Kallis elämämme – hintojen nousu hirvittää, mutta liika säästäminen ruokkii lamaa

Elinkustannusten, korkojen ja inflaation ennätyksellinen nousu vaikuttaa jokaiseen yksilöllisesti. On eri asia olla kaupungissa kaukolämmitetyssä kerrostalossa asuva yksineläjä kuin haja-asutusalueella öljyllä lämmitettävässä omakotitalossa asuva perheellinen.

– 1990-luvun lamasta tiedetään, että perheessä katsotaan ensin perheenjäsenten tarpeet, sitten mahdollisuudet saada niitä, eli vertaillaan esimerkiksi hintoja eri tuotteiden ja merkkien välillä. Tämän jälkeen tehdään valintoja. Kun perheessä nyt päätetään, mikä on välttämätöntä, valitaan yhä useammin edullinen vaihtoehto, Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila sanoo.

Laman aikana luovutaan yleensä harrastuksista, lehtitilauksista, kampaamo- ja parturikäynneistä, hieronnoista, taksiajoista ja matkailusta. Jos palveluita käytetään, valitaan halpoja vaihtoehtoja tai tehdään itse.

Energian, eli sähkön, lämmön ja polttoaineiden, hinnan nousu syö nyt eniten ostovoimaa. Omistusasujien kustannukset ovat nousseet vuokralla asujia enemmän. Korkojen nopea nousu on heille myrkkyä.

Jokapäiväiset elintarvikkeet, kuten jauhot, munat, voi ja kahvi, ovat kallistuneet 30–40 prosenttia vuodessa. Toisaalta pitää muistaa, että ruoan osuus kulutuksesta on pudonnut 40 vuodessa reilusta 20 prosentista noin 10 prosenttiyksikköä.

ON PAKKO VALITA

Kun ostovoima heikkenee, valintoja tehdään sekä eri elämänalueiden sisällä että niiden välillä. Valitaan halvempia hedelmiä kalliimpien sijaan tai toisaalta ostetaan monipuolisesti hedelmiä, mutta tingitään harrastuksista.

– Korona-aikana ihmiset ovat huomanneet, etteivät välttämättä tarvitse kuntosalikorttia, vaan kotona voi ajaa kuntopyörää tai fillaroida töihin. Ulkomaille ei tarvitse lähteä joka talvi. Suomalaisilla on koronavuosien aikana kasvanut sietokyky ja kyky elää tilanteen mukaan, Anttila sanoo.

Suomalaisilla on koronavuosien aikana kasvanut sietokyky ja kyky elää tilanteen mukaan.

Kuluttajatutkimus on Anttilan mukaan osoittanut, että kulutustaso yleensä vakiintuu ja siksi valintojen teko on vaikeaa.

– Työssä käyville hintojen nousut ovat vielä siedettäviä, jollei ole tosi pienituloinen. Jos ostovoima heikkenee inflaation kasvaessa, käytössä oleva varallisuuden ja tarpeiden välinen kuilu voi kasvaa yli sietorajan. Tällöin paineet elää velaksi kasvavat, Anttila sanoo.

Ostovoimavajetta lisää poikkeuksellinen inflaatio, eli rahan arvon heikkeneminen. Kuluttajille inflaatio näkyy voimakkaana hintojen nousuna. Kun palkat eivät nouse, syntyy ostovoimavaje.

HOLTITTOMIA HINTOJENNOUSUJA

Elintarvikkeiden hintoja on nostettu turhankin paljon.

– Korotusten syitä on usein vaikea jäljittää. Tutkimusprofessori Mika Pantzar on sanonut osuvasti: Kun kauppiaan pitää nostaa sinapin hintaa, hän toteaa, että nostetaan samalla ketsupinkin hintaa, Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska toteaa.

Ruoasta tingitään helposti, koska ruokakaupassa käynti on osa arkea. Asumisen osuus on huomattavasti suurempi, eli noin 20–40 prosenttia menoista asumistavasta riippuen, mutta siihen on sekä omistus- että vuokra-asujan vaikeampi vaikuttaa.

