”Työtais­te­luoi­keuden rajoi­tuk­sille ei ole hyväk­syt­tävää syytä” – luoko oikeis­to­hal­litus työrauhaa vai työräyhää?

Suomen oikeis­to­hal­litus antoi 23.10.2023 lausun­to­kier­rok­selle lakimuu­tokset, joilla se aikoo rajoittaa työnte­ki­jöiden lakko-oikeutta.

Halli­tuksen suunni­tel­mana on rajata poliit­tiset lakot maksi­mis­saan vuoro­kauden mittai­siksi, korottaa tuntu­vasti lakko­sak­koja ja säätää laitto­maan lakkoon osallis­tu­ville työnte­ki­jöille henki­lö­koh­tainen 200 euron sakko. Hallitus on rajoit­ta­massa myös myötätuntotyötaisteluja.

Lakimuu­toksia valmis­tel­leen työryhmän mietintö ja lakimuu­tosten luonnos ovat lausun­to­kier­rok­sella 4. joulu­kuuta saakka. Orpon-Purran halli­tuksen tavoit­teena on antaa lakie­si­tykset eduskun­nalle 1.2.2024.

Lakimuu­tosta valmis­tel­leessa työryh­mässä olivat mukana työnte­ki­jöiden ja työnan­ta­jien edustajat. Molemmat työmark­ki­naos­a­puolet jättivät työryhmän muistiosta eriävät mielipiteet.

LOPULTA KYSE LUOTTAMUKSESTA

Työnte­ki­jä­puo­lella kolmi­kan­taista valmis­telua on pidetty teatte­rina, jossa loppu­tu­lok­seen ei aidosti voinut vaikuttaa.

“Halli­tus­oh­jelman tarkat kirjaukset työtais­te­luoi­keuden rajoit­ta­mi­seen eivät mahdol­lis­ta­neet aitoa kolmi­kan­taista ja neuvot­te­levaa lainval­mis­telua”, toteavat palkan­saa­ja­kes­kus­jär­jestöt SAK, Akava ja STTK eriävässä mielipiteessään.

Työnte­kijät saivat esittää näkökan­tansa, mutta lainval­mis­te­luun mieli­pi­teillä ei ollut vaiku­tusta, sillä loppu­tulos oli jo kirjat­tuna hallitusohjelmaan.

“Työryh­mä­työn edetessä kävi selväksi, että yksityis­koh­taisten halli­tus­oh­jel­ma­kir­jausten vuoksi virka­kun­nalla ei ollut tosia­sial­lisia mahdol­li­suuksia valmis­tella vaihtoeh­toisia järjes­tä­mis­ta­poja työtais­te­luoi­keuden rajoituksista.”

Halli­tus­oh­jelman työlain­sää­dän­tö­muu­tok­silla ei edistetä työrauhan kannalta keskeistä luotta­muksen rakentamista.

Työnte­ki­jä­puolen johto­päätös on, että lakimuu­tok­sille ei ole osoitet­ta­vissa kunnol­lista syytä.

“Työtais­te­luoi­keuden rajoi­tuk­sille ei ole perus­oi­keus­jär­jes­telmän kannalta hyväk­syt­tävää syytä eikä niillä ole edes väitetty olevan juuri­kaan julki­seen talou­teen tai työlli­syy­teen liittyviä vaikutuksia.”

Oikeis­to­hal­litus aikoo edistää työrauhaa pakko­kei­noin. Työnte­ki­jä­puoli muistuttaa, että työrauha rakentuu yritys­tason yhteis­toi­min­nasta, reiluista työeh­doista ja tasapuo­li­sesta neuvottelusta.

“Lopulta kyse on luotta­muk­sesta. Halli­tus­oh­jelman työlain­sää­dän­tö­muu­tok­silla ei edistetä työrauhan kannalta keskeistä luotta­muksen rakentamista.”

TYÖNANTAJAT HALUAVAT RAJUMPIA RAJAUKSIA

Työnan­ta­ja­puolen eriävän mieli­pi­teen jättivät Kunta- ja hyvin­voin­tia­lue­työ­nan­taja, Suomen Yrittäjät ja Elinkei­noe­lämän keskus­liitto. Niiden mukaan lakko-oikeutta pitäisi rajata halli­tuksen suunni­telmia rajummin.

Poliit­tisten lakkojen rajoit­ta­minen korkein­taan vuoro­kauden mittai­siksi ei riitä työnantajille.

“Rajan pitäisi olla selvästi lyhyempi, korkein­taan muutaman tunnin pituinen”, työnan­ta­ja­puolen eriävässä mieli­pi­teessä todetaan.

Työnan­ta­jien mukaan suunta on oikea, mutta halli­tuksen ehdotukset ovat osittain ongel­mal­lisia, puutteel­lisia ja epäselviä.

“Mietinnön ehdotukset eivät sellai­se­naan kokonai­suu­des­saan toteuta halli­tus­oh­jelman tavoitteita.”

MIKSI LAKKO-OIKEUTTA RAJOITETAAN?

