Ammat­tiyh­dis­tys­liike luo toimeen­tuloa ja turvaa sekä tarjoaa väylän vaikuttaa

Suoma­lainen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta on raken­nettu maail­man­so­tien jälkeen yhdessä sopimalla. Työnte­kijät, työnan­tajat ja valtio­valta ovat neuvot­te­le­malla linjan­neet valta­kunnan tulevaisuutta.

Keskeiset yhteis­kunnan turva­verkot, kuten sosiaa­li­turva- ja eläke­jär­jes­telmät, ovat raken­nettu kolmi­kan­tai­sesti neuvotellen.

– Ammat­tiyh­dis­tys­liike on ollut vahvasti mukana, kun on tarvinnut sopia ja päästä ratkai­suihin vaikeina aikoina, sanoo Teolli­suus­liiton työmark­kin­ajoh­taja Jyrki Virtanen.

Ay-liikkeen perus­teh­tävä ei ole merkit­tä­västi muuttunut työväen­liik­keen histo­rian aikana. Tänäkin päivänä ammat­tiyh­dis­tys­liike puolustaa työnte­ki­jöitä ja heikompia.

– Työn ja pääoman risti­riita ei ole kadonnut mihin­kään. Ay-liike pyrkii tasapai­not­ta­maan tilan­netta, Virtanen sanoo.

TYÖEHTOSOPIMUS TUO TURVAA

Työeh­to­so­pimus on työkalu, joilla luodaan kohtuul­lisia työoloja ja minimi­palk­koja. Useim­milla aloilla työeh­to­so­pi­mukset ovat yleis­si­tovia, eli niitä pitää noudattaa kaikilla alan työpaikoilla.

– Työeh­to­so­pi­mukset ovat liiton ydinteh­tävä ja tärkein jäsenetu, Virtanen sanoo.

Jotta ammat­ti­liitto pystyy neuvot­te­le­maan kohtuul­lisia työeh­to­so­pi­muksia, täytyy sillä olla joukko­voimaa eli paljon jäseniä.

– Ammat­tiyh­dis­tys­liike ei ole rakennus Helsingin Hakanie­messä, vaan ay-liike ovat jäsenet, jotka uskovat liikkee­seen, Virtanen sanoo.

KAIKKIEN YHTEISKUNTA

Perin­teinen sopiminen yhteis­kunnan asioista on monilta osin loppunut, sillä työnan­ta­ja­puoli on lopet­tanut kolmi­kan­ta­neu­vot­telut ja Orpon-Purran oikeis­to­hal­litus on alkanut muokata yhteis­kuntaa työnte­ki­jöiden huolet sivuuttaen.

– Yhteis­kunta ei voi olla vain työnan­ta­jien ja oikeis­to­puo­lueiden yhteis­kunta, vaan sen pitäisi olla kaikkien yhteinen, Virtanen sanoo.

Nykyi­sessä tilan­teessa joukko­voiman ja yhteis­kun­nal­lisen aktii­vi­suuden tarve on ilmeinen.

– Jos työnte­ki­jöiden järjes­täy­ty­mi­saste ei ole riittävän korkea ja ihmiset eivät äänestä puolueita, jotka ajavat taval­lisen ihmisen asiaa, silloin mennään metsään, Virtanen sanoo.

SAMAT SÄÄNNÖT JOKAISELLE

Suomen väestö ikääntyy, joten nykyisen yhteis­kunnan säilyt­tä­minen vaatii maahan­muuttoa ja uusia työikäisiä suomalaisia.

Maan halli­tuksen politiikka kuitenkin näyttää luovan mahdol­li­suuksia maahan­muut­ta­jien työpe­räi­selle hyväk­si­käy­tölle ja eriar­voi­selle kohtelulle.

Ammat­tiyh­dis­tys­liike ajaa samoja oikeuksia ja etuja kaikille Suomessa työskenteleville.

– Yhteis­kunta pitää rakentaa niin, ettei muualta tulevia kohdella toisen luokan kansa­lai­sina. Meillä täytyy olla sellainen yhteis­kunta, johon halutaan tulla, Virtanen sanoo.

INHIMILLISYYTTÄ YHTEISKUNTAAN

Suoma­lainen yhteis­kunta näyttäisi hyvin erilai­selta, jos vahvaa ammat­tiyh­dis­tys­lii­kettä ei olisi ollut sopimassa asioista työnan­ta­ja­puolen ja valtio­vallan kanssa, arvioi vanhempi yliopis­ton­leh­tori, valtio­tie­teiden tohtori Mika Helander Åbo Akademista.

