Saku Koskinen hitsaa kaasupesurin elementtiä.

Moni­puo­li­set tuot­teet ja työt – valo­kaa­ri palaa Staironilla

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ

Pape­ri­ko­nei­den ilmas­toin­ti­jär­jes­tel­mät ovat Stai­ron Oy:n toi­min­nan ydin­tä, mut­ta tuo­te­va­li­koi­ma laa­je­nee jat­ku­vas­ti. Rau­tai­nen osaa­mi­nen ja pai­kal­li­nen sopi­mi­nen ovat tulok­sen tekijöitä.

Valo­kaa­ri palaa ja kipi­nöi­tä len­tää, kun Stai­ron Oy:n teh­taal­la val­mis­tuu monen­lai­sia pro­ses­si­teol­li­suu­den lait­tei­ta ja koneita.

Levy­sep­pä­hit­saa­ja San­te­ri Joki­nie­mi työs­tää sel­lu­kui­vai­men puhal­lus­laa­tik­koa. Koh­ta vii­si vuot­ta Stai­ro­nil­la työs­ken­nel­lyt Joki­nie­mi ker­too kuul­leen­sa yri­tyk­ses­tä kave­reil­taan. Työ­paik­ka on osoit­tau­tu­nut mie­lek­kääk­si ja moni­puo­li­nen työ pitää mie­len virkeänä.

– Ala kehit­tyy. Uusia asioi­ta tulee jat­ku­vas­ti, Joki­nie­mi sanoo.

Levy­sep­pä­hit­saa­jan opin­not oli­vat hyvä poh­ja teh­tä­vään, mut­ta oppia tulee jat­ku­vas­ti lisää.

– Kukaan ei ole täy­sin val­mis. Se säi­lyt­tää mie­len­kiin­non, Joki­nie­mi kertoo.

Santeri Jokiniemi on työskennellyt Staironilla kohta viisi vuotta.
San­te­ri Joki­nie­mi on työs­ken­nel­lyt Stai­ro­nil­la koh­ta vii­si vuotta.

Turun Pan­sios­sa meren­ran­nan lähei­syy­des­sä toi­mi­van Stai­ro­nin juu­ret ovat pape­ri­ko­nei­den ilmas­toin­ti­jär­jes­tel­mien suun­nit­te­lus­sa ja val­mis­tuk­ses­sa. Toi­min­ta Pan­sion teh­taal­la käyn­nis­tyi vuon­na 1964, kun Val­met Pape­ri­ko­neet aloit­ti toimintansa.

Vuon­na 1999 Pan­sion teh­taan nimek­si tuli Met­so Paper Tur­ku Works sen jäl­keen, kun Val­met ja Rau­ma-yhtiö fuusioi­tui­vat muo­dos­taen Metson.

Vuon­na 2009 Met­so myi teh­taan sen toi­mi­val­le joh­dol­le. Samal­la perus­tet­tiin Stai­ron Oy. Vuon­na 2019 Stai­ron myy­tiin toi­mi­tus­joh­ta­ja Timo Kylä-Nik­ki­läl­le ja sijoi­tus­yh­tiö Canelcolle.

Muu­tos suu­ren kon­ser­nin yksi­kös­tä pk-yri­tyk­sek­si on vaa­ti­nut uuden­lai­sia ajat­te­lua ja toi­min­taa. Enti­seen ver­rat­tu­na tilan­teet muut­tu­vat nopeam­min, ker­too pää­luot­ta­mus­mies Isto Vir­ta­nen.

– Muu­tos vaa­ti hen­ki­lös­töl­tä sopeu­tu­mis­ta eri­lai­siin toi­min­ta­ta­poi­hin, Vir­ta­nen kertoo.

Pit­kät työ­suh­teet ovat mah­dol­lis­ta­neet osaa­mi­sen kasaan­tu­mi­sen. Koh­ta 35 vuot­ta Stai­ro­nil­la ja sen edel­tä­jil­lä työs­ken­nel­lyt Vir­ta­nen ker­too, että 30–40 vuo­den työ­suh­teet ovat yleisiä.

– Ammat­ti­tai­toi­nen hen­ki­lös­tö on kil­pai­lu­valt­ti, Vir­ta­nen toteaa.

