Lovalilla odottavat tunnelmat –”Toivottavasti kaikki palaa ennalleen”

Loviisalaisyritys Loval on valmistanut lämpöeristeitä yli 60 vuotta. Koronapandemia näkyy tilauksien tyrehtymisenä, mutta tunnelin päässä näkyy myös valonpilkahduksia.

13.10.2020

LOVAL OY

PERUSTETTU 1960

KOTIPAIKKA Loviisa

TUOTANTO Lämmitys- ja tyhjiöjuottoratkaisut

HENKILÖSTÖ Noin 230, tuotannossa 190

LIIKEVAIHTO 34,2 miljoonaa (2020)

Talousviisaat ja yritysjohtajat ovat päivittäin lähettäneet terveisiä kotisohville ja työpaikkojen kahvipöytiin, että talouden näkymät syksylle ovat ”sumeat”, ellei peräti synkät.

Loviisalaisyritys Lovalilla vallitsee kuitenkin leppoisa tunnelma, mitä nyt käsidesipullot ja turvaväleistä muistuttavat laput kielivät ”uudesta normaalista.”

Lovalin työntekijät ovat vuosikymmeniä valmistaneet lämpöeristeitä niin maalämpöpumppuihin ympäri Pohjoismaita kuin keskieurooppalaisten ravintoloiden kahvinkeittimiin.

Loval on vientiyritys, jonka tuotteista maailmalle lähtee noin 80 prosenttia. Suurimmat asiakkaat ovat Ruotsissa, Keski-Euroopassa ja Britanniassa.

”Vaikeinta tässä tilanteessa on kun ei tiedä mitä nyt tylee tapahtumaan ja milloin tilauksia alkaa taas tulla”.  Eetu Kiiveri ja Enver Tonka edustavat tuotannon työntekijöitä Lovalilla.

Ongelmana tällä hetkellä on se, että tilanne on aika kaksijakoinen, kertovat pääluottamusmies Enver Tonka ja varaluottamusmies Eetu Kiiveri.

Esimerkiksi lämpöpumppujen varalämmittimet myyvät hyvin, kun taas ravintola- ja kahvilakäyttöön tarkoitetut nestelämmittimet eivät.

Korona iski kovaa keväällä, mutta nyt vaikuttaa siltä, että tunnelin päässä näkyisi valoa, Tonka kertoo.

Kaikki riippuu nyt tietenkin siitä, minkälainen tilanne on Euroopassa myöhemmin syksyllä. Ja sitähän me emme voi tietää, Kiiveri sanoo.

Lähettämössa työskentelveä Seija Eerola.

UUSI HALLI KRUUNASI KORONAKEVÄÄN

Loval on 1990-luvulta lähtien ollut ruotsalaiskonserni NIBE Industrierin omistuksessa, ja omistajat ovat viime vuosina tehneet miljoonainvestointeja tehtaaseen. Viimeisin esimerkki on uusi tehdashalli.

Rakennustyöt aloitettiin puolitoista vuotta sitten, ja halli vihittiin virallisesti käyttöön toukokuussa keskellä koronakevättä.

Viime vuosina on myös rekrytoitu paljon uusia työntekijöitä, joten omistajilla on uskoa yritykseen, Kiiveri toteaa.

Uudelta puolelta löytyy muun muassa lähettämö ja laaduntarkistus sekä tuotantosoluja.

Mari Arola työskentelee

Seija Eerola työskentelee lähettämössä. Maanantaisin on melko rauhallista, loppuviikosta saakin sitten paiskia kunnolla hommia, viisitoista vuotta Lovalilla ollut Eerola kertoo.

Toivottavasti kaikki palaisi ennalleen, Eerola toivoo.

Vanhalla puolella yhden tuotantosolun etumiehenä toimii Ralf Söderholm.

Päivät eivät ole koskaan samanlaisia, kun on kyse pienistä sarjoista. Me saatamme valmistaa jopa kymmentä eri sarjaa päivässä, ja me teemme paljon käsin. Esimerkiksi öljylämmittimiä Wärtsilälle ja Valmetille. Voi helposti mennä viisikin vuotta, ettei tule nähtyä samaa tuotetta, Söderholm kertoo.

