”Hallituksen ja puheenjohtajiston koon pienentäminen on merkittävä muutos”

Kaivosalaa liittokokouksessa edustanut Jouni Jussinniemi toteaa, että ammattiosastot voivat olla nykyisessä, pirstaloituneessa työelämässä kokoomaosastoja. Työpaikat voivat olla myös hyvin eri kokoisia ja sijaita maantieteellisesti laajalla alueella.

Työhuonekuntien roolia vahvistettiin säännöissä. Todettiin, että ne ovat osa ammattiosastojen toimintaa.

– Tavoitteena on, että tämä loisi uusia rakenteita ja virkeyttä ammattiosastojen toimintaan. Työhuonekunnille on helpompi osoittaa nyt myös varoja, Jussinniemi sanoo.

Sääntömuutosten jälkeen vähintään kolme neljäsosaa (3/4) hallituksen varsinaisista ja varajäsenistä tulee olla työmarkkinoiden käytettävissä olevia osaston jäseniä. Osaston nimenkirjoittajien eli puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin tulee myös olla vielä työelämässä.

– Varajäsenten valintaan tuli vielä se positiivinen ja ketteryyttä luova muutos, että hallitukseen voidaan nyt valita 4–20 yleisvarajäsentä.

Aiemmin säännöissä sanottiin, että jokaiselle hallituksen jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen tai vastaava määrä yleisvarajäseniä.

LIITTOHALLINTOAKIN RUKATTIIN

Jussinniemi pitää merkittävänä uudistuksena myös liiton puheenjohtajiston vähentämistä. Enää ei ole tarvetta liittojen yhdistymisen aikoihin pystytettyihin, runsaslukuisiin hallintorakenteisiin.

– Hallituksen ja puheenjohtajiston koon pienentäminen on merkittävä muutos, kun liitolla on nyt vain puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

Hallituksen ja puheenjohtajiston koon pienentäminen on merkittävä muutos.

Valtuustokin sai Jussinniemen mielestä merkittävän uuden oikeuden, sillä nyt valtuusto voi täydentää kolmannen varajäsenen sekä valtuustoon että hallitukseen. Jussinniemi sanoo, että ennen sääntömuutoksia saattoi käydä niin, että liiton hallinnosta alkoivat ”ihmiset loppua”.

– Hallinto ei mene rikki. Valtatasapaino säilyy ja hallinto pysyy aina toimintakykyisenä.

MYÖNTEINEN HENKI, VALMISTA TULI

Puheenjohtajuudestaan Jussinniemi sanoo, että asetti valiokuntatyöskentelyn tavoitteeksi myönteisen tunnelman ja asioiden valmiiksi saamisen. Hän kehuu niin liitossa tehtyä työtä kuin valiokunnan jäsenten valmistautumista.

– Esitys sääntövaliokunnalle oli niin hyvin tehty, että muutosesityksiä oli vähän. Ei ollut massiivia asioita, joista olisi päästy suuren kinan äärelle, Jussinniemi naurahtaa.

Puheenjohtaja sanoo itse pohtineensa sitä, kannattaisiko sittenkään sitä muutosta, että nyt enää 3 kuukauden jäsenmaksurästejä voidaan ryhtyä perimään aiemman 6 kuukauden sisään ennen jäsenen erottamista. Lopulta hän oli samaa mieltä kuin koko valiokunta, eli aikamääre on 3 kuukautta – takaisinmaksu ei tunnu silloin niin ylivoimaiselta.

–  Ja huomasin kyllä, että valiokunnat jäsenet olivat valmistautuneet huolellisesti etukäteen valiokunnan työskentelyyn, puheenjohtaja toteaa tyytyväisenä.

HYVÄN KOKOUKSEN HYVÄT PÄÄTÖKSET

– Hienosti oli kokous valmisteltu, komppaa puheenjohtajaa sääntövaliokunnan jäsen Eino Ojansuu.

Ojansuu edustaa lasikeraamista teollisuutta. Hän sanoo, että on hyvä, että eläkeläiset voivat edelleen tuoda ”oman mausteensa” ammattiyhdistystoimintaan. Samalla heidän hiljainen tietonsa siirtyy uusille ay-sukupolville. Mutta ammattiosastojen hallitusten uudistaminen oli Ojansuusta oikea toimi. Tämä heijastaa hänestä myös sitä, että nyt eletään todellakin Teollisuusliiton, ei ”vanhan Metallin” aikakautta.

Sääntövaliokunta oli keskusteleva, ei kinasteleva joukko teollisuusliittolaisia eri puolilta Suomea.