Pääluottamusmies Isto Virtanen työskentelee Staironilla levyseppähitsaajana. Paperikoneiden ilmastointijärjestelmät käyttävät kuvassa näkyviä puhalluslaatikoita.
Pää­luot­ta­mus­mies Isto Vir­ta­nen työs­ken­te­lee Stai­ro­nil­la levyseppähitsaajana.

USEITA TUKIJALKOJA TARVITAAN

Pape­ri­ko­nei­den ilmas­toin­ti­jär­jes­tel­mät ovat tänä­kin päi­vä­nä yhtiön ydin­tä, mut­ta toi­min­ta on laa­jen­tu­nut monen­lai­siin pro­ses­si­teol­li­suu­den tuotteisiin.

– Kun oma itse­näi­nen pk-yri­tys syn­tyi, oli alus­ta alkaen sel­vää, että tar­vi­taan mui­ta­kin tuki­jal­ko­ja lii­ke­toi­min­nan ympä­ril­le, toi­mi­tus­joh­ta­ja Kylä-Nik­ki­lä kertoo.

Nyky­ään Stai­ron val­mis­taa lait­tei­ta ja konei­ta muun muas­sa sahoil­le, kai­vok­siin ja voi­ma­lai­tok­siin. Myös nos­to­lait­teet kuu­lu­vat vali­koi­maan: yri­tys val­mis­taa esi­mer­kik­si paloau­to­jen puo­me­ja. Hil­jat­tain teh­taal­ta on läh­te­nyt asiak­kaal­le myös juus­ton­val­mis­tuk­seen teh­ty­jä linjastoja.

– Val­mis­te­taan saman katon alla raa­ka-ainees­ta läh­tien käy­tän­nös­sä kyt­ken­tä­val­mis tuo­te, Kylä-Nik­ki­lä kertoo.

Tääl­tä löy­tyy yli tuhan­nen vuo­den teol­li­sen lai­te­val­mis­tuk­sen kokemus.

Vali­koi­mas­sa on myös asen­nus­töi­tä, huol­to­pal­ve­lu­ja, lait­tei­den moder­ni­soin­tia ja koko­nais­ten pro­jek­tien hal­lin­taa. Vuon­na 2021 yri­tyk­sen asia­kas­pro­jek­tit lin­kit­tyi­vät 27 maahan.

Stai­ro­nil­la työs­ken­te­lee noin 70 hen­keä, jois­ta noin 60 tekee töi­tä tuo­tan­nos­sa. Luvuis­sa ovat muka­na noin 15 tuo­tan­non vuokratyöntekijää.

– Suu­rin voi­ma­va­ra on mei­dän oma hen­ki­lös­töm­me. Tääl­tä löy­tyy yli tuhan­nen vuo­den teol­li­sen lai­te­val­mis­tuk­sen koke­mus, Kylä-Nik­ki­lä kertoo.

Mes­ta­rien osaa­mis­ta on pyrit­ty siir­tä­mään nuo­rem­mil­le teki­jöil­le otta­mal­la käyt­töön senior advi­sor ‑tit­te­li. Käy­tän­nös­sä toi­min­ta­mal­li tar­koit­taa, että koh­ta elä­köi­ty­vät tai jo elä­köi­ty­neet kon­ka­rit käy­vät neu­von­an­to­so­pi­muk­sel­la opet­ta­mas­sa uusia osaajia.

– On koet­tu mal­li hyväk­si osaa­mi­sen yllä­pi­dos­sa, ettei mene­te­tä kei­hään kär­keä, Kylä-Nik­ki­lä ker­too pari vuot­ta käy­tös­sä ollees­ta toimintamallista.

Tehtaan hallien pinta-ala on noin 15 000 neliömetriä.
Teh­taan hal­lien pin­ta-ala on noin 15 000 neliömetriä.

TARKKUUTTA VAATIVAA TYÖTÄ

Timo Grön­lund on työs­ken­nel­lyt yri­tyk­ses­sä sär­mää­jä­nä vuo­des­ta 1986. Nyt työs­tet­tä­vät metal­li­le­vyt käy­vät konees­sa tai­vu­tet­ta­va­na nel­jään ker­taan, jol­loin halut­tu muo­to on saavutettu.

