helpommalla.

– Olemme kyllä saaneet tehdä töitä pysyäk­semme hengissä. Kaikesta huoli­matta olemme kuitenkin pysty­neet takaa­maan sen, että saavu­tet­tuja oikeuksia ei ole menetetty. Brasi­lian metal­li­liitto sai pidettyä organi­saa­tionsa vahvana ja työnte­kijät liitossa.

Olemme kyllä saaneet tehdä töitä pysyäk­semme hengissä.

Ay-liike on nouse­massa ylös kanvee­sista. Aroaldon mukaan siihen ammat­ti­liitot myös pystyvät. Lisäksi hän uskoo, että ay-liike saa vahvis­tettua asemaansa. Nyt on myös se hetki, että työnte­ki­jöiden on nostet­tava äänensä kuuluviin.

– Työnte­ki­jöiden kannalta olemme kriit­ti­sessä vaiheessa. Jos työnte­kijät eivät ota heille kuuluvaa tilaa, sen ottaa joku muu ja päättää työnte­ki­jöiden tulevai­suu­desta heidän puoles­taan. Brasi­liassa on paljon erilaisia vaikut­tavia intres­sejä. Työnte­ki­jöille on hyvin työlästä saada aikaan yhteistä kansal­lista ohjelmaa, sillä viimeisten vuosien aikana yhteis­kun­nal­linen epätasa-arvo on lisääntynyt.

AUTOTEOLLISUUS ELÄÄ VÄLIVAIHETTA VIELÄ PITKÄÄN

Brasi­lian työmark­ki­noiden uudel­leen raken­ta­misen lisäksi maan talous on murros­vai­heessa. Maa on elänyt pitkään maata­lous­tuot­teis­taan ja mineraa­leis­taan ja muista kaivan­nai­sis­taan. Sillä on ollut myös vahva asema erilaisten teolli­suus­tuot­teiden tuotta­jana. Vihreä siirtymä puhututtaa Brasi­lias­sakin ja maan on mietit­tävä, miten se muuntautuu kohti vähähii­li­sempää taloutta.

Brasilia on muun muassa merkit­tävä mootto­ria­jo­neu­vojen tuottaja. Autoteol­li­suus on myös Aroaldon sydäntä lähellä, sillä hän on työsken­nellyt 31 vuotta asenta­jana maineik­kaalla saksa­lai­sella autoval­mis­taja Mercedes-Benzillä.

Brasi­lian autoteol­li­suus on kuitenkin viime vuosina kärsinyt suurista vaikeuk­sista. Autojen kysyntä on supis­tunut rajusti. Autoval­mis­tajat ovat vähen­tä­neet tuotan­toaan. Muun muassa Aroaldon työnan­taja Mercedes valmistaa maassa enää vain kuorma- ja linja-autoja.

– Myös kuorma ja linja-autojen markkinat ovat olleet huonot viime vuosina. Syy on ollut heikossa taloudessa.

Maata­louden ja raken­ta­misen piris­ty­misen seurauk­sena raskaiden ajoneu­vojen markki­na­nä­kymät ovat paran­tu­neet, mutta nyt Brasi­liassa puhututtaa paljon liiken­teen sähköistyminen.

Esimer­kiksi sähkö­käyt­töi­sille linja-autoille olisi tilausta, kun monet kaupungit ovat valin­neet sähköis­ty­misen ja kaupun­kien joukko­lii­kenne olisi muutet­tava sähköllä käyväksi.

– Sähkö­bussi on Brasi­liassa kolme kertaa kalliimpi kuin poltto­moot­to­ri­bussi. Monilla kaupun­geilla on vaikeuksia hankkia näitä busseja. Lisäksi kysyntää jarrut­tavat kunnal­lis­vaalit, jotka pidetään tänä vuonna.

Autoilun sähköis­ty­minen on Aroaldon mukaan ongelma Brasi­liassa, sillä maalla ei ole minkään­laista akkuteol­li­suutta, joka on kuitenkin sähkö­auton kallein osa. Lisäksi Brasi­liasta puuttuu sähkö­au­toihin tarvit­tavaa tekno­lo­gista osaamista.

– Brasi­liassa kuitenkin vasta keskus­tel­laan liiken­teen erilai­sista tekno­lo­gista ratkai­suista. Tavoit­teena on toki yhä hiili­neut­raa­li­suus, mutta esimer­kiksi biopolt­toai­neiden suhteen Brasi­lialla olisi suuri poten­ti­aali, Aroaldo sanoo.

– On kuitenkin täysin selvää, että vielä pitkään Brasi­liassa tullaan käyttä­mään liiken­teessä erilaisia tekno­lo­gisia ratkai­suja. Linja-autoil­lekin tekno­lo­gia­vaih­toeh­toja on useita ja henki­lö­au­toissa elämme varmasti pitkää hybri­dien aikakautta.

Indus­tiALL-Brasilin puheen­joh­taja Aroaldo Oliveira da Silva sanoo, että Brasi­liassa vasta keskus­tel­laan liiken­teen erilai­sista tekno­lo­gi­sista ratkaisuista.