– Mitään suuria muutoksia ei tullut. Mutta hyviä näkökantoja tuli puheenvuoroissa esiin. Mukava kokemus, kehaisee Christa Evomaa, teknologiateollisuutta edustanut liittokokouksen ensikertalainen.

Vaikka valtuuston tehtävät eivät olleet varsinaisesti sääntövaliokunnan tehtävänmäärittelyssä mukana, heräsi valtuuston suhteesta työehtosopimusneuvotteluihin keskustelua.

Mitään suuria muutoksia ei tullut. Mutta hyviä näkökantoja tuli puheenvuoroissa esiin.

Ojansuu miettii, voisiko valtuuston jäsenten yhteydenpito olla tiiviimpää kuin vain se kaksi kertaa vuodessa koolle kutsuttu kokous.

– Valtuuston ja tes-neuvottelijoiden välillä pitäisi olla sellainen jatkuva yhteistyö. Silloin ehkä neuvottelijat kuulisivat ajatuksia ja näkemyksiä, joita he eivät itse välttämättä tiedä tai tunnista.

Ainainen – ja kinkkinen – kysymys on se, voidaanko keskeneräisistä tes-neuvotteluista tiedottaa.

– Jäsenistöstä tuntuu siltä, että heille jätetään kertomatta asioita. Mutta tämä on hankala tilanne. Jos vaikka luottamusmiehille tiedotettaisiin tilanteesta, niin kyllä tieto valuisi eteenpäin, ehkä myös vastapuolen korviin, Ojansuu sanoo.

Evomaa toteaa, että luottamusmiehet ovat tottuneet kohtaamaan tämän tilanteen.

– Työpaikallakaan ei pysty kertomaan keskeneräisistä asioista, välttämättä ei edes siitä mitä on meneillään.

Ison salin eräässä edustajapuheenvuorossa tuli esiin toive siitä, että ne kaikkein hiljaisimmatkin liiton jäsenet tulisi muistaa ja huomioida.

– Kyllä jäin tätä asiaa miettimään. Kunpa he vain uskaltaisivat esittää ideoitaan, toki heitä kuunnellaan. Mutta meidän työpaikallamme on tehty niin, että on kysytty kaikilta jäseniltä esimerkiksi sitä, mitä toiveita heillä on jäsenmaksupalautusten käyttämisestä. Mutta aika vähän on tullut mitään konkreettisia toiveita, Evomaa kertoo.

– Voi olla, että se hiljaisin jäsen ei paljoa sano. Mutta silloin kun puhuu, puhuu järkevää asiaa, jota kannattaa kuunnella, kertoo puolestaan Ojansuu omista kokemuksistaan.

LIITTOKOKOUKSEN VALIOKUNNAT

• Teollisuusliiton liittokokous (22.–24.5.2023) käsitteli kokouksen asiakokonaisuuksia valiokuntatyönä. Järjestäytyessään liittokokous perusti liiton hallituksen esityksen pohjalta seitsemän valiokuntaa:

– Järjestävä valiokunta (kokouksen puheenjohtajat ja sihteerit)
– Menettelytapavaliokunta
– Sääntövaliokunta
– Työmarkkinatoiminta-valiokunta
– Järjestöllinen vahvuus -valiokunta
– Yhteiskuntavaikuttaminen-valiokunta
– Mahdollistajat-valiokunta (sisältää koulutuksen, talouden, henkilöstöhallinnon, viestinnän ja ICT:n)

• Järjestävä valiokunta ja menettelytapavaliokunta olivat vastuussa kokouksen järjestelyistä ja etenemisestä. Sääntövaliokunnan tehtävänä oli käsitellä esitykset liiton sääntöjen uudistamiseksi. Työmarkkinatoiminta-, järjestöllinen vahvuus-, yhteiskuntavaikuttaminen- ja mahdollistajat-valiokunnat käsittelivät esityksiä liiton strategiaan.

• Strategiavaliokuntien työn lähtökohtana oli liiton hallituksen esitys liiton strategiaksi. Strategiaesitys pohjautui ammattiosastojen esityksiin. Valiokuntatyöskentelyssä käsiteltiin keskusteluissa esiin nousseet ammattiosastojen tekemät esitykset ja kokousedustajien puheenvuoroissaan antamat evästykset ja esitykset valiokunnille.

• Sääntö- ja strategiavaliokuntien asiakokonaisuuksista käytiin ensin lähetekeskustelu kokouksen isossa salissa, sen jälkeen käynnistyi varsinainen valiokuntatyö ja lopuksi käytiin uudestaan isossa salissa asiakohdan päätöskäsittely.