Sär­mäyk­ses­sä on tär­ke­ää muun muas­sa oikei­den terien käyt­tö, kul­mien koh­dis­tus ja sär­mäys­jär­jes­tys, Grön­lund luettelee.

Työn­te­koon luo mei­nin­kiä kuu­lok­keis­ta soi­va musiikki.

– Hyvää ruot­sa­lais­ta metal­lia, Grön­lund ker­too päi­vän musiikkivalinnasta.

Työ­pai­kan tun­nel­maa hän kuvaa kaik­ki­aan hyväk­si. Työ­ka­ve­rit ker­to­vat, että Grön­lund tari­noi mie­lel­lään sukel­lus­har­ras­tuk­ses­taan. Hänen puhe­li­mes­taan löy­tyy­kin nopeas­ti sukel­lus­vi­deo valas­hais­ta, eli maa­il­man suu­rim­mas­ta kalasta.

Timo Grön­lund aset­taa metal­li­le­vyn sär­mäys­ko­nee­seen taivutettavaksi.

Vähän mat­kan pääs­sä Mika Laa­ma­nen kat­soo työ­kor­tis­ta tar­vit­ta­vat tie­dot ja aloit­taa metal­li­pal­kin sahauk­sen. Kone kat­kai­see pal­kin auto­maat­ti­ses­ti halut­tuun mittaan.

– Kym­me­nen vuot­ta on ollut käy­tös­sä, eikä ole vää­rää mit­taa anta­nut, Laa­ma­nen ker­too sahan luotettavuudesta.

Hän on työs­ken­nel­lyt yri­tyk­ses­sä vuo­des­ta 1987. Työ­uran aika­na työ­teh­tä­vät ovat vaih­del­leet lakai­sus­ta työsuunnitteluun.

– Ammat­ti­kou­lus­ta tulin suo­raan töi­hin. Pal­jon on maa­il­ma muut­tu­nut sen jäl­keen, Laa­ma­nen sanoo, mut­ta ker­too viih­ty­neen­sä yhtiön palveluksessa.

Mika Laamanen katkaisee metallipalkkia etualalla olevalla sahakoneella.
Mika Laa­ma­nen kat­kai­see metal­li­palk­kia etua­lal­la ole­val­la sahakoneella.

JÄRJESTÄYTYMINEN VOIMAVARANA

Työn­te­ki­jöis­tä noin 90 pro­sent­tia on Teol­li­suus­lii­ton jäseniä.

– Tot­ta kai kor­kea jär­jes­täy­ty­mi­sas­te yksin­ker­tais­taa asioi­den hoi­ta­mis­ta. Se on iso voi­ma­va­ra pää­luot­ta­mus­mie­hel­le, Vir­ta­nen kertoo.

Hän on toi­mi­nut pää­luot­ta­mus­mie­he­nä syys­kuus­ta 2021, jol­loin edel­tä­jä siir­tyi pois yri­tyk­sen pal­ve­luk­ses­ta. Tätä ennen hän toi­mi työ­suo­je­lu­val­tuu­tet­tu­na usei­ta vuo­sia. Vir­ta­nen on myös Turun Teol­li­suus­työ­väen ammat­tio­sas­to 49:n hal­li­tuk­sen jäsen.

Vir­ta­nen koros­taa hen­ki­sen hyvin­voin­nin mer­ki­tys­tä työpaikalla.

– On tär­ke­ää, että osa­taan aset­taa työn kuor­mit­ta­vuus oikei­siin uomiin, Vir­ta­nen sanoo.

Pk-yri­tyk­sel­lä tilan­teet elä­vät tilaus­ten mukaan, joten välil­lä työn mää­rä muut­tuu vuoristoratamaisesti.

Yksi kei­no kuor­mi­tuk­sen vähen­tä­mi­seen on onnis­tu­nut vies­tin­tä. Vir­ta­nen ker­too, että Stai­ro­nil­la on panos­tet­tu esi­mies­työ­hön ja vuorovaikutukseen.

– On hyvin tär­ke­ää, miten asiat esi­te­tään. Välil­lä tulee konflik­te­ja, kun asioi­ta esi­te­tään vää­rin, Vir­ta­nen kertoo.