Ralf Söderholmilla on takanaan 43 vuotta Lovalilla. Työporukasta löytyy työkavereita jotka ovat olleet pitempäänkin talossa , Söderholm muistuttaa.

Ilmassa leijuu kuitenkin epätietoisuus tulevaisuudesta ja koronalaman syvyydestä ja kestosta. Koko henkilöstö oli viikon verran lomautettuna heinäkuussa keskellä rauhallisinta lomakautta.

Saa nyt nähdä, iskeekö tässä toinen lomautusviikko vielä päälle, Söderholm sanoo.

Siitä on kuitenkin oltava iloinen, että täällä tehtaalla kukaan ei ole sairastunut, Tonka sanoo.

PITKÄT URAT

Porukka on yleensä viihtynyt pitkään Lovalilla. Ralf Söderholm on työskennellyt elämänsä toisessa työpaikassa 43 vuotta.

Minulla on porukassa kaksi työkaveria, jotka ovat olleet täällä pidempään kuin minä. Onhan työ muuttunut paljon. Alkuaikoina valmistimme oikeastaan vain vastuksia, kun taas nykyään vähän kaikkea, Söderholm kertoo.

Myrskyläläisellä Wilhelm Enbergillä on takanaan vuosi Lovalilla huoltohommissa. Aikaisemmin Nesteen jalostamolla Porvoossa työskennellyt Enberg kehuu työnsä monipuolisuutta.

Pidän siitä, että täällä on enemmän haasteita. Aikaisemmassa työssäni lähinnä seurattiin monitorilta, että missä lamppu palaa ja käveltiin kartan kanssa paikalle ja korjattiin. Täällä pitää itse vähän etsiä, miettiä ja tunnustella, muun muassa sähköasennuksia tekevä Enberg sanoo.

Myrskyläläinen Wilhelm Enberg viihtyy huoltohommissa.

Tehtaalla tulee vastaan työntekijöitä erivärisissä Loval-t-paidoissa. Sininen paita etumiehille, vihreä perehdyttäjille, musta työntekijöille. Uudet työntekijät taas tunnistaa keltaisista paidoista.

– Värikkoodaus on oikein fikusua koska silloin näkee kenen puoleen kääntyä jos tarvetta tulee. Eikä tarvitse kuluttaa omia vaatteita töissä, niin kuin meillä aikaisemmin tehtiin, Kiiveri sanoo.

– Mielestäni myös luottamusvaltuutetut voisi erottautua jotenkin. Täällä tuotannossa on kuitenkin aika paljon uusia työntekijöitä, Kiiveri jatkaa.

MUUTOKSEN TUULET PUHALTAVAT?

Luottamusmiesduo Tonka ja Kiiveri ovat yhtä mieltä siitä, että keskusteluilmapiiri ja välit työnantajan kanssa ovat firmassa hyvällä tolalla.

Ei meillä minun aikanani ole ollut mitään suurempia ongelmia, ja aina on voitu keskustellen edistää työntekijöiden asiaa. Tiedonkulussa olisi jonkin verran petrattavaa, Kiiveri sanoo.

Maalämpöpumpun osia.

Yrityksen toimitusjohtaja on jäämässä eläkkeelle marraskuussa.

Kyllähän siinä kieltämättä on haasteellinen tilanne, kun ylin johto ja luottamusmiesorganisaatio vaihtuu yhdellä kertaa, mutta uskon, että kaikki tulee menemään hyvin, sanoo Kiiveri, joka työtehtävien vaihtumisen takia ei voi jatkaa luottamusmiehenä.

Niin on käynyt aikaisemminkin, kymmenisen vuotta sitten. Silloinkin olimme kaikki uusia, joten en olisi huolissani, Kiiveri sanoo.

