Yhteiskunnallisia avauksia tarvitaan

Liittokokouksen vahvistamassa Teollisuusliiton strategiassa 2023–2028 todetaan, että yhteiskuntavaikuttajana liitto on voimakas ja näkyvä keskustelunavaaja sekä työelämän uudistaja. Osallistumalla julkiseen keskusteluun liitto vaikuttaa päätöksiin yhteiskunnassa ja edistää jäsenten etua.

Yhteiskuntavaikuttaminen-valiokunnan puheenjohtajana toiminut Tuija Pircklén kertoo, että kyseessä on keskeinen osa liiton toimintaa.

– Lainsäädäntöön vaikuttaminen on yksi tärkeimmistä osa-alueista. Sillä vaikutetaan niin moniin asioihin, Pircklén sanoo.

Strategian tavoitteisiin on kirjattu, että liitto pyrkii vaikuttamaan työlainsäädäntöön ja yhteiskunnalliseen tulonjakoon jäsentensä eduksi. Tämä onnistuu muun muassa parantamalla työntekijöiden ja ammattiliittojen lakiin kirjattuja oikeuksia.

Maan hallitus ja sen ohjelma vaikuttavat suuresti liiton toimintaympäristöön. Strategia on kirjoitettu linjaamaan toimintaa, olipa vallassa työntekijämyönteinen tai -vastainen hallitus.

– Joudutaanko puolustamaan vai autammeko kehittämisessä, Pircklén pohtii asetelmia eri hallituspohjien mukaan.

Poliittiseen päätöksentekoon on tärkeää vaikuttaa. Pircklén toteaa, että vaikuttamista auttaa, jos liiton sisällä on selkeä ja yhteinen näkemys tavoitteista.

Viestintäalan toimihenkilöitä edustava Pircklén kuvailee valiokunnan työskentelyä avoimen keskustelevaksi. Aikataulu oli tiukka, mutta valmista tuli määräajassa.

– Pohjateksti oli hyvin valmisteltu, ja kokouksesta tuli hyviä nostoja, Pircklén kertoo.

Strategia konkretisoituu tulevassa toiminnassa. Teot puhuvat seuraavien viiden vuoden aikana.

Liittokokouksen hyväksymän strategian pohjalta on hyvä ponnistaa tulevaan.

– Strategia konkretisoituu tulevassa toiminnassa. Teot puhuvat seuraavien viiden vuoden aikana, Pircklén sanoo.

AKTIIVISUUTTA MURROKSESSA

Valiokunta lisäsi strategiatekstiin uuden kappaleen, joka käsittelee teollisuuden murrosta. Ilmastonmuutos ja robotisaatio ovat esimerkkejä ilmiöistä, jotka muuttavat teollista työtä.

Strategiaan kirjattiin liittokokouksen lähetekeskustelussa tehdyn esityksen mukaisesti, että liitto on aktiivinen toimija teollisessa murroksessa ja pyrkii turvaamaan jäsenten työllisyyttä.

Valiokunnan jäsen Jorma Saarimäki kertoo, että automaation lisääntyminen näkyy myös hänen omalla alallaan puusepänteollisuudessa.

– Seuraavan viiden vuoden aikana pitää olla kyky reagoida uusiin tilanteisiin, Saarimäki sanoo.

Valtiovallan toimilla voi olla suoria vaikutuksia työllisyyteen. Saarimäen työpaikalla työt lisääntyisivät, jos valtio päättäisi tukea energiaremontteja enemmän, jolloin ikkunoiden ja ovien menekki kasvaisi.

– Suomessa on paljon korjausvelkaa ja saneerauskohteita, Saarimäki kertoo.

Myös vaikuttamisen eri tasot kannattaa pitää mielessä. Teollisuusliiton strategiaan on kirjattu tavoite lisätä yhteiskunnallista osallistumista herättämällä keskustelua valtakunnallisesti ja alueellisesti.

– Pystymme vaikuttamaan kunnallispolitiikassakin. Työpaikat sijaitsevat aina jonkin kunnan alueella, Saarimäki sanoo.

Hän sai tiedon valiokuntatyöskentelyyn osallistumisesta liittokokouksen aattona. Sairauspoissaolon takia valiokuntaan tarvittiin korvaava jäsen. Pikakomennuksesta huolimatta työskentely oli sujuvaa.

– Kävimme kaikki esitykset läpi laajasti. Jokainen valiokunnan jäsen pääsi vaikuttamaan tekstiin, Saarimäki kertoo.