On tär­ke­ää, että osa­taan aset­taa työn kuor­mit­ta­vuus oikei­siin uomiin.

Työ­ta­pa­tur­mien tilas­tot näyt­tä­vät, että Stai­ro­nil­la ollaan val­ta­kun­nal­lis­ten kes­kiar­vo­jen ala­puo­lel­la. Vir­ta­nen ker­too, että työn teke­mi­sen apu­lait­teet ovat kun­nos­sa ja työ­ter­veys­huol­los­ta saa­daan tukea.

– Työ­fy­sio­te­ra­peut­ti käy sään­nöl­li­ses­ti pai­kan pääl­lä. Hänel­tä tulee hyvin vink­ke­jä työs­ken­te­ly­asen­toi­hin, Vir­ta­nen kertoo.

Työ­suo­je­lu­toi­min­nas­sa työn­te­ki­jöi­den kehi­ty­seh­do­tuk­set ote­taan tosis­saan ja nii­tä vie­dään eteen­päin. Fyy­sis­tä hyvin­voin­tia on tuet­tu muun muas­sa raken­ta­mal­la teh­taal­le kat­ta­vas­ti varus­tel­tu kuntosali.

Staironille hiljattain perustettu kuntosali sijaitsee sosiaalitilojen yhteydessä.
Stai­ro­nil­le hil­jat­tain perus­tet­tu kun­to­sa­li sijait­see sosi­aa­li­ti­lo­jen yhteydessä.

Vir­ta­sen jäl­keen työ­suo­je­lu­val­tuu­te­tun teh­tä­viin tul­lut Pet­ri Lei­no on työs­ken­nel­lyt Stai­ro­nil­la 12 vuot­ta. Hänen työn­sä on esi­kä­sit­te­lys­sä, jos­sa lase­ril­la lei­ka­taan halu­tut muo­dot metallilevyyn.

– 24 vuot­ta olen työs­ken­nel­lyt lase­rien kans­sa, Lei­no kertoo

1980-luvun lopul­la Lei­no oli työ­har­joit­te­lus­sa Pan­sion teh­taal­la. Noi­hin aikoi­hin ver­rat­tu­na työ­paik­ka on muut­tu­nut pal­jon. Työ­vä­li­neet ovat uusiu­tu­neet ja teh­taan ilme on kir­kas­tu­nut muun muas­sa ledi­va­lo­jen asen­nuk­sen ja lat­tioi­den maa­laa­mi­sen ansioista.

Petri Leino näyttää, miten siistiä jälkeä laserleikkuri tekee paksuun metallilevyyn.
Pet­ri Lei­no näyt­tää, miten siis­tiä jäl­keä laser­leik­ku­ri tekee pak­suun metallilevyyn.

NÄKYVISSÄ KASVUA

Teol­li­suu­des­sa on nous­sut vii­me aikoi­na esiin työ­voi­ma­pu­la. Ilmiö on kos­ket­ta­nut myös Staironia.

– Hen­ki­lös­tön saa­ta­vuus on yksi pul­lon­kau­la yhtiön kas­vul­le, Kylä-Nik­ki­lä kertoo.

Yri­tyk­sen tun­net­tuu­den lisää­mi­nen nuor­ten jou­kos­sa on yksi kei­no saa­da uusia teki­jöi­tä. Stai­ron on panos­ta­nut oppilaitosyhteistyöhön.

Toi­mi­tus­joh­ta­ja myös miet­tii, että alaan liit­ty­vät mie­li­ku­vat vai­kut­ta­vat nuor­ten intoon läh­teä metal­lia­lan töi­hin. Hänen mukaan­sa ala kär­sii nuh­rui­ses­ta mie­li­ku­vas­ta, vaik­ka todel­li­suus oli­si toinen.

– Moder­neil­la lait­teil­la val­mis­te­taan huip­pu­tuot­tei­ta, Kylä-Nik­ki­lä sanoo.

Hen­ki­lös­tön saa­ta­vuus on yksi pul­lon­kau­la yhtiön kasvulle.

Toi­mi­tus­joh­ta­ja tuli itse taloon vuon­na 2013 robot­tio­pe­raat­to­rin töi­hin, eli haalarihommiin.