Yleisellä tasolla halli­tuksen tavoit­teena on vakaammat työmark­kinat, jotka turvaavat yritysten tuotta­vuutta ja parempaa kilpai­lu­kykyä suhteessa keskei­siin kilpailijamaihin.

Halli­tuksen lakie­si­tyksen täsmäl­li­sem­mistä perus­te­luista ei synny selvää kuvaa, miksi lakko-oikeutta rajoit­tavat lakie­si­tykset on tehty. Perus­te­luissa todetaan muun muassa, että tyypil­li­sesti Suomessa lakot ovat valta­kun­nal­lisia työtais­te­luja, jotka liittyvät työehtosopimusneuvotteluihin.

“Työtais­te­luihin menete­tyissä työpäi­vissä mitat­tuna valtaosa kaikista työtais­te­luista on työ- ja elinkei­no­mi­nis­te­riön arvion mukaan laillisia”, perus­te­luissa kerrotaan.

Seurauk­sena voi olla joissain tapauk­sissa palkan­saa­jien näkökul­masta heikommat työehdot.

Perus­te­luista saa kuvan, että lakko-oikeutta rajoi­te­taan mahdol­lisia tulevia poliit­tisia lakkoja silmällä pitäen, sillä halli­tus­oh­jel­maan on kirjattu myös työttö­myys­turvan ja muun sosiaa­li­turvan leikkauksia sekä työnte­ki­jöiden oikeuk­sien heiken­nyksiä työmark­ki­noilla ja työpaikoilla.

“Yhteis­kunnan haasteet voivat tulevai­suu­dessa olla mittavia, kuten esimer­kiksi valtion­ta­louden tilanne ja Suomen velka­ke­hitys, mistä voi johtua tarvetta tehdä kansa­laisten etuihin vaikut­tavia poliit­tisia ratkaisuja.”

Lakimuu­tosten yksi seuraus on työeh­tojen heiken­ty­minen. Varsinkin myötä­tun­to­lak­kojen rajoit­ta­minen heiken­täisi työnte­ki­jä­puolen yhteistä rintamaa.

“Seurauk­sena voi olla joissain tapauk­sissa palkan­saa­jien näkökul­masta heikommat työehdot, varsinkin heikosti järjes­täy­ty­neillä aloilla tai aloilla, joilla oman työtais­telun painos­tusarvo ei ole riittävää”, lakie­si­tyksen perus­te­luo­sassa todetaan.

KILPAILIJOILLA MONTA KÄYTÄNTÖÄ

Lakie­si­tyksen perus­te­luissa tehdään myös katsaus Suomen kilpai­li­ja­maiden lakko­lain­sää­dän­töihin ja oikeuskäytäntöihin.

Katsaus kertoo, että Ruotsin, Tanskan, Norjan, Saksan, Ranskan ja Alanko­maiden lait ja käytännöt ovat keske­nään hyvin erilaisia. Yhteistä on, että lakkoja säännel­lään enemmän oikeus­käy­tännön kuin suoran lainsää­dännön kautta.

Ruotsissa poliit­tisten työtais­te­lujen lailli­suus on epäselvä, ja ne ovat harvi­naisia. Laissa tai useim­missa järjes­töjen välisissä perus­so­pi­muk­sissa ei ole rajoi­tettu poliit­tisia työtais­te­luita yksityi­sellä sektorilla.

Tanskassa poliit­tisten lakkojen katso­taan periaat­teessa rikkovan työrau­ha­vel­vol­li­suutta, mutta ne ovat kuitenkin käytän­nössä sallit­tuja lyhyinä muutaman tunnin miele­nil­mai­suina. Tanskassa myötä­tun­to­lakot ovat laillisia ja yleisiä.

Tanskassa myötä­tun­to­lakot ovat laillisia ja yleisiä.

Norjassa poliit­tiset työtais­telut ovat sallit­tuja, eikä niistä ole lainsää­däntöä. Poliit­ti­sista työtais­te­luista on kuitenkin sovittu työmark­ki­na­jär­jes­töjen välisessä pääso­pi­muk­sessa ja niistä on työtuo­miois­tuimen oikeuskäytäntö.

Saksassa oikeus­käy­tännön mukaan poliit­tiset työtais­telut ovat kiellet­tyjä. Työtais­te­luista ei ole juuri­kaan säännöksiä Saksan laissa.

Ranskassa oikeus­käy­tännön mukaan poliit­tiset lakot ja myötä­tun­to­lakot ovat lähtö­koh­tai­sesti laittomia. Lakko-oikeus on kuitenkin perus­oi­keus, jota ei voida rajoittaa työehtosopimuksillakaan.

Alanko­maissa ei ole lakko-oikeutta koskevaa lainsää­däntöä. Oikeus­käy­tännön ja sosiaa­lisen perus­kirjan mukaan työhön liitty­mät­tömät poliit­tiset lakot ovat laittomia.

Lue lisää: Lakot alkavat halli­tuksen kurjis­ta­mis­po­li­tiikkaa vastaan – ”Pysäy­te­tään tuotan­to­lai­toksia” (Tekijä 31.10.2023)