Pystymme vaikuttamaan kunnallispolitiikassakin. Työpaikat sijaitsevat aina jonkin kunnan alueella.

Strategiassa pyritään antamaan suuntaviivat ilman, että liiton käsiä sidotaan yksittäisiin toimiin.

Liittokokouksessa yhteiskuntavaikuttamisen lähetekeskustelussa esitettiin strategiaan kirjattavaksi, että liitto perustaa vapaaehtoisprikaatin auttamaan Ukrainan jälleenrakennuksessa sodan jälkeen. Valiokunta muotoili asian strategiaan siten, että liitto kehittää uusia tapoja osallistua kansainväliseen toimintaan.

OMAT ALOITTEET ESIIN

Valiokunnan jäsen Minja Lääperi puutarha-alalta pohtii, että yhteiskuntavaikuttaminen on liiton ydintoimintaa, johon kaikilla on mahdollisuus antaa panoksensa.

– Jokainen meistä osallistuu omalla pienellä panoksella yhteiskuntavaikuttamiseen, kun olemme mukana liiton toiminnassa, Lääperi sanoo.

Liiton on puolustettava vahvasti työntekijöiden oikeuksia ja etuja, kuten lakko-oikeutta ja työttömyysturvaa, mutta myös omien aloitteiden tekeminen on tärkeää.

– Pitää pystyä viestimään omaa sanomaa paremmin ilman, että lähdetään liikkeelle puolustusasemasta, Lääperi sanoo.

Isossa salissa pidetyt puheenvuorot loivat selkeän pohjan valiokunnan työskentelylle.

– Saimme kokouksesta erinomaiset evästeet. Ne olivat meidän työskentelymme ydin, Lääperi sanoo.

Lähetekeskustelussa esitettiin, että liiton on pyrittävä parantamaan teollisen työn arvostusta. Valiokunta teki strategiaan lisäyksen, jossa korostetaan ammattitaidon ja -ylpeyden tärkeyttä.

Lääperi kiittää strategiaesityksen perusteellista valmistelua sekä valiokunnan asiantuntijajäseniä, joilta saatiin lisätietoja.

– Tarkkuus, jolla esitykset käytiin läpi, oli hienoa. Jäsenet ovat pystyneet vaikuttamaan strategiaan.

Lääperi piti kokousta kaikin puolin onnistuneena.

– Jäi sellainen kuva, että olemme yhteisellä asialla ja haluamme viedä eteenpäin jäsenille tärkeitä asioita, Lääperi sanoo.

LIITTOKOKOUKSEN VALIOKUNNAT

• Teollisuusliiton liittokokous (22.–24.5.2023) käsitteli kokouksen asiakokonaisuuksia valiokuntatyönä. Järjestäytyessään liittokokous perusti liiton hallituksen esityksen pohjalta seitsemän valiokuntaa:

– Järjestävä valiokunta (kokouksen puheenjohtajat ja sihteerit)
– Menettelytapavaliokunta
– Sääntövaliokunta
– Työmarkkinatoiminta-valiokunta
– Järjestöllinen vahvuus -valiokunta
– Yhteiskuntavaikuttaminen-valiokunta
– Mahdollistajat-valiokunta (sisältää koulutuksen, talouden, henkilöstöhallinnon, viestinnän ja ICT:n)

• Järjestävä valiokunta ja menettelytapavaliokunta olivat vastuussa kokouksen järjestelyistä ja etenemisestä. Sääntövaliokunnan tehtävänä oli käsitellä esitykset liiton sääntöjen uudistamiseksi. Työmarkkinatoiminta-, järjestöllinen vahvuus-, yhteiskuntavaikuttaminen- ja mahdollistajat-valiokunnat käsittelivät esityksiä liiton strategiaan.

• Strategiavaliokuntien työn lähtökohtana oli liiton hallituksen esitys liiton strategiaksi. Strategiaesitys pohjautui ammattiosastojen esityksiin. Valiokuntatyöskentelyssä käsiteltiin keskusteluissa esiin nousseet ammattiosastojen tekemät esitykset ja kokousedustajien puheenvuoroissaan antamat evästykset ja esitykset valiokunnille.

• Sääntö- ja strategiavaliokuntien asiakokonaisuuksista käytiin ensin lähetekeskustelu kokouksen isossa salissa, sen jälkeen käynnistyi varsinainen valiokuntatyö ja lopuksi käytiin uudestaan isossa salissa asiakohdan päätöskäsittely.

Lue lisää:
Teollisuusliiton strategia 2023–2028