– Siel­tä­kin tulee arvos­tus työ­tä koh­taan. Ymmär­rän, että ala vaa­tii pal­jon ammat­ti­tai­toa, Kylä-Nik­ki­lä kertoo.

Sit­tem­min hän on siir­ty­nyt tuo­tan­to­joh­ta­jan pes­tin kaut­ta toi­mi­tus­joh­ta­jak­si ja vuon­na 2019 myös yrittäjäksi.

Täl­lä het­kel­lä tule­vai­suu­den näky­mät ovat posi­tii­vi­set. Näyt­tää sil­tä, että syk­syl­lä 2022 on tar­ve pal­ka­ta kym­me­nen uut­ta työntekijää.

– Sitä näky­mää vas­ten on kiva suun­ni­tel­la toi­min­taa. Laa­jen­ne­taan osaa­mis­ta ja pal­ve­lun­tar­jon­taa, Kylä-Nik­ki­lä sanoo.

STAIRON OY

KOTIPAIKKA Tur­ku
PERUSTETTU Toi­min­ta alkoi vuon­na 1964 nimel­lä Val­met Pape­ri­ko­neet. Yksik­kö myy­tiin vuon­na 2009 toi­mi­val­le joh­dol­le, jol­loin perus­te­tiin Stai­ron Oy.
OMISTUS Toi­mi­tus­joh­ta­ja Timo Kylä-Nik­ki­lä sekä sijoi­tus­yh­tiö Canelco
TUOTANTO Pro­ses­si­teol­li­suu­den lait­teet ja koneet
HENKILÖKUNTA Noin 70 hen­keä, jois­ta tuo­tan­nos­sa noin 60
LIIKEVAIHTO Noin 9 mil­joo­naa euroa (2021)

 

Työ­suo­je­lu­val­tuu­tet­tu Pet­ri Lei­no, Tuo­mas Saa­ri­nen, San­te­ri Joki­nie­mi, pää­luot­ta­mus­mies Isto Vir­ta­nen, toi­mi­tus­joh­ta­ja Timo Kylä-Nik­ki­lä ja tuo­tan­to­joh­ta­ja Han­nu-Pek­ka Perän­tie hit­saus­ro­bo­tin äärel­lä. Koh­ta­lai­sen uut­ta lai­tet­ta ei ole vie­lä nimet­ty, mut­ta Elvii­ra on vah­va ehdo­kas kutsumanimeksi.

Pai­kal­li­ses­sa sopi­mi­ses­sa vah­vat perinteet

Stai­ro­nil­la on pit­kään sovit­tu pai­kal­li­ses­ti. Pää­luot­ta­mus­mies Isto Vir­ta­nen ker­too, että kuu­kausit­tain pide­tään yt-kokous, jos­sa käy­dään ajan­koh­tai­set asiat läpi.

– Työ­nan­ta­ja ker­too asiois­ta hyvin avoi­mes­ti. Sii­tä täy­tyy nos­taa hat­tua, Vir­ta­nen sanoo.

Pai­kal­li­nen sopi­mi­nen on ollut kil­pai­lu­valt­ti hek­ti­sil­lä mark­ki­noil­la. Rahat on saa­tu riit­tä­mään ja pro­jek­tit val­miik­si ajal­laan, kun jous­to­ja on teh­ty puo­lin ja toisin.

– Suu­ria koko­nai­suuk­sia teh­dään kal­liis­ta mate­ri­aa­leis­ta, niin se sitoo yhtiön pää­omaa, toi­mi­tus­joh­ta­ja Timo Kylä-Nik­ki­lä ker­too pk-yri­tyk­sen liikkumavarasta.

Avoi­muus ja jat­ku­va neu­vot­te­lu var­mis­ta­vat, ettei yllä­tyk­siä pää­se syntymään.

– Rehel­lis­tä avoin­ta kans­sa­käy­mis­tä vas­ten on help­po teh­dä pai­kal­li­sia sopi­muk­sia, kun tar­vi­taan jous­to­ja. Se toi­mii molem­piin suun­tiin, Kylä-Nik­ki­lä kertoo.