Tarjonnassa kaupat ovat reagoineet ihmisten käyttäytymiseen.

Suuria alennuksia nähdään erityisesti niissä tuotteissa, joiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Joissakin ruokakorivertailuissa hinnat ovat jopa laskeneet.

Paineet tavaroiden ostoon ovat Wilskan mukaan nyt pienet, koska pandemian aikana kodit kyllästettiin hankinnoilla. Pihakalusteet, kuntopyörät, kajakit ja kulmasohvat ovat uusia. Erikoistavara-, rauta- sekä vaatekauppa kohtaakin nyt synkät ajat.

KOTI ON KULLAN KALLIS

Omistusasujille iskee kovimmin nopea lainakorkojen nousu. 100 000 euron lainan korkokulu on hypännyt vuodessa noin 1 000 eurosta yli 3 000 euroon. Niinpä asuntovelallisten kulutuksesta häviää yli kaksi miljardia euroa vuodessa. Tämä vastaa euromäärää, joka lohkesi matkailu- ja ravintola-alan liikevaihdosta koronavuonna 2020.

Vuokria nostetaan erityisesti, jos vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin. Sähkön, veden ja lämmityksen hinnannousut nostavat vuokria.

– Suurissa kaupungeissa kaukolämmön korotukset ovat maltillisia. Haja-asutusalueilla, missä asuu paljon Teollisuusliiton jäseniä omakotitaloissa, lämmityskulujen vaikutus on iso. Sähkön hintakehitys on arvoitus. Sähkölämmityksen rinnalla voi toki olla hake- tai puulämmitys sekä erilaisia ilmalämpöpumppuja, Anttila sanoo.

Polttoainekulut voivat kasvaa yli sietorajan haja-asutusalueilla asuville. He käyttävät työmatkoihin pääasiassa omaa autoa. Näin siksi, että työmatkat ovat pitkiä, julkinen liikenne on vähäistä ja tehdään vuorotyötä.

Asuntomarkkinoilla voi tapahtua tällaisessa tilanteessa eriytymistä, jolloin myös varallisuuserot omistusasujien välillä kasvavat.

Energian ja polttoaineiden hinnat vaikuttavat muun muassa ruoan logistiikkakustannuksiin ja sitä kautta ruoan hintoihin.

Wilskan mukaan elinkustannusten nousu on vaikuttanut suoraan muun muassa polttoaineiden ja sähkön säästöön. Tämä on näkynyt Energiateollisuuden tilastossa niin, että tänä vuonna syyskuussa kotitalouksien sähkönkulutus oli 13,5 prosenttia pienempi kuin viime vuonna. Muutos on niin suuri, ettei sitä voi selittää lämpimällä säällä tai suhdanteilla.

Säästäminen näkyy myös isojen hankintojen lykkäämisenä. Se näkyy asuntomarkkinoilla: hinnat ovat koko maassa laskussa ja kauppojen määrät vähentyneet.

Asuntomarkkinoiden ongelmat voivat kärjistyä siihen, että samalla kun korkokulut kasvavat, lainojen vakuutena olevan asunnon arvo laskee asuntomarkkinoiden jo alkaneen luisun seurauksena.

– Asuntomarkkinoilla voi tapahtua tällaisessa tilanteessa eriytymistä, jolloin myös varallisuuserot omistusasujien välillä kasvavat, Laboren tutkija Eetu Isotalo sanoo.

Osa suomalaisista voi joutua myymään asuntonsa, ja ne, joilla on varallisuutta, voivat hyödyntää laskevia hintoja.

KESKILUOKKA KARSII, MUTTA KÖYHÄ KURJISTUU

Keskiluokkaan kuuluvien elintaso laskee, mutta se merkitsee Wilskan mukaan vain kuluttamisen karsimista. He joutuvat tinkimään joistakin asioista ja ostamaan halvempaa. Keskiluokalla on pandemian ajalta kertyneitä puskureita, joita käyttämällä se selviää ruoka- ja energiakriisistä.

