Kausi­töiden houkut­te­le­vuus heikkenee

Viime vuoden lopulla eduskunta hyväksyi merkit­tävän määrän työttö­myys­turvaa koskevia muutoksia. Joukossa oli myös ansio­si­don­naisen työttö­myys­päi­vä­rahan saamisen edelly­tyk­senä olevan työssä­oloehdon piden­tä­minen ja euroistaminen.

Syyskuun 2. päivä tänä vuonna aletaan soveltaa ehtoa, jonka mukaan palkan­saaja on oikeu­tettu työttö­myys­päi­vä­ra­haan, jos hän on työsken­nellyt 28 kuukauden tarkas­te­lu­jakson aikana yhteensä 12 kuukautta, ja jos hän on lisäksi ansainnut työstään tuloa vähin­tään 930 euroa kuukau­dessa vuoden 2023 tasossa.

Aiemmin työssä­oloehto kertyi 26 kalen­te­ri­vii­kossa vähin­tään 18 tunnin viikkotyöajalla.

Työssä­oloeh­tojen muutokset ovat ongel­mal­lisia nuorille vain lyhyen aikaa työelä­mässä olleille, mutta muutokset vaikeut­tavat myös kausi­työtä tekevien elämää.

–  Joidenkin kausi­työtä tekevien kohdalla työssä­oloehtoa on hyvinkin haasteel­lista saavuttaa. Heidän kohdal­laan päivä­rahaa ei ole mahdol­lista saada ajalle, kun oman alan töitä ei ole. Uhkakuva on, että henkilön ansio- ja elintaso putoavat todella matalalle, Teolli­suus­liiton sopimus­asian­tun­tija Riikka Vasama kuvailee muutoksen seurauksia.

Suomessa on tuhansia ammat­ti­laisia, joiden päätoi­minen työ ajoittuu vain tietyille kuukausille. Esimer­kiksi maa- ja metsä­ta­lou­dessa sekä viher- ja ympäris­tö­ra­ken­ta­mi­sa­lalla töitä tehdään pääsään­töi­sesti vain lumet­to­mina kuukausina.

Vasaman mukaan on hyvin tyypil­listä, että seson­ki­luon­teista työtä tekevät hakeu­tuvat muille aloille töihin seson­kien ulkopuo­lella. Etenkin vain työkauden ajaksi työso­pi­muksen tehneet hakevat muun alan töitä.

On kuitenkin heitäkin, jotka ovat periaat­teessa vakitui­sessa työssä, mutta joutuvat lomau­te­tuksi seson­kien ulkopuo­lella. Näiden henki­löiden elintasoa heiken­tävät työttö­myys­turvan omavas­tuu­päi­vien nosto sekä kaavaillut ansio­turvan porrastukset.

– On hyvä muistaa, että esimer­kiksi maa- ja metsä­ta­lous­aloilla tehdään sesongin aikana todella pitkää päivää. Jaksa­misen kannalta olisi todella hurjaa, jos henkilö jatku­vasti vaihtaisi kiivas­tah­ti­sesta työstä toiseen. Eikä kaikilla paikka­kun­nilla ole edes työtä tarjolla. Uuden työn saaminen edellyt­täisi siis paikka­kunnan vaihta­mista, Vasama sanoo.

KAUSIALAT EIVÄT HOUKUTTELE

Työttö­myys­turvan muutokset tarkoit­tavat kausi­työ­läi­sille väistä­mättä, että heidän olisi löydet­tävä työkausiensa ulkopuo­lella muuta työtä. Vasaman mukaan muutokset työttö­myys­tur­vassa heiken­tävät entises­tään kausi­työn houkuttelevuutta.

– Jo nyt työnan­ta­jilla on hanka­luutta löytää työvoimaa. Nämä alat eivät kovasti suoma­laisia houkut­tele johtuen juuri seson­ki­luon­tei­suu­desta, työn raskau­desta ja matalah­kosta palkka­ta­sosta, Vasama pohtii.

Työeh­tojen ja ‑olojen sekä palkkauksen vuoksi jo nyt esimer­kiksi maa- ja puutarha-aloilla ulkomaisen työvoi­maan osuus on iso. Teolli­suus­liiton ja Maaseudun Työnan­ta­ja­liiton arvion mukaan noin puolet alalla työsken­te­le­vistä työnte­ki­jöistä on ulkomaalaistaustaisia.

– Kun puhutaan kausi­työn­te­ki­jöistä, joillain työpai­koilla osuus on 80–90 prosenttia, joillakin jopa sata prosenttia.

Suoma­laiset nuoret eivät seson­ki­luon­tei­sille aloille halua hakeutua opiske­le­maan ja suorit­ta­maan tutkin­toja. Moni tutkinnon suorit­ta­nutkin jättää kausialan sen luonteen vuoksi. Alojen heikko houkut­te­le­vuus heijastuu myös huoltovarmuuteen.

– Monet kausi­luon­teiset alat ovat hyvin tärkeitä Suomelle. Puhumme ruuan tuotan­nosta, lähiruu­asta ja ekolo­gi­suu­desta. Nämä alat ovat Suomen huolto­var­muu­denkin kannalta tärkeitä aloja, Vasama sanoo.

– Uskon, että halli­tuksen toimien vuoksi alojen houkut­te­le­vuus ei tule kasvamaan.

ULKOMAISILLE TYÖNTEKIJÖILLE LISÄÄ EPÄVARMUUTTA

Orpon-Purran halli­tuksen jo tekemät päätökset sekä esittämät suunni­telmat eivät ole ongel­mal­lisia pelkäs­tään suoma­lai­sille kausi­työtä tekeville.

Vaikka hallitus on esittä­mässä joitakin kanna­tet­tavia toimia ulkomaisen työvoiman hyväk­si­käytön kitke­mi­seksi, ulkomaa­lais­taus­taisen työntekijän epävar­muutta kasva­te­taan selvästi.

– Hallitus kaavailee, että työntekijän oleske­lu­lu­valla olevan henkilön on kolmen kuukauden sisällä työsuh­teen päätty­mi­sestä löydet­tävä uutta työtä. Jos näin ei tapahdu, hänen olisi poistut­tava maasta, Vasama sanoo.

– Kenelle tahansa työn löytä­minen kolmen kuukauden sisällä on haastavaa, saati sitten ulkomaa­lai­selle, jolla ei ole verkos­toja. Jos työsuhde loppuu väärään aikaan vuodesta, voi olla lähes mahdo­tonta löytää uutta työtä.

Vasaman mielestä monet halli­tuksen esittä­mistä suunni­tel­mista voivat itse asiassa lisätä ulkomaa­lais­taus­taisten työnte­ki­jöiden hyväk­si­käytön riskiä. Epävar­muutta lisää­vien rajoi­tusten säätä­minen heikentää työnte­ki­jöiden mahdol­li­suutta puolustaa oikeuksiaan.