TEKSTI JOHANNES WARIS
KUVAT PATRIK LINDSTRÖM

Jari Nilosaari: Tekno näytti sopimisen mallin

Teknologiateollisuuden uusi työehtosopimus (tes) sisältää kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaisen 24 palkattoman tunnin poiston, 3,3 prosentin palkankorotukset ja uusia avauksia teksteihin. Sen kanssa voimme elää ja valmistautua seuraaviin kierroksiin. Samalla kysymyksessä on hyvä esimerkki meille ja muille, että sopiminen on hankalissakin asetelmissa mahdollista.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle ja Suomen Yrittäjille teknologiateollisuuden tes sitä vastoin näyttää olevan kovin vaikea paikka. Vaikka ne eivät ole neuvotteluosapuolia, ovat ne huutamassa huonosta neuvottelutuloksesta ja yllyttävät muita työnantajajärjestöjä vaatimaan sellaista, mikä ei jäsenillemme käy. Teknologiateollisuudessa kelvolliseksi todetun sopimuksen kieltämisellä ne tekevät itsestään ei-liikkeen. Tämä ajaa neuvotteluosapuolet tilanteeseen, jossa työtaistelut ovat näköjään väistämättömiä.

Teollisuusliitolla oli ja on vahva halu sopia ilman konflikteja. Silti olemme jälleen tilanteessa, jossa olemme joutuneet jättämään lakkovaroituksen kemianteollisuuden eri sopimusaloille, mekaaniseen metsäteollisuuteen ja malmikaivoksiin. Kahden viikon lakon uhka ja ylityökielto voivat tuntua rajuilta toimenpiteiltä, mutta jos painetta ei ole riittävästi, ei näytä neuvottelutulostakaan syntyvän. Toivottavasti tuloksia kuitenkin saadaan aikaiseksi ennen kuin lakot ovat edessä.

”Työnantajien vaatimuslista on edelleen pitkä kuin nälkävuosi ja esitykset ovat sitä luokkaa, että hyvää ei seuraisi, jos ne menisivät läpi.”

Miksi työnantajat eivät ole valmiita sopimaan? Tästä työnantajien pitkän linjan toiminnasta saimme koettelevat käytännön kokemukset viime vaalikaudella, jolloin maassamme vaikutti työnantajien kannalta paras hallitus vuosikausiin. Esimerkkejä siitä agendasta ovat pakkolakiväännöt ja muutokset eri lakeihin, joilla kurjistettiin vähempiosaisten, työttömien ja työntekijöiden asemaa. Tausta kuitenkin ulottuu ajassa pidemmälle taaksepäin.

EK teki eri työnantajajärjestöjen kanssa jo vuosikymmeniä sitten yhteistuumin ne linjaukset, jotka näkyivät etenkin viime eduskuntavaalikaudella ja vaikuttavat nyt myös työehtosopimusneuvotteluissa. Ay-liike on heidän mielestään uhka, joka rajoittaa työnantajien päätäntävaltaa. Todellinen tahtotila ei ole paikallisen sopimisen lisääminen vaan työnantajien määräämisvallan lisääminen ja ay-liikkeen murentaminen.

Työnantajien vaatimuslista on edelleen pitkä kuin nälkävuosi ja esitykset ovat sitä luokkaa, että hyvää ei seuraisi, jos ne menisivät läpi. Kikyn 24 palkattoman tunnin poistaminen, 3,3 prosentin palkankorotuksien vastustaminen ja jotkut tekstimuutokset eivät voi olla heille kynnyskysymys, vaan he tähtäävät siihen, että työntekijät suostuisivat lähes mihin tahansa ilman ehtoja ja ay-liikkeen vahvaa valvontaa.

On sanottu, että puhdas ideologia ja puhdas maalaisjärki eivät mahdu samaan pöytään. Ay-liike on viime vuosina ollut järjellä mukana. Sitä soisi nyt myös työnantajien käyttävän niin, että sopimukset syntyvät ilman työtaisteluita.