– Neu­vot­te­lu­yh­tey­det ovat tosi hyvät. Työn­te­ki­jöi­tä kuun­nel­laan, kun asioi­ta esi­te­tään, Vir­ta­nen sanoo ja tote­aa luot­ta­muk­sen ole­van koko hom­man perusta.

Pai­kal­li­ses­ti on sovit­tu muun muas­sa työ­ajan liu­ku­mas­ta. Työ­vuo­ron alus­sa ja lopus­sa on 15 minuu­tin liu­ku­ma, jon­ka aika­na kel­lo­kort­ti tulee lei­ma­ta. Näin vuo­ro­jen alut ja loput ovat sula­vam­pia, kun kel­lo­kor­tin kans­sa ei tar­vit­se kytä­tä tark­kaa kellonlyömää.

Santeri Jokiniemi hitsaustyössä. Paperikoneiden ilmastointijärjestelmät käyttävät kuvassa näkyviä puhalluslaatikoita.
San­te­ri Joki­nie­mi hitsaustyössä.

TYÖEHTOSOPIMUS ON SELKÄRANKA

Tek­no­lo­gia­teol­li­suus ry ilmoit­ti maa­lis­kuus­sa 2021 lopet­ta­van­sa työ­eh­to­so­pi­mus­toi­min­nan. Val­ta­kun­nal­li­sia työ­eh­to­so­pi­muk­sia neu­vot­te­le­maan perus­tet­tiin samal­la uusi Tek­no­lo­gia­teol­li­suu­den työ­nan­ta­jat ry. Tuol­loin oli epä­var­maa, syn­tyy­kö tek­no­lo­gia­teol­li­suu­teen uut­ta yleis­si­to­vaa työehtosopimusta.

– Surul­li­sin mie­lin otet­tiin uuti­nen vas­taan. Kyl­lä­hän Suo­men sys­tee­mi nojaa työ­eh­to­so­pi­muk­siin, Vir­ta­nen kertoo.

Val­ta­kun­nal­li­ses­ti tilan­ne oli epä­var­ma, mut­ta Stai­ro­nil­la säi­lyi luot­to sääl­li­siin työ­eh­toi­hin. Yri­tys ilmoit­ti hyvis­sä ajoin liit­ty­vän­sä uuteen työ­nan­ta­jayh­dis­tyk­seen ja nou­dat­ta­van­sa sopi­muk­set­to­mas­sa tilas­sa van­haa työehtosopimusta.

– Hen­ki­lös­töl­le tuli infoa, että jat­ke­taan van­hal­la poh­jal­la. Ei ollut epä­sel­vyyt­tä työ­eh­to­jen jäl­ki­vai­ku­tuk­ses­ta, Vir­ta­nen kertoo.

Neu­vot­te­lu­yh­tey­det ovat tosi hyvät. Työn­te­ki­jöi­tä kuun­nel­laan, kun asioi­ta esitetään.

Työ­eh­to­so­pi­mus luo toi­min­nal­le sel­keät raa­mit ja mah­dol­lis­taa pai­kal­li­sen sopimisen.

– Niin pal­jon kuin on pai­kal­li­ses­ti sovit­tu, ei mis­sään vai­hees­sa tes ole ollut rajoit­tee­na, Kylä-Nik­ki­lä kertoo.

Tär­ke­ää on, että samoil­la ehdoil­la toi­mi­taan alan kai­kil­la työ­pai­koil­la, jot­tei kil­pai­lu vääristy.

– Jos­sain nou­da­te­taan sopi­muk­sia ja jos­sain ei. On nii­tä­kin yhtiöi­tä, jois­sa ei näin avoi­mes­ti toi­mi­ta, Kylä-Nik­ki­lä sanoo.

Lopul­ta uuteen työ­nan­ta­jayh­dis­tyk­seen liit­tyi riit­tä­väs­ti yri­tyk­siä, jot­ta uudes­ta val­ta­kun­nal­li­ses­ta työ­eh­to­so­pi­muk­ses­ta tuli yleis­si­to­va, eli se kos­kee kaik­kia alan yrityksiä.

– Työ­eh­to­so­pi­mus on ihan ehdo­ton sel­kä­ran­ka. Se on sel­vä, Vir­ta­nen toteaa.