”Työtais­te­luoi­keu­den rajoi­tuk­sille ei ole hyväk­syt­tä­vää syytä” – luoko oikeis­to­hal­li­tus työrau­haa vai työräyhää?

Suomen oikeis­to­hal­li­tus antoi 23.10.2023 lausun­to­kier­rok­selle laki­muu­tok­set, joilla se aikoo rajoit­taa työn­te­ki­jöi­den lakko-oikeutta.

Halli­tuk­sen suun­ni­tel­mana on rajata poliit­ti­set lakot maksi­mis­saan vuoro­kau­den mittai­siksi, korot­taa tuntu­vasti lakko­sak­koja ja säätää lait­to­maan lakkoon osal­lis­tu­ville työn­te­ki­jöille henki­lö­koh­tai­nen 200 euron sakko. Halli­tus on rajoit­ta­massa myös myötätuntotyötaisteluja.

Laki­muu­tok­sia valmis­tel­leen työryh­män mietintö ja laki­muu­tos­ten luon­nos ovat lausun­to­kier­rok­sella 4. joulu­kuuta saakka. Orpon-Purran halli­tuk­sen tavoit­teena on antaa lakie­si­tyk­set edus­kun­nalle 1.2.2024.

Laki­muu­tosta valmis­tel­leessa työryh­mässä olivat mukana työn­te­ki­jöi­den ja työnan­ta­jien edus­ta­jat. Molem­mat työmark­ki­naos­a­puo­let jätti­vät työryh­män muis­tiosta eriä­vät mielipiteet.

LOPULTA KYSE LUOTTAMUKSESTA

Työn­te­ki­jä­puo­lella kolmi­kan­taista valmis­te­lua on pidetty teat­te­rina, jossa loppu­tu­lok­seen ei aidosti voinut vaikuttaa.

“Halli­tus­oh­jel­man tarkat kirjauk­set työtais­te­luoi­keu­den rajoit­ta­mi­seen eivät mahdol­lis­ta­neet aitoa kolmi­kan­taista ja neuvot­te­le­vaa lain­val­mis­te­lua”, totea­vat palkan­saa­ja­kes­kus­jär­jes­töt SAK, Akava ja STTK eriä­vässä mielipiteessään.

Työn­te­ki­jät saivat esit­tää näkö­kan­tansa, mutta lain­val­mis­te­luun mieli­pi­teillä ei ollut vaiku­tusta, sillä loppu­tu­los oli jo kirjat­tuna hallitusohjelmaan.

“Työryh­mä­työn edetessä kävi selväksi, että yksi­tyis­koh­tais­ten halli­tus­oh­jel­ma­kir­jaus­ten vuoksi virka­kun­nalla ei ollut tosia­sial­li­sia mahdol­li­suuk­sia valmis­tella vaih­toeh­toi­sia järjes­tä­mis­ta­poja työtais­te­luoi­keu­den rajoituksista.”

Halli­tus­oh­jel­man työlain­sää­dän­tö­muu­tok­silla ei edis­tetä työrau­han kannalta keskeistä luot­ta­muk­sen rakentamista.

Työn­te­ki­jä­puo­len johto­pää­tös on, että laki­muu­tok­sille ei ole osoi­tet­ta­vissa kunnol­lista syytä.

“Työtais­te­luoi­keu­den rajoi­tuk­sille ei ole perus­oi­keus­jär­jes­tel­män kannalta hyväk­syt­tä­vää syytä eikä niillä ole edes väitetty olevan juuri­kaan julki­seen talou­teen tai työl­li­syy­teen liit­ty­viä vaikutuksia.”

Oikeis­to­hal­li­tus aikoo edis­tää työrau­haa pakko­kei­noin. Työn­te­ki­jä­puoli muis­tut­taa, että työrauha raken­tuu yritys­ta­son yhteis­toi­min­nasta, reiluista työeh­doista ja tasa­puo­li­sesta neuvottelusta.

“Lopulta kyse on luot­ta­muk­sesta. Halli­tus­oh­jel­man työlain­sää­dän­tö­muu­tok­silla ei edis­tetä työrau­han kannalta keskeistä luot­ta­muk­sen rakentamista.”

TYÖNANTAJAT HALUAVAT RAJUMPIA RAJAUKSIA

Työnan­ta­ja­puo­len eriä­vän mieli­pi­teen jätti­vät Kunta- ja hyvin­voin­tia­lue­työ­nan­taja, Suomen Yrit­tä­jät ja Elin­kei­noe­lä­män keskus­liitto. Niiden mukaan lakko-oikeutta pitäisi rajata halli­tuk­sen suun­ni­tel­mia rajummin.

Poliit­tis­ten lakko­jen rajoit­ta­mi­nen korkein­taan vuoro­kau­den mittai­siksi ei riitä työnantajille.

“Rajan pitäisi olla selvästi lyhyempi, korkein­taan muuta­man tunnin pitui­nen”, työnan­ta­ja­puo­len eriä­vässä mieli­pi­teessä todetaan.

Työnan­ta­jien mukaan suunta on oikea, mutta halli­tuk­sen ehdo­tuk­set ovat osit­tain ongel­mal­li­sia, puut­teel­li­sia ja epäselviä.

“Mietin­nön ehdo­tuk­set eivät sellai­se­naan koko­nai­suu­des­saan toteuta halli­tus­oh­jel­man tavoitteita.”

MIKSI LAKKO-OIKEUTTA RAJOITETAAN?

Ylei­sellä tasolla halli­tuk­sen tavoit­teena on vakaam­mat työmark­ki­nat, jotka turvaa­vat yritys­ten tuot­ta­vuutta ja parem­paa kilpai­lu­ky­kyä suhteessa keskei­siin kilpailijamaihin.

Halli­tuk­sen lakie­si­tyk­sen täsmäl­li­sem­mistä perus­te­luista ei synny selvää kuvaa, miksi lakko-oikeutta rajoit­ta­vat lakie­si­tyk­set on tehty. Perus­te­luissa tode­taan muun muassa, että tyypil­li­sesti Suomessa lakot ovat valta­kun­nal­li­sia työtais­te­luja, jotka liit­ty­vät työehtosopimusneuvotteluihin.

“Työtais­te­lui­hin mene­te­tyissä työpäi­vissä mitat­tuna valtaosa kaikista työtais­te­luista on työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön arvion mukaan lail­li­sia”, perus­te­luissa kerrotaan.

Seurauk­sena voi olla jois­sain tapauk­sissa palkan­saa­jien näkö­kul­masta heikom­mat työehdot.

Perus­te­luista saa kuvan, että lakko-oikeutta rajoi­te­taan mahdol­li­sia tule­via poliit­ti­sia lakkoja silmällä pitäen, sillä halli­tus­oh­jel­maan on kirjattu myös työt­tö­myys­tur­van ja muun sosi­aa­li­tur­van leik­kauk­sia sekä työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sien heiken­nyk­siä työmark­ki­noilla ja työpaikoilla.

“Yhteis­kun­nan haas­teet voivat tule­vai­suu­dessa olla mitta­via, kuten esimer­kiksi valtion­ta­lou­den tilanne ja Suomen velka­ke­hi­tys, mistä voi johtua tarvetta tehdä kansa­lais­ten etui­hin vaikut­ta­via poliit­ti­sia ratkaisuja.”

Laki­muu­tos­ten yksi seuraus on työeh­to­jen heiken­ty­mi­nen. Varsin­kin myötä­tun­to­lak­ko­jen rajoit­ta­mi­nen heiken­täisi työn­te­ki­jä­puo­len yhteistä rintamaa.

“Seurauk­sena voi olla jois­sain tapauk­sissa palkan­saa­jien näkö­kul­masta heikom­mat työeh­dot, varsin­kin heikosti järjes­täy­ty­neillä aloilla tai aloilla, joilla oman työtais­te­lun painos­tusarvo ei ole riit­tä­vää”, lakie­si­tyk­sen perus­te­luo­sassa todetaan.

KILPAILIJOILLA MONTA KÄYTÄNTÖÄ

Lakie­si­tyk­sen perus­te­luissa tehdään myös katsaus Suomen kilpai­li­ja­mai­den lakko­lain­sää­dän­töi­hin ja oikeuskäytäntöihin.

Katsaus kertoo, että Ruot­sin, Tans­kan, Norjan, Saksan, Rans­kan ja Alan­ko­mai­den lait ja käytän­nöt ovat keske­nään hyvin erilai­sia. Yhteistä on, että lakkoja sään­nel­lään enem­män oikeus­käy­tän­nön kuin suoran lain­sää­dän­nön kautta.

Ruot­sissa poliit­tis­ten työtais­te­lu­jen lail­li­suus on epäselvä, ja ne ovat harvi­nai­sia. Laissa tai useim­missa järjes­tö­jen väli­sissä perus­so­pi­muk­sissa ei ole rajoi­tettu poliit­ti­sia työtais­te­luita yksi­tyi­sellä sektorilla.

Tans­kassa poliit­tis­ten lakko­jen katso­taan peri­aat­teessa rikko­van työrau­ha­vel­vol­li­suutta, mutta ne ovat kuiten­kin käytän­nössä sallit­tuja lyhyinä muuta­man tunnin miele­nil­mai­suina. Tans­kassa myötä­tun­to­la­kot ovat lail­li­sia ja yleisiä.

Tans­kassa myötä­tun­to­la­kot ovat lail­li­sia ja yleisiä.

Norjassa poliit­ti­set työtais­te­lut ovat sallit­tuja, eikä niistä ole lain­sää­dän­töä. Poliit­ti­sista työtais­te­luista on kuiten­kin sovittu työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen väli­sessä pääso­pi­muk­sessa ja niistä on työtuo­miois­tui­men oikeuskäytäntö.

Saksassa oikeus­käy­tän­nön mukaan poliit­ti­set työtais­te­lut ovat kiel­let­tyjä. Työtais­te­luista ei ole juuri­kaan sään­nök­siä Saksan laissa.

Rans­kassa oikeus­käy­tän­nön mukaan poliit­ti­set lakot ja myötä­tun­to­la­kot ovat lähtö­koh­tai­sesti lait­to­mia. Lakko-oikeus on kuiten­kin perus­oi­keus, jota ei voida rajoit­taa työehtosopimuksillakaan.

Alan­ko­maissa ei ole lakko-oikeutta koske­vaa lain­sää­dän­töä. Oikeus­käy­tän­nön ja sosi­aa­li­sen perus­kir­jan mukaan työhön liit­ty­mät­tö­mät poliit­ti­set lakot ovat laittomia.

Lue lisää: Lakot alka­vat halli­tuk­sen kurjis­ta­mis­po­li­tiik­kaa vastaan – ”Pysäy­te­tään tuotan­to­lai­tok­sia” (Tekijä 31.10.2023)