Toisin on köyhillä, jotka kärsivät aina pahiten taantumassa ja lamassa, sillä heillä ei ole taloudellisia puskureita.

– Kiinteät kulut ovat heillä niin suuret, etteivät köyhät yksinkertaisesti selviä, Wilska sanoo.

Tuloasteikon toisessa ääripäässä, eli varakkaimmalle tuloneljännekselle, on ihan sama, kuinka paljon sähkö, ruoka tai bensa maksavat. Heille jää vain hieman vähemmän säästöön.

Yrityksilläkin on paljon lainoja. Kun ne eivät selviä nousevista koroista, tulee konkursseja ja lomautuksia.

Niin kauan, kun ihmisillä on töitä, ei tapahdu katastrofeja. Jos suuri joukko yrityksiä joutuu vaikeuksiin, konkurssiaalto pyyhkii yli Suomen ja joukkotyöttömyys iskee, ostovoima romahtaa kunnolla.

– Työttömyys on vihoviimeinen niitti, jolloin ostovoima alkaa syöksyä, Wilska sanoo.

ITSEÄÄN RUOKKIVA LAMA

Lama ruokkii itseään. Monet alat kärsivät, kun kulutusta karsitaan. Ylellisyystuotteet, palvelut, tapahtuma-ala, ravintolat, vaatetusala ja matkailu tuntevat pihistelyn seuraukset.

Tätä syksyä leimaa yleinen varovaisuus. Nekin, joiden ei olisi pakko säästää, säästävät talven varalle, koska kukaan ei tiedä inflaation, korkojen tai hintojen muutoksista.

– Tällä hetkellä mietitään hyvin tarkasti, mihin rahaa laitetaan, Isotalo sanoo.

Ihmiset tinkivät palveluiden kuluttamisesta pelon takia, vaikkei ole pelättävää.

Jo 1990-luvulla lamaa pahensi se, että hyvätuloisetkin alkoivat säästää.

– Ihmiset tinkivät palveluiden kuluttamisesta pelon takia, vaikkei ole pelättävää. Meillä on paljon varsinkin ikäihmisiä, jotka eivät vapauta säästöjään palveluiden kulutukseen, Wilska sanoo.

KULUTTAMISEN HOHTO HIMMENEE

Hyvä uutinen on, että uudenlainen kulutustapa on mahdollinen pitkälti pandemian seurauksena.

– Ihmiset ovat nyt tyytyväisiä vähempään. Ei tarvitse ostaa kaikkea krääsää. Tilanne on helpompi, kun voimme kollektiivisesti yrittää säästää sähköä ja syödä halvemmin, kunhan saamme olla yhdessä ja käydä töissä. Arvomaailmat saattavat muuttua, Wilska sanoo.

Samalla kun työssä käyvillä on tilanne kohtuullisen hyvä, on tärkeää olla solidaarinen heikoimmassa asemassa oleville: alentaa heidän veroprosenttiaan ja tarjota kohdennettua sosiaaliturvaa heille.

– On aivan älytön ajatus, että kaikkien lapsilisää korotetaan, Wilska sanoo.

Wilska uskoo siihen, että ihmiset hyväksyvät säästämisen ja sen, ettei heikoimmassa asemassa olevia saa päästää putoamaan. Tämä ei vaadi valtaisia ponnisteluja ja on yhteiskuntarauhalle välttämätöntä.

– Köyhtyminen, sosiaaliturvan varassa eläminen, kouluttamattomana oleminen on jo nyt ylisukupolvista. Jos niin sanottu alaluokka kasvaa, se johtaa poliittiseen levottomuuteen sekä ääriliikkeiden ja rikollisuuden kasvuun. On tärkeää, että sosiaalituet ovat kannustavia niin, että ihmisen kannattaa aina tehdä töitä, Wilska sanoo.

