GAL–TAN on arvomit­tari 2000-luvun politiikalle

Poliit­tisten arvokart­tojen ja ‑asteik­kojen on tarkoitus kuvata, missä puolueet, polii­tikot ja yksit­täiset kansa­laiset mieli­pi­tei­neen ”sijait­sevat”. Esimer­kiksi vaali­ko­neet hyödyn­tävät näitä asteik­koja ja tarjoavat äänes­tä­jälle vaalien alla mahdol­li­suuden tutkia, mitkä puolueet ja ehdok­kaat ovat lähim­pänä hänen arvomaailmaansa.

GAL–TAN-asteikon toisessa päässä ovat GAL-arvot; taustalla ovat käsit­teet Green, Alter­na­tive ja Liber­ta­rian eli vihreä, vaihtoeh­toinen ja liber­ta­ris­tinen (liber­ta­rismi on erään­lainen libera­lismin radikaa­li­versio, joka haluaa maksi­moida yksilön­va­pauden ja minimoida valtion roolin). Toista päätä edustavat TAN-arvot eli Tradi­tional, Autho­ri­ta­rian, Natio­na­list; suomeksi perin­teinen, autori­tää­rinen (= aukto­ri­teetin valtaan perus­tuva) ja natio­na­lis­tinen (= kansallismielinen).

Kansain­vä­linen politiikan tutki­joiden ryhmä kehitti GAL–TAN:in vuosi­tu­hannen vaihteessa. Siihen saakka hallit­seva, lähes yksin­omainen jaottelu politii­kassa oli ollut oikeisto–vasemmisto. Talous- ja sosiaa­li­po­liit­ti­siin näkemyk­siin perus­tuva vanha jakolinja alkoi kuitenkin tuntua riittä­mät­tö­mältä, kun politii­kassa saivat yhä enemmän painoarvoa muun muassa ympäris­tö­ky­sy­mykset ja maahan­muutto. Oli siis tarvetta uuden­lai­selle mittarille.

Poliit­tisten arvokart­tojen ja ‑asteik­kojen on tarkoitus kuvata, missä puolueet, polii­tikot ja yksit­täiset kansa­laiset mieli­pi­tei­neen sijaitsevat

Mieli­pi­tei­neen GAL-päätyyn kuuluvat ihmiset kannat­tavat seksu­aali- ja sukupuo­li­vä­hem­mis­töjen oikeuksia sekä suhtau­tuvat myötä­mie­li­sesti maahan­muut­toon ja monikult­tuu­ri­suu­teen. He tukevat myös ympäris­tön­suo­jelua ja ilmas­ton­muu­toksen vastaisia toimia. TAN-henkiset puoles­taan tukeu­tuvat yhtenäis­kult­tuu­riin ja kansal­lis­val­tioon, usein myös uskon­nol­li­siin arvoihin, ja saattavat kiistää ilmas­ton­muu­toksen tai vähätellä sen merkitystä.

GAL-TAN-asteikkoa on arvos­teltu siitä, että se saattaa niputtaa yhteen hyvinkin erilaisia puolueita ja polii­tik­koja. Sen päädyt koostuvat kolmesta arvosta tai ”ismistä”, jotka eivät automaat­ti­sesti liity toisiinsa.

Esimer­kiksi vihrei­siin arvoihin ei välttä­mättä sisälly yksilön valin­nan­va­pauden kannat­ta­minen. Menno­niitit ovat Pohjois-Ameri­kassa elävä uskon­nol­linen yhteisö, joka kieltäytyy autojen ja koneiden käytöstä ja elää samoin kuin 1700-luvulla. Heidän elämän­ta­pansa on siis äärikon­ser­va­tii­vinen ja tiukkoihin sääntöihin perus­tuva, mutta samalla erittäin ekolo­ginen. Suomes­sakin kalas­taja-filosofi Pentti Linkola visioi yhteis­kuntaa, jossa yhdis­tyi­sivät vihreät arvot ja autoritäärisyys.

Asteikon ääripäiden arvot eivät myöskään varsi­nai­sesti ole toistensa vasta­kohtia. Natio­na­lismin eli kansal­lis­mie­li­syyden symmet­rinen vastin­pari ei ole vihreys, liber­ta­rismi eikä ”vaihtoeh­toi­suus”, vaan se olisi ylikan­sal­lisen päätök­sen­teon kannat­ta­minen. Tämä voisi Euroo­passa merkitä tukea EU:n päätös­vallan lisää­mi­selle, radikaa­leim­massa muodos­saan ehkä vaati­musta maail­man­hal­li­tuk­sesta ja valtion­ra­jojen poistamisesta.

Vasem­mis­to­liitto ja vihreät toisessa päässä, perus­suo­ma­laiset toisessa

Suomessa GAL–TAN-asteikko on muuta­missa viime vaaleissa ollut esillä mediassa, kun politiikan toimit­tajat ovat ottaneet sen työkalukseen.

Eduskun­ta­puo­lueiden GAL–TAN-järjestys kevään eduskun­ta­vaa­leissa oli Helsingin Sanomien vaali­ko­neen mukaan vasem­mis­to­liitto, vihreät, RKP, SDP, kokoomus, Liike Nyt, keskusta, kristil­lis­de­mo­kraatit, perus­suo­ma­laiset. Mittaus tehtiin siten, että puolueen ehdok­kaiden vastauk­sista vaali­ko­ne­ky­sy­myk­siin lasket­tiin keskiarvot.

Vasem­mis­to­liitto ja vihreät olivat hyvin lähellä toisiaan asteikon GAL-päässä. Myös RKP ja SDP olivat lähes samassa kohtaa. Asteikon puoli­välin paikkeilla sijait­sivat kokoomus, Liike Nyt ja keskusta. Kristil­lis­de­mo­kraatit olivat selvästi TAN-mielinen, perus­suo­ma­laiset vielä huomat­ta­vasti enemmän. Runsaasti hajontaa oli keskustan ja etenkin kokoo­muksen ehdok­kaiden vastauk­sissa; osa keskus­ta­lai­sista ja kokoo­mus­lai­sista on siis perus­suo­ma­laisia lähellä olevia kansal­lis­kon­ser­va­tii­veja, toiset viher­täviä liberaaleja.