TYÖYMPÄRISTÖ: ”Tällä diag­noo­silla ei palk­kaa makseta”

Jotkut työnan­ta­jat yrit­tä­vät herkästi olla maksa­matta sairausa­jan palk­kaa tietyillä diag­noo­si­koo­deilla. Mikään diag­noo­si­koodi ei itses­sään ota kantaa palkan­mak­su­vel­vol­li­suu­teen. Kyse on aina tilanne- ja työeh­to­so­pi­mus­koh­tai­sesta arvioinnista.

Työso­pi­mus­laki takaa sairau­den ja tapa­tur­man perus­teella oikeu­den sairausa­jan palk­kaan sairas­tu­mis­päi­vältä sekä yhdek­sältä seuraa­valta päivältä. Tämä aika on niin sanottu Kelan omavas­tuu­aika eli näiltä päiviltä Kela ei maksa sairauspäivärahaa.

Työeh­to­so­pi­muk­sissa sovi­taan työai­ka­la­kia pidem­mästä sairausa­jan palkan­mak­su­vel­vol­li­suu­desta. Perus­läh­tö­kohta palkan­mak­sun epää­mi­sessä on se, että palkka voidaan olla maksa­matta vain, jos työn­tekijä on aiheut­ta­nut työky­vyt­tö­myy­tensä tahal­li­sesti, rikol­li­sella toimin­nal­laan, törkeällä huoli­mat­to­muu­del­laan tai kevyt­mie­li­sellä elämällään.

TYÖUUPUMUS ON HÄLYTYSMERKKI

Erimie­li­syy­det sairausa­jan palkan­mak­sun suhteen liit­ty­vät usein tilan­tei­siin, joissa työnan­taja vetoaa siihen, että sairaus­lo­ma­to­dis­tuk­seen merkitty diag­noo­si­koodi on niin sanottu oire­koodi eikä varsi­nai­nen sairaus­koodi. Yksi tällai­sista diag­noo­seista on työuu­pu­mus, Z73.0.

Työuu­pu­mus itses­sään ei ole sairaus eikä yksin sen perus­teella tuli­si­kaan kirjoit­taa sairaus­lo­maa. Sen sijaan työuu­pu­muk­seen liit­tyy usein esimer­kiksi unet­to­muutta, ahdis­tu­nei­suutta tai keskit­ty­mis- ja muis­ti­vai­keuk­sia. Nämä voivat vaatia lääke­tie­teel­li­siä hoitoa ja aiheut­taa työky­vyt­tö­myyttä. Niiden perus­teella sairausa­jan palkka on maksettava.

Vaikka työuu­pu­mus yksi­nään ei olekaan peruste sairausa­jan palkan­mak­sulle, on se vakava häly­tys­merkki työnan­ta­jalle. Työnan­ta­jalla on lain mukai­nen vastuu työn terveel­li­syy­destä ja turval­li­suu­desta sekä työkuor­mi­tuk­sen hallin­nasta. Työnan­ta­jan on ryhdyt­tävä korjaa­maan esimer­kiksi työolo­suh­teita ja ‑järjes­te­lyjä, työpai­kan ilma­pii­riä tai johta­mista, mikäli yksi­kin työn­tekijä oirei­lee niin vaka­vasti, että saa työuupumusdiagnoosin.

Työn­te­ki­jöi­den on myös hyvä muis­taa, että heillä on oikeus pyytää työter­veys­huol­losta selvi­tystä työkuor­mi­tuk­ses­taan, mikäli työti­lanne tai työpai­kan olosuh­teet aiheut­ta­vat sairaus­lo­man tarvetta. Työter­veys­huol­lon tehtä­viin kuuluu työnan­ta­jan tuke­mi­nen kuor­mi­tuk­sen tasaa­mi­sessa ja muussa työhy­vin­voin­nin edistämisessä.

TYÖTERVEYSLÄÄKÄRI ARVIOI TYÖKYVYN

Lähtö­kohta työky­vyn ja työky­vyt­tö­myy­den totea­mi­sessa on se, että työter­veys­lää­käri vertaa työn­tekijän tervey­den­ti­laa ja toimin­ta­ky­kyä työn vaati­muk­siin. Lääkäri arvioi, onko työn­tekijä juuri omaan työhönsä työky­kyi­nen vai työky­vy­tön. Mikä tahansa sairaus ei tee työky­vyt­tö­mäksi kaik­kiin töihin. Esimer­kiksi astma voi tehdä työky­vyt­tö­mäksi pölyi­siin töihin, mutta ei tee työky­vyt­tö­mäksi toimistotöihin.

Useissa työeh­to­so­pi­muk­sissa erik­seen tode­taan, että mikäli työnan­taja ei hyväksy työn­tekijän esit­tä­mää lääkä­rin­to­dis­tusta, hän voi kustan­nuk­sel­laan osoit­taa työn­tekijän toiselle lääkä­rille. Kohtuul­lista työnan­ta­jalta on joka tapauk­sessa se, että sairausa­jan palkan­mak­su­vel­vol­li­suus kiis­te­tään välit­tö­mästi lääkä­rin­to­dis­tuk­sen toimit­ta­mi­sen jälkeen sen sijaan, että palkka vain jäte­tään mitään sano­matta maksa­matta. Näin työn­tekijä voi heti kään­tyä luot­ta­mus­mie­hen, työsuo­je­lu­val­tuu­te­tun tai liiton sosi­aali- ja työym­pä­ris­tö­päi­vys­tyk­sen puoleen.

TEKSTI SAILA RUUTH /​ TEOLLISUUSLIITON TYÖYMPÄRISTÖYKSIKKÖ
KUVA VILJA VEHKAOJA /​ LEHTIKUVA