On aivan älytön ajatus, että kaikkien lapsilisää korotetaan.

Wilska rauhoittaa meitä kaikessa median luoman uhkan edessä.

– Pidetään rattaat pyörimässä, eikä anneta lamalle valtaa, Wilska sanoo.

KOHDENNETTUJA KEINOJA OSTOVOIMAN YLLÄPITOON

Ostovoimaa pitäisi Wilskan mukaan tukea kohdennetusti pienituloisille. Näin siksi, että heidän putoamisensa kurjuuteen tulisi kalliiksi yhteiskunnalle. Yleiset tuet pitää välttää, eli ei tasasuurta bensaveron alennusta kaikille, vaan tukia niille, jotka todella tarvitsevat.

Toinen tukimuoto voisi olla valittujen tuotteiden arvonlisäveron laskeminen. Kolmas kategoria ovat yritystuet, joiden kohdennuksen pitäisi olla hyvin tarkkaa. Myös hintojen nousulle olisi löydettävä rajat.

– Pitäisi löytää toimenpiteitä, niin ettei hintoja nosteta tarpeettomasti, Wilska sanoo ja viittaa erinomaista tulosta tekevään päivittäistavarakauppaan.

KAKSITERÄISET PALKANKOROTUKSET

Anttila huomauttaa, että ostovoimaa voidaan parantaa nostamalla kuluttajien käytössä olevia varoja. Yksi keino on Teollisuusliiton ehdottama työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksujen 2,05 prosentin palauttaminen työnantajan maksettavaksi.

– Matalapalkka-alojen kuoppakorotukset ja kohtuullinen prosentuaalinen korotus parantaisivat ostovoimaa. Jos ostovoima kasvaa samassa suhteessa kuin kustannukset, emme velkaannu eikä kulutustasoon tule häiriöitä.

Keskuspankit yrittävät hillitä inflaatiota nostamalla ohjauskorkojaan. Toistaiseksi tästä lääkkeestä ei ole ollut apua.

– Jos palkkoja lähdetään tässä tilanteessa nostamaan vastauksena inflaatiolle, on vaarana, että palkkojen ja tuotteiden hintojen nousu ajautuu itseään ruokkivaan nousukierteeseen, joka kiihdyttää inflaatiota entisestään, Isotalo sanoo ja jatkaa:

– Paras ratkaisu olisi se, että reaalinen työn tuottavuus saadaan kasvu-uralle. Kasvuun tarvitaan sekä innovaatioita että talouden jatkuvaa uudistumista. Näiden vaikutukset tulevat kuitenkin hitaasti talouteen.

”Lasten tarpeista en tingi”

Saavumme kauniin siniharmaan talon pihaan Hämeenkyrön Sarkkilan perinnemaisemassa. Pihalla on samansininen autotalli ja varastorakennus. Edellisen talonomistajan aikana varastorakennuksen toisessa päässä asui kanoja, ankkoja ja yksi sika.

Postin varhaisjakaja Cheryl Barck-Kukkonen ottaa meidät lämpimästi vastaan. Hänen selkänsä takaa kurkkii valkoinen siamilaiskissa Nita. Se on seurannut Barck-Kukkosen elämää läheltä pian 17 vuotta.

Hämeenkyrön kotiin Barck-Kukkosen perhe muutti kesällä 2022. Pari vuotta hän oli miehensä kanssa etsinyt rauhallisempaa ympäristöä ja lapsille parempaa kasvupaikkaa verrattuna aiempaan Pirkkalaan.

Uusi koti, sen ympäristö ja huikea maalaisnäkymä yli järven ovat Barck-Kukkoselle sekä unelman toteutuma että paluu lapsuuden kesiin. Kouvolassa kerrostalossa talvet viettänyt kaupunkilainen pääsi lapsena kesäloman tullen 20 vuotta vanhemman siskonsa luo maaseudun rauhaan Karijoelle.

Perheen uusi kotitalo on rakennettu vuonna 1933. Paikalliset tuntevat sen Apteekkarin talona. Alun perin hirsirakenteinen talo on lautavuorattu ja useampaan kertaa eri suuntiin laajennettu niin, että se näyttää nyt modernilta.

RUNSAASTI SÄÄSTÖKOHTEITA

Uusi koti antaa Barck-Kukkosen perheelle runsaasti säästömahdollisuuksia, vaikka monet heidän ystävänsä epäilivät valinnan järkevyyttä.

– Kun muutimme tänne, ajattelimme kaikkia niitä asioita, missä voimme säästää. Peltoa voimme raivata lisää ja kasvattaa omat vihannekset siinä.

Muuttoa helpotti se, että Barck-Kukkosen perhe sai vanhasta asunnostaan saman verran kuin vajaan hehtaarin tila Hämeenkyrössä maksoi. Velkaa on edelleen, mutta lainan korkokatto suojaa perheen taloutta koronnousulta.

Peltoa voimme raivata lisää ja kasvattaa omat vihannekset siinä.

Vaikka sähkösopimuksessa kilowattitunnin hinta nousi viidestä sentistä viiteentoista senttiin, ei se ole öljylämmitteisessä talossa taloudellinen katastrofi. Muhkea ruskea leivinuuni antaa lämpöä, jota uunin edessä kattoon kiinnitetty retromallinen tuuletin levittää taloon. Puut ja öljyt ostettiin hyvissä ajoin kevätkesällä, jolloin niiden saatavuus ja hinta olivat toista kuin nyt.

Talon kaivosta saadaan käyttövesi, jota lämmitetään katolla olevien aurinkopaneelien tuottamalla sähköllä. Pihalla on mansikkamaa, marjapensaita ja kasvimaa, jonka kunnostamista Barck-Kukkonen odottaa.

Kun perheessä on mietitty arjen säästökohteita, on toinen autoista listan kärjessä. Barck-Kukkonen on käyttänyt tähän saakka vähänkuluttavaa ja verotuksessa pakettiautoksi luokiteltua autoaan pääasiassa työssään. Perheen toinen auto on tarpeen yhteisillä reissuilla ja muun muassa päiväkotikuskauksissa.

PERITYT SÄÄSTÄMISEN KEINOT

Äidiltään Barck-Kukkonen on oppinut säästäväisyyden.

– Katson aina kilohintaa. Sen lisäksi arvioin yhä enemmän sitä, mikä on pakollista ja mikä ei. Äidiltä opin myös sen, että pakkasessa ja kaapeissa on aina vararuokaa.

Kun pitää tinkiä, on valinta selvä.

– Lapsien tarpeista en tingi, omistani kyllä.

Miltä tinkiminen tuntuu?

– Olisihan se kivaa ostaa sitä, mitä itse haluan syödä tai käydä elokuvissa tai teattereissa. Tilanne on nyt tämä, että haluan laittaa lapsemme ja kissavanhuksemme itseni edelle.

Vapaa-ajan harrastuksista ei tingitä. Viisivuotias poika harrastaa parkouria ja uimista, minne Barck-Kukkonen vie hänet mielellään. Oma partioharrastus Sudenpenturyhmän vetäjänä on tärkeä.

– Kyläily on jäänyt. En lähde 200 kilometrin päähän tapaamaan sukulaisia. Pitäisi erikseen budjetoida, että minulla olisi siihen varaa.

Tilanne on nyt tämä, että haluan laittaa lapsemme ja kissavanhuksemme itseni edelle.

Uuteen taloon liittyy paljon toiveita. Listalla ovat muun muassa keittiö- ja kylppäriremontti sekä pintojen uusiminen.

– Remonttitarvikkeet maksavat satasia. Nyt korjaamme vain, jos jokin paikka menee rikki tai on tarpeellista.

Barck-Kukkonen arvioi perheensä talouden uhkakuvista huolimatta hyväksi. Yksi asia pitää olla kuitenkin mielessä.

– Jos palkka menee yhdellä kauppareissulla, niin se on huono asia. Sellaisestakin ajasta minulla on kokemusta, Barck-Kukkonen muistelee.

80 000 KILOMETRIÄ ÖISIÄ TYÖAJOJA VUODESSA

Varhaisjakajana Barck-Kukkosen alueeseen kuuluu koko Pirkanmaa. Hänen tehtävänään on paikata aamujakelua tekeviä työtovereitaan esimerkiksi silloin, kun joku on sairastunut. Barck-Kukkonen huristaa Opel Corsallaan milloin Mänttään, milloin Orivedelle. Tieto seuraavan yön keikasta tulee yleensä edellisenä iltapäivänä, mutta joskus vasta liki puolta yötä.

Työ alkaa kotiovelta puoliltaöin ja päättyy viimeistään kello kuusi. Kilometrejä saattaa kertyä aamuyön taipaleella parikin sataa ja vuodessa noin 80 000 kilometriä. Töiden jälkeen hän auttaa lapsia aamutoimissa ja vie heidät järven toisella puolen olevaan ympäristö- ja luontoasioihin erikoistuneeseen päiväkotiin. Kotona uni maistuu iltapäivään, kunnes hän hakee lapset kolmelta kotiin.

Vuoteen 2019 saakka Barck-Kukkonen oli Alma Manun eli Alma Median aamujakeluyhtiön palveluksessa. Muutos tuli, kun Posti osti yrityksen. Töitä ei ole enää yhtä säännöllisesti kuin ennen, ja kokonaispalkka on pudonnut noin puoleen.

TOINEN TYÖ TUO LISÄTULOA

Kun nyt syksyllä on ollut pitkä flunssakausi, se on näkynyt parin sadan euron pudotuksena palkassa: Sairaspäiväraha on peruspalkkaa pienempi, ja lisät ovat jääneet pois. Työ vaihtelee melkoisesti: välillä ei töitä ole lainkaan ja välillä saisi tehdä pidempäänkin. Pidemmät vuorot eivät Barck-Kukkoselle sovi, koska hänen on ehdittävä puoli seitsemäksi kotiin viemään lapsia tarhaan.

Jo pari vuotta sitten Barck-Kukkonen mietti raskaana ollessaan, että vähentyneitä tuloja pitää paikata. Tänä syksynä hän lähti etsimään hoiva-avustajan keikkahommia.

– Käyn joka keskiviikko kuusi tuntia Nokialla avustamassa erästä naista, Barck-Kukkonen sanoo.

Tavoitteeni on saada ensin kahden kuukauden palkka pysyväksi vararahaksi.

Vaikka palkka on pudonnut, ryhtyi Barck-Kukkonen keväällä 2022 säästämään joka kuukausi vaihtelevan summan pahan päivän varalle.

– Tavoitteeni on saada ensin kahden kuukauden palkka pysyväksi vararahaksi. Vielä en ole siihen päässyt, mutta veronpalautukset auttoivat jonkin verran.

– Toinen tavoite on se, että meillä on hieman ylimääräistä remontteihin tai niin, että pääsen joskus vielä perheen kanssa ulkomaille.

Inflaatio syö ostovoimaa ja johtaa pahimmillaan stagflaatioon

– Kun inflaatio on palkkojen nousua suurempi, ihmisten ostovoima laskee, ja silloin tingitään kulutuksesta. Taloudellisista puskureista riippuu, paljonko joudutaan tinkimään, ja osittain ihmisen omista valinnoista, mistä tingitään, Laboren tutkija Eetu Isotalo sanoo.

Hän tekee säännöllisesti niin sanottuja esimerkkiperhelaskelmia, jossa arvioidaan seitsemän esimerkin kautta, miten talouden muutokset heijastuvat erilaisten perheiden arkeen.

Ohjauskoron nostoilla keskuspankki yrittää hidastaa taloutta. Kun pankkien maksama rahan hinta nousee, myös niiden antolainauksen korko, kuten euribor, nousee. Kuluttajat eivät ota korkeakorkoisia asunto- ja autolainoja kulutusluotoista puhumattakaan. Yritykset siirtävät velkavetoisia investointejaan ja punnitsevat riskejään aiempaa tarkemmin.

– Kun rahan määrä taloudessa vähenee, sen arvo nousee. Sillä saadaan inflaatio perinteisesti kuriin, Isotalo sanoo.

Kun rahan määrä taloudessa vähenee, sen arvo nousee. Sillä saadaan inflaatio perinteisesti kuriin.

Vaikka tulevaisuus on monin tavoin epävarma ja muutokset nopeita, ennusteita tehdään.

– Esimerkkiperhelaskelmissa hyödyntämämme ennuste on, että inflaation nousu heikkenee. Tällöin palkkojen kasvun myötä ostovoima alkaa palautua ensi vuonna kaikilla muilla paitsi asuntovelallisilla, Isotalo sanoo.

Pahin tilanne sekä kansantaloudelle että jokaiselle suomalaiselle on se, että ostovoima heikkenee pitkään. Näin käy Isotalon mukaan, jos inflaatio jää korkealle tasolle, eikä tuottavuutta saada kasvu-uralle.

– Koko talous voi siirtyä stagflaatioon, eli tilanteeseen, jossa on samanaikaisesti lama, korkea työttömyys ja korkea inflaatio.

Lama on talouden taantuma, jolloin bruttokansantuote laskee 10 prosenttia tai kun yhtäjaksoinen taantuma kestää kolme vuotta tai pitempään. Taantuma on lamaa lievempi tilanne, eli sellainen, jossa maan bruttokansantuote supistuu kahtena vuosineljänneksenä peräkkäin.

Suomi pärjää suhteellisen hyvin

Suuri kysymys suomalaisten yritysten tulevaisuudelle on se, miten Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa Euroopan vientimarkkinoilla. Jos Saksan metalli- ja puuteollisuuden tilanne heikkenee ja investoinnit sakkaavat, näkyy tämä suomalaisyritysten tilauskirjoissa ja työllisyydessä.

– Inflaatiossa pitää muistaa, että syyskuussa 2022 se on 7,4 prosenttia. Koko ensi vuodeksi Suomen Pankki ennusti syyskuussa inflaatioasteeksi 4,3 prosenttia. Sen taustaoletuksina on, että taantuma on jäänyt lyhyeksi ja palkankorotukset ovat maltillisia, Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila sanoo.

Inflaatio alkoi kasvaa jo loka–marraskuussa 2021, jolloin se kipusi yli 3 prosentin alkuvuoden alle yhden prosentin tasosta. Tämä siis jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

– Kapitalistinen järjestelmä vaan toimii niin, että pitkän hyvän kasvun jälkeen päädytään kasvun hidastumiseen ja taantumaan.

Meillä ei ole taantuma tai lama, vaan lähinnä epävarmuuden aika.

Vaikka inflaatio laukkaa, korot nousevat ja ostovoima heikkenee, meillä eivät ole monen muun mittarin osalta asiat kovin huonosti. Esimerkiksi teollisuustuotanto on vuoden 2019 lopun tasolla tai ylikin, ja moni yritys tekee edelleen vahvaa tulosta.

Nordean loka- ja syyskuun korttimaksutietoihin perustuvasta kulutusmittarista ilmenee, että päivittäistavarakauppa käy edelleen vahvana. Sama näkyy ravintola- ja vapaa-ajanpalveluissa. Sen sijaan polttoaineiden kulutus on alavireistä, ja rauta- sekä urheilukaupassa on selkeää laskua viime vuoteen verrattuna.

– Meillä ei ole taantuma tai lama, vaan lähinnä epävarmuuden aika. Pitää myös nähdä, miten työmarkkinatilanne sekä kevään eduskuntavaalit nostavat keskusteluun vaatimuksia valtionvelan ja palkkojen alhaisesta tasosta, Anttila muistuttaa.