– Merkitys on ollut valtava. Ammat­tiyh­dis­tys­liike on löytänyt hyviä tapoja virittää järjes­telmää inhimil­li­seen suuntaan sopimusyh­teis­kunnan puitteissa, Helander sanoo.

Histo­riassa työväen­luokka ja omistava luokka ovat erottu­neet selvästi. Sittemmin pörssiyh­tiöiden omistukset ovat hajaan­tu­neet ja työnte­ki­jöiden luokkai­den­ti­teetit ovat moninais­tu­neet. Myös kansal­lis­val­tion rajat merkit­sevät entistä vähemmän.

– Kapita­lismin muutok­sessa ay-liike ei ole pysynyt täysin mukana. Pääoma ei ole enää kovin sitou­tu­nutta sopimi­seen, Helander sanoo.

Kansain­vä­listen yritys­kon­ser­nien kanssa tarvi­taan työväen­liik­keen kansain­vä­listä edunval­vontaa. Hyviäkin esimerk­kejä rajat ylittä­västä edunval­von­nasta on, mutta paljon on vielä tehtävänä.

Myös poliit­ti­silta voimilta kaiva­taan sääntelyä, joka lievit­täisi vapaasti liikkuvan pääoman huonoja vaikutuksia.

– Seurauk­sista piittaa­mat­toman kapita­lismin rajoit­ta­minen on elintär­keää, jotta ihmiset löytäi­sivät taas sopimisen.

YMMÄRRYSTÄ PUUTTUU

Helander arvioi, että tänä päivänä yhteis­kuntia vaivaa ymmär­ryksen puute. Toisaalta ei haluta ymmärtää vasta­puolen näkökulmaa ja toisaalta ei ymmär­retä yhteis­kunnan toimintaa.

– Yhteis­kunta on monimut­kainen järjes­telmä, jossa on eturis­ti­rii­toja, jotka eivät ole pahaa tahtoa, vaan tulevat raken­teista. Näkökulmia pitää ottaa huomioon, Helander sanoo.

Yhteis­kun­nal­li­sessa päätök­sen­teossa on tärkeää ymmärtää, että valin­noilla on monen­laisia vaiku­tuksia. Yhdestä paikasta säästä­minen voi tuoda isomman laskun toista kautta.

– Johta­villa paikoilla on ihmisiä, jotka eivät ymmärrä yhteis­kunnan välil­lisiä vaikutuksia.

Helan­derin mielestä ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen keskeinen tehtävä on nyt ja jatkossa yhteis­kun­nal­lisen tiedon ja ymmär­ryksen lisääminen.

– Demokratia perustuu sille, että iso osa kansasta ymmärtää yhteis­kun­nal­lisia asioita. Ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen sivis­tyk­sel­linen tehtävä on erittäin merkit­tävä, Helander sanoo.

AKTIIVINEN KANSALAISYHTEISKUNTA

Ammat­ti­liiton jäseneksi liitty­minen on keino pitää huolta omista työeh­doista sekä vaikuttaa niin työpai­kalla kuin laajemmin yhteiskunnassa.

– Ammat­ti­liiton rooli on olla väylä, johon osallis­tu­malla ihmiset voivat vaikuttaa, sanoo Teolli­suus­liiton järjes­tä­mis­vas­taava Mika Häkkinen.

Aktii­vinen ammat­tiyh­dis­tys­liike on osa toimivaa ja elävää kansalaisyhteiskuntaa.

– Demokra­tiaa ei ole ilman kansa­lais­toi­mintaa. Demokra­tian määri­tel­mässä on, että ihmisillä on oikeus ja vapaus osallistua yhteis­kun­nal­li­seen toimin­taan ja päätök­sen­te­koon. Se ei missään nimessä tarkoita pelkäs­tään äänes­tä­mistä, Häkkinen sanoo.

Ammat­tiyh­dis­tys­liike on Suomeen tulevalle työnte­ki­jälle väylä kotoutua ja ottaa roolia uudessa yhteiskunnassa.

Orpon-Purran oikeis­to­hal­li­tuksen politiikkaa vastus­tanut SAK:laisten ammat­ti­liit­tojen Painava syy ‑kampanja oli esimerkki vaikut­ta­mis­työstä. Yli 2 000 teolli­suus­liit­to­laista osallistui lakko­toi­mi­kun­tiin ja jopa 60 000 jäsentä oli poliit­ti­sessa lakossa.

Maan hallitus ajoi läpi työnte­ki­jöiden lakko-oikeuden rajoi­tukset, jotka tulivat voimaan 18.5.2024.

– Ollaan vaaral­li­silla vesillä, kun kansa­laisten toimin­ta­va­pauksia rajoi­te­taan. Kun firmojen intressit ovat tärkeämpiä kuin kansa­laisten, jotain on vinossa, Häkkinen sanoo.

SUORAA KANSSAKÄYMISTÄ

Näinä päivinä puhutaan paljon yksilö­kes­kei­syy­destä, mutta yhtei­söjen tarve ei ole kadonnut.

– Paikka, jossa ammat­ti­liitto elää ja hengittää puhtaim­mil­laan, on työpaikka. Siellä yhtei­söl­li­syys tapahtuu käytän­nössä, Häkkinen sanoo.

Sähköiset yhteydet ovat lyhen­tä­neet etäisyyksiä, mutta ihmisellä on perus­tarve tavata kasvotusten.

– Ammat­ti­liiton salainen ase on suora ihmisten välinen kanssa­käy­minen, minkä varaan toiminta rakentuu.

Liittoon kuulu­minen kannattaa aina. Häkkinen toteaa, että perus­telut ovat samat suoma­lai­selle ja ulkomaa­lai­selle työnte­ki­jälle. Järjes­täy­ty­minen tuo turvan työeh­doille ja palkkaukselle.

– Ammat­tiyh­dis­tys­liike on Suomeen tulevalle työnte­ki­jälle väylä kotoutua ja ottaa roolia uudessa yhteiskunnassa.

TUKEA JA TASAPAINOA

Suomen Ammat­ti­liit­tojen Keskus­jär­jestön (SAK) yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­misen päällikkö Niko Pankka toteaa, että työelämä muuttuu rajusti digita­li­saa­tion, globa­li­saa­tion ja vihreän siirtymän takia. Ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen keskeinen tehtävä on tukea työnte­ki­jöitä muutoksessa.

– Ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen rooli ja ydinteh­tävä raken­tuvat paremman työelämän raken­ta­mi­sesta ja vaikut­ta­mi­sesta laajasti työpai­koilla ja yhteis­kun­nassa, Pankka sanoo.

Orpon-Purran oikeis­to­hal­li­tuksen politiikka heikentää työnte­ki­jöiden asemaa monin tavoin.

– Jos hallitus toteuttaa ohjel­mansa suunni­tel­lusti, tulevilla vaali­kausilla on väistä­mättä tarvetta tasapai­not­ta­ville elementeille.

Paras työelämän tuntemus on ay-liikkeellä. Rooli on tärkeä nyt ja tulevaisuudessa.

Tasapainoa voitai­siin hakea esimer­kiksi lisää­mällä työnte­ki­jöiden edustusta ja sanavaltaa yritysten hallin­noissa sekä siirtä­mällä riita­ti­lan­teiden tulkin­tae­tuoi­keus työntekijöille.

Jatkossa yleinen yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen ja esimer­kiksi vaali­kam­pan­jointi ovat entistä tärkeämpiä.

– Vaikut­ta­mis­toi­minta keskittyy enemmän ruohon­juu­ri­tason vaikut­ta­mi­seen, ei viral­li­siin neuvot­te­lu­pöy­tiin, Pankka sanoo.

UUSIA JÄSENIÄ

Suomen oikeis­to­hal­li­tuksen ajaman politiikan seurauk­sena ulkomaisen työvoiman hyväk­si­käyttö uhkaa yleistyä.

– Riski on suuri, että ulkomaa­laiset työnte­kijät solmivat huonoja sopimuksia tietä­mät­tään tai painos­tet­tuna, Pankka sanoo.

Tieto ja joukko­voima ovat myös ulkomaa­lais­taus­taisten työnte­ki­jöiden tuki ja turva.

– On todella tärkeää, että pysytään kasvat­ta­maan ulkomaa­laisten järjes­täy­ty­mi­sas­tetta. Ay-liike voisi olla enemmän mukana työperäisen maahan­muuton proses­seissa. Päästäi­siin varhai­sem­massa vaiheessa kiinni tilan­tee­seen ja jakamaan tietoa.

Ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen toimin­taym­pä­ristö on muuttunut viime vuosi­kym­me­ninä rajusti, mutta hyvin­voiva yhteis­kunta tarvitsee ay-liikettä jatkossakin.

– Kuten halli­tuskin on myöntänyt, paras työelämän tuntemus on ay-liikkeellä. Rooli on tärkeä nyt ja tulevai­suu­dessa, Pankka sanoo.

Juttu löytyy yhdek­sällä kielellä Tekijän verkkolehdestä!