JARI NILOSAARI
Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja

Teknossa sopimus syntyi ja kiky-tunneista päästiin eroon – muilla aloilla toivotaan sopimisen tien aukeavan, luottamusmiehet kertovat

Teollisuusliiton suurimmalla sopimusalalla teknologiateollisuudessa saavutettiin työehtosopimus 4. tammikuuta. Sopimuksen syntymiseen tarvittiin koko viime syksyn jatkuneet neuvottelut, kolmen viikon ylityökielto ja kolmen päivän lakko. Liiton muilla sopimusaloilla neuvottelut vielä jatkuvat. Pääluottamusmiehet eri sopimusaloilta kertovat tunnelmista tammikuun toisella viikolla.

KUVA YLLÄ: Teollisuusliiton hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen teknologiateollisuuden työehtosopimukseksi kokouksessaan 4. tammikuuta. Teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen (vasemmalla) esitteli neuvottelutulosta, puheenjohtaja Riku Aalto ja 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sekä hallituksen jäsenet Marilla Hokkanen (selin) ja Mari Tuomaala kuuntelivat. KUVA KITI HAILA

  • Teknologiateollisuuden uuden työehtosopimuksen mukainen sopimuskausi alkoi 4.1.2020 ja päättyy 30.11.2021. Sopimuksen piirissä on noin 100 000 työntekijää. Kilpailukykysopimuksen mukaiset 24 palkatonta talkootuntia poistuivat teknologiateollisuudesta uuden työehtosopimuksen myötä.
  • Sopimus sisältää kaksi palkankorotusta. Vuonna 2020 palkkoja korotetaan 1,3 prosenttia ja vuoden 2021 palkankorotus on 1,4 prosenttia. Lisäksi työnantaja korottaa palkkoja vuoden 2020 palkankorotusten jälkeen 0,6 prosentilla yritys- ja työpaikkakohtaisesti. Palkankorotukset ovat siten yhteensä 3,3 prosenttia.
  • Lue lisää teknologiateollisuuden työehtosopimuksesta Teollisuusliiton verkkosivuilta.
Teollisuusliiton hallituksen kokouksessa 4. tammikuuta etualalla vasemmalta Pentti Iso-Aho, Hannu Koistinen ja Anne Gärding tutustumasssa teknologiateollisuuden saavutettuun tes-neuvottelutulokseen. Taustalla seisomassa Toni Laiho. KUVA KITI HAILA

 

KUVA JYRKI LUUKKONEN

HEIDI KOIVISTO, Kyrel, Kyröskoski, teknologiateollisuus

KOHTUULLINEN SOPIMUS SAATIIN

”Väki on tyytyväinen siihen, että sopimus syntyi. Kohtuuhyvät ehdot saatiin, vaikka prosenttikorotuksiin olen pettynyt. Hienoa on tuo omailmoitusoikeus sairaan lapsen hoidosta ja vuokratyöntekijöiden huomioiminen luottamusmiehen ajankäytössä. On myös kaikkien etu, että nyt työpaikkaohjaaja saa koulutusta ja aikaa tehtäväänsä. Työaikakokeilu ei ole uusi asia. Minä en aio mistään tuollaisesta pääluottamusmiehenä sopia, sillä meillä joustot toimivat jo nyt kumpaankin suuntaan.

Nyt voi sanoa, että ehkä pitäisi kiittää työnantajapuolta. Sen hävyttömiä vaatimuksia äimisteltiin yhdessä, lakko hitsasi porukan yhteen ja saimme uusia jäseniä. Täytyy vain toivoa, että myös kemian ja metsäpuolen neuvotteluissa työnantaja ottaisi järkikullan käyttöön. Metsäteollisuus ry:n toiminta työsulkuineen on ollut luokatonta.”

 

KUVA PEKKA ELOMAA

JYRKI NIEMINEN, ABB Marin and Ports, Helsinki, teknologiateollisuus

PALKANKOROTUKSILTA ODOTIN ENEMMÄN

”Kiky-tunneista eroon pääseminen on selvä parannus. Myös sairaan lapsen hoitamisen ottaminen mukaan omailmoitusjärjestelmään on hyvä asia. Tosin on taloja kuten ABB, joissa omailmoitusjärjestelmää ei ole saatu työntekijöille aikaiseksi. Se pitäisi kirjata työehtosopimukseen velvoittavaksi niin, että se on kaikille voimassa.

Työaikakokeilun mahdollisuus on herättänyt kysymyksiä ja ärtymystä. Minulta kysyttiin ensimmäiseksi, että joko olet myynyt 170 tuntia? En ole. Työaikakokeilut ovat pääluottamusmiehen sinetin takana.

Palkankorotuksilta odotin enemmän, mutta kai se tilanne neuvottelupöydässä oli sitten niin tiukka. Palkoista sopiminen ei ole meillä paikallisesti toiminut. Täytyy vaan lähteä pokkana esittämään isompia korotuksia, vaikka neuvotteluaikataulu on asetettu tiukaksi.

Mielenkiinnolla seuraan, miten tässä nyt käy, kun teknossa on sopimus valmiina, mutta muilla ei ole. Miten esimerkiksi kemia pääsee asioissa eteenpäin?”

 

KUVA PEKKA ELOMAA

SAMI RYYNÄNEN, Neste, Porvoo, öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuus

KIKY LÄHTEE TAVALLA TAI TOISELLA

”Vaikea sanoa tässä vaiheessa, mitä teknologia-alan sopimus vaikuttaa muuhun työmarkkinakenttään. Kovasti työnantajaliitot julkisuudessa kertoivat, että se oli vain tekno, josta lähti kikyn 24 tuntia. Siinä se oli eri tavoin sovittu. Mutta sama tilanne on meillä. Tavalla tai toisella se tulee lähtemään! Se on selkeä viesti jäsenistöltä, että kiky lähtee. Se oli väliaikainen ratkaisu silloin, ja nyt on aika poistaa se.

On vaikea vielä arvioida, auttoiko se, että tekno sai päänavauksen. Se nähdään neuvotteluissa. Tähän asti kemian pöytä on ollut hyvin tukkoisa. Siellä edistymistä ei ole tapahtunut. Rahasta ei ole puhuttu. On ollut niin painavat tekstiesitykset työnantajalla, että ei ole päästy kovin pitkälle neuvotteluissa. Teknologia sai ratkaisun, mutta pelkään, että muiden sopimusalojen neuvotteluista tulee vaikeita.”

 

KUVA JYRKI LUUKKONEN

PETRI SORVALI, Nokian Renkaat, Nokia, kumiteollisuus

RAFLAAVIA ESITYKSIÄ PÖYDÄSSÄ

”Teknologian sopimuksella avattiin pää ja luotiin polku sille, että neuvottelut muilla sektoreilla voivat ylipäätään jatkua. Kumiteollisuuden sopimusalan työnantajalla on edelleen aika raflaavia esityksiä pöydässä. Puhutaan, että kiky säilyy, jäsenmaksuperintä lopetetaan, sairausajan palkkaa alennetaan ja palvelusvuosilisiä tarkistetaan, mikä merkitsisi niiden alentamista. Aika huolissani olen.

Jäsenten mukaan ehdoton edellytys sopimukselle on, että 24 tunnin talkootyö poistuu. Myös sairausaikaan liittyvä heikennys on lähtökohta, josta ei voi mitään sopimusta syntyä koskaan. Nämä kaksi asiaa ovat ihan ehdottomia. En näe, että teknon tekemä palkkaratkaisu on välttämättä raami esimerkiksi kemian pöydässä. Mikäli ratkaisu venyy ja joudutaan turvautumaan järjestöllisiin toimiin, niin se maksaa myös työntekijälle jotakin.”

 

KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

OSMO KÄÄRIÄINEN, Metsä Wood, Suolahti, mekaaninen metsäteollisuus

TAISTELLAAN LOPPUUN ASTI

”Hyvä, että teknologiateollisuuteen saatiin sopimus, mutta aika paljon se jätti paikallisen sopimisen varaan. Olin alun perinkin sitä mieltä, että senttimääräisistä palkankorotuksista pitäisi lähteä keskustelemaan, ei prosenteista. Ja sitten kun on vielä nämä paikalliset erät – niitä on aika hankala jakaa oikeudenmukaisesti. Mutta pidän 3,3 prosentin korotuksia ihan hyvänä kompromissina.

Meillä mekaanisessa metsäteollisuudessa lähdetään neuvotteluissa siitä, että meiltäkin kiky-tunnit lähtevät. Metsäteollisuus ry:n kuuden päivän työsulku ei meitä säikäyttänyt, eikä se aja meitä pakolla sopimukseen. Tämä työnantajapuolen toiminta ei edistä sopimista, eikä se ole viisasta. Kyllä talkootunnit on nyt tehty. Väki ei anna periksi, nyt on syytä taistella loppuun asti.”

 

KUVA MARKKU TISSARINEN

KIMMO NATUNEN, UPM Plywood, Savonlinna, mekaaninen metsäteollisuus

TYÖSULKU HERÄTTI KUMMASTUSTA

”Kun teknologiateollisuuden päänavaussopimus on nyt valmis, toivon, että työnantajapuoli lähtee vihdoin tosissaan neuvottelemaan.

Työsulku oli poikkeuksellinen työtaistelutoimi, joka herättää kummastusta. Metsäteollisuus ry on itse korostanut, että sille joka hetki, jonka tehdas käy, on hyvin tärkeä. Puheiden ja tekojen ristiriita vie pohjan pois noilta väitteiltä. Sulku ei voi myöskään mitenkään vauhdittaa sopimista, sillä neuvottelujen jumi on Metsäteollisuus ry:ssä, ei Teollisuusliitossa.

Teknon sopimus näyttää ihan kelvolliselta. Kiky-tunnit saatiin pois ja palkankorotukset turvaavat ostovoiman. Meiltäkin on saatava talkootunnit pois ja palkankorotusten on taattava ostovoima. Itse olen senttikorotusten, en prosenttien kannalla, tasa-arvon takia.”

 

KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

KIMMO SANDELIN, Maintpartner, Jyväskylä, tekninen huolto ja kunnossapito

NYT PÄÄSTÄÄN NEUVOTTELEMAAN

”Olen hyvillä mielin, kun teknologiassa saatiin ratkaisu aikaan. Näin asioissa päästään eteenpäin. Teknisen huollon ja kunnossapidon sopimuksessa on vielä paljon asioita auki. Niistä päästään vasta nyt neuvottelemaan kunnolla.

Teknologian sopimus varmasti vauhdittaa neuvotteluja. Koko Suomi varmasti on odottanut, että siellä sopimus saadaan. On asioita, jotka ovat tärkeitä. Haraako kiky vielä, jää nähtäväksi, kun päästään pöytään. Kiky-tunnit olivat meillä samanlaisella lisäpöytäkirjalla kuin teknonkin puolella ja muutamassa muussa sopimuksessa. Se herättää toiveita, että asia ratkeaisi. Luulisi, että näistä jokaisesta kiky-tunnit olisivat pois, mutta se selviää sitten, kun mennään pöytään.

Avoimin mielin lähdetään katsomaan ja neuvottelemaan uudesta työehtosopimuksesta. Se aukaisi varmaan monta ovea, että teknossa päästiin sopuun.”

 

TEKSTI PETTERI RAITO, JARI ISOKORPI JA SUVI SAJANIEMI

Riku Aalto: Kaipuuta keskitettyihin työmarkkinaratkaisuihin?

Työnantajaliitot ovat jo useamman vuoden ajan pedanneet parhaillaan käynnissä olevien työehtosopimusneuvottelujen asetelmaa hokemalla, että keskitetyt työmarkkinaratkaisut ovat historiaa. Varmuuden vuoksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n sääntöjäkin muutettiin niin, että keskitettyjä ratkaisuja ei varmasti tehdä.

EK on aktiivisesti kertonut ainakin soveltuvin osin siitä, että se ei neuvottele mistään sellaisesta, missä on työvoimakustannuksista kysymys. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Se vain valitsee neuvottelujen kohteeksi itselleen sopivat asiat kuten työttömyysturvan ja eläketurvan, josta yhtenä esimerkkinä ovat leskeneläkkeeseen tehdyt muutokset. Sen sijaan EