”Halli­tuksen ja puheen­joh­ta­jiston koon pienen­tä­minen on merkit­tävä muutos”

Kaivo­salaa liitto­ko­kouk­sessa edustanut Jouni Jussin­niemi toteaa, että ammat­tio­sastot voivat olla nykyi­sessä, pirsta­loi­tu­neessa työelä­mässä kokoo­mao­sas­toja. Työpaikat voivat olla myös hyvin eri kokoisia ja sijaita maantie­teel­li­sesti laajalla alueella.

Työhuo­ne­kun­tien roolia vahvis­tet­tiin säännöissä. Todet­tiin, että ne ovat osa ammat­tio­sas­tojen toimintaa.

– Tavoit­teena on, että tämä loisi uusia raken­teita ja virkeyttä ammat­tio­sas­tojen toimin­taan. Työhuo­ne­kun­nille on helpompi osoittaa nyt myös varoja, Jussin­niemi sanoo.

Sääntö­muu­tosten jälkeen vähin­tään kolme neljäs­osaa (3/​4) halli­tuksen varsi­nai­sista ja varajä­se­nistä tulee olla työmark­ki­noiden käytet­tä­vissä olevia osaston jäseniä. Osaston nimen­kir­joit­ta­jien eli puheen­joh­tajan, varapu­heen­joh­tajan ja sihteerin tulee myös olla vielä työelämässä.

– Varajä­senten valin­taan tuli vielä se positii­vinen ja kette­ryyttä luova muutos, että halli­tuk­seen voidaan nyt valita 4–20 yleisvarajäsentä.

Aiemmin säännöissä sanot­tiin, että jokai­selle halli­tuksen jäsenelle valitaan henki­lö­koh­tainen varajäsen tai vastaava määrä yleisvarajäseniä.

LIITTOHALLINTOAKIN RUKATTIIN

Jussin­niemi pitää merkit­tä­vänä uudis­tuk­sena myös liiton puheen­joh­ta­jiston vähen­tä­mistä. Enää ei ole tarvetta liittojen yhdis­ty­misen aikoihin pysty­tet­tyihin, runsas­lu­kui­siin hallintorakenteisiin.

– Halli­tuksen ja puheen­joh­ta­jiston koon pienen­tä­minen on merkit­tävä muutos, kun liitolla on nyt vain puheen­joh­taja ja varapuheenjohtaja.

Halli­tuksen ja puheen­joh­ta­jiston koon pienen­tä­minen on merkit­tävä muutos.

Valtuus­tokin sai Jussin­niemen mielestä merkit­tävän uuden oikeuden, sillä nyt valtuusto voi täydentää kolmannen varajä­senen sekä valtuus­toon että halli­tuk­seen. Jussin­niemi sanoo, että ennen sääntö­muu­toksia saattoi käydä niin, että liiton hallin­nosta alkoivat ”ihmiset loppua”.

– Hallinto ei mene rikki. Valta­ta­sa­paino säilyy ja hallinto pysyy aina toimintakykyisenä.

MYÖNTEINEN HENKI, VALMISTA TULI

Puheen­joh­ta­juu­des­taan Jussin­niemi sanoo, että asetti valio­kun­ta­työs­ken­telyn tavoit­teeksi myönteisen tunnelman ja asioiden valmiiksi saamisen. Hän kehuu niin liitossa tehtyä työtä kuin valio­kunnan jäsenten valmistautumista.

– Esitys sääntö­va­lio­kun­nalle oli niin hyvin tehty, että muutos­esi­tyksiä oli vähän. Ei ollut massiivia asioita, joista olisi päästy suuren kinan äärelle, Jussin­niemi naurahtaa.

Puheen­joh­taja sanoo itse pohti­neensa sitä, kannat­tai­siko sitten­kään sitä muutosta, että nyt enää 3 kuukauden jäsen­mak­su­räs­tejä voidaan ryhtyä perimään aiemman 6 kuukauden sisään ennen jäsenen erotta­mista. Lopulta hän oli samaa mieltä kuin koko valio­kunta, eli aikamääre on 3 kuukautta – takai­sin­maksu ei tunnu silloin niin ylivoimaiselta.

–  Ja huomasin kyllä, että valio­kunnat jäsenet olivat valmis­tau­tu­neet huolel­li­sesti etukä­teen valio­kunnan työsken­te­lyyn, puheen­joh­taja toteaa tyytyväisenä.

HYVÄN KOKOUKSEN HYVÄT PÄÄTÖKSET

– Hienosti oli kokous valmis­teltu, komppaa puheen­joh­tajaa sääntö­va­lio­kunnan jäsen Eino Ojansuu.

Ojansuu edustaa lasike­raa­mista teolli­suutta. Hän sanoo, että on hyvä, että eläke­läiset voivat edelleen tuoda ”oman mausteensa” ammat­tiyh­dis­tys­toi­min­taan. Samalla heidän hiljainen tietonsa siirtyy uusille ay-sukupol­ville. Mutta ammat­tio­sas­tojen halli­tusten uudis­ta­minen oli Ojansuusta oikea toimi. Tämä heijastaa hänestä myös sitä, että nyt eletään todel­lakin Teolli­suus­liiton, ei ”vanhan Metallin” aikakautta.

Sääntö­va­lio­kunta oli keskus­te­leva, ei kinas­te­leva joukko teolli­suus­liit­to­laisia eri puolilta Suomea.

– Mitään suuria muutoksia ei tullut. Mutta hyviä näkökan­toja tuli puheen­vuo­roissa esiin. Mukava kokemus, kehaisee Christa Evomaa, tekno­lo­gia­teol­li­suutta edustanut liitto­ko­kouksen ensikertalainen.

Vaikka valtuuston tehtävät eivät olleet varsi­nai­sesti sääntö­va­lio­kunnan tehtä­vän­mää­rit­te­lyssä mukana, heräsi valtuuston suhteesta työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luihin keskustelua.

Mitään suuria muutoksia ei tullut. Mutta hyviä näkökan­toja tuli puheen­vuo­roissa esiin.

Ojansuu miettii, voisiko valtuuston jäsenten yhtey­den­pito olla tiiviimpää kuin vain se kaksi kertaa vuodessa koolle kutsuttu kokous.

– Valtuuston ja tes-neuvot­te­li­joiden välillä pitäisi olla sellainen jatkuva yhteistyö. Silloin ehkä neuvot­te­lijat kuuli­sivat ajatuksia ja näkemyksiä, joita he eivät itse välttä­mättä tiedä tai tunnista.

Ainainen – ja kinkkinen – kysymys on se, voidaanko keske­ne­räi­sistä tes-neuvot­te­luista tiedottaa.

– Jäsenis­töstä tuntuu siltä, että heille jätetään kerto­matta asioita. Mutta tämä on hankala tilanne. Jos vaikka luotta­mus­mie­hille tiedo­tet­tai­siin tilan­teesta, niin kyllä tieto valuisi eteen­päin, ehkä myös vasta­puolen korviin, Ojansuu sanoo.

Evomaa toteaa, että luotta­mus­miehet ovat tottu­neet kohtaa­maan tämän tilanteen.

– Työpai­kal­la­kaan ei pysty kerto­maan keske­ne­räi­sistä asioista, välttä­mättä ei edes siitä mitä on meneillään.

Ison salin eräässä edusta­ja­pu­heen­vuo­rossa tuli esiin toive siitä, että ne kaikkein hiljai­sim­matkin liiton jäsenet tulisi muistaa ja huomioida.

– Kyllä jäin tätä asiaa mietti­mään. Kunpa he vain uskal­tai­sivat esittää ideoi­taan, toki heitä kuunnel­laan. Mutta meidän työpai­kal­lamme on tehty niin, että on kysytty kaikilta jäseniltä esimer­kiksi sitä, mitä toiveita heillä on jäsen­mak­su­pa­lau­tusten käyttä­mi­sestä. Mutta aika vähän on tullut mitään konkreet­tisia toiveita, Evomaa kertoo.

– Voi olla, että se hiljaisin jäsen ei paljoa sano. Mutta silloin kun puhuu, puhuu järkevää asiaa, jota kannattaa kuunnella, kertoo puoles­taan Ojansuu omista kokemuksistaan.

LIITTOKOKOUKSEN VALIOKUNNAT

• Teolli­suus­liiton liitto­ko­kous (22.–24.5.2023) käsit­teli kokouksen asiako­ko­nai­suuksia valio­kun­ta­työnä. Järjes­täy­tyes­sään liitto­ko­kous perusti liiton halli­tuksen esityksen pohjalta seitsemän valiokuntaa:

– Järjes­tävä valio­kunta (kokouksen puheen­joh­tajat ja sihteerit)
– Menettelytapavaliokunta
– Sääntövaliokunta
– Työmark­ki­na­toi­minta-valio­kunta
– Järjes­töl­linen vahvuus ‑valio­kunta
– Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen-valio­kunta
– Mahdol­lis­tajat-valio­kunta (sisältää koulu­tuksen, talouden, henki­lös­tö­hal­linnon, viestinnän ja ICT:n)

• Järjes­tävä valio­kunta ja menet­te­ly­ta­pa­va­lio­kunta olivat vastuussa kokouksen järjes­te­lyistä ja etene­mi­sestä. Sääntö­va­lio­kunnan tehtä­vänä oli käsitellä esitykset liiton sääntöjen uudis­ta­mi­seksi. Työmarkkinatoiminta‑, järjes­töl­linen vahvuus‑, yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen- ja mahdol­lis­tajat-valio­kunnat käsit­te­livät esityksiä liiton strategiaan.

• Strate­gia­va­lio­kun­tien työn lähtö­koh­tana oli liiton halli­tuksen esitys liiton strate­giaksi. Strate­giae­sitys pohjautui ammat­tio­sas­tojen esityk­siin. Valio­kun­ta­työs­ken­te­lyssä käsitel­tiin keskus­te­luissa esiin nousseet ammat­tio­sas­tojen tekemät esitykset ja kokouse­dus­ta­jien puheen­vuo­rois­saan antamat evästykset ja esitykset valiokunnille.

• Sääntö- ja strate­gia­va­lio­kun­tien asiako­ko­nai­suuk­sista käytiin ensin lähete­kes­kus­telu kokouksen isossa salissa, sen jälkeen käynnistyi varsi­nainen valio­kun­tatyö ja lopuksi käytiin uudes­taan isossa salissa asiakohdan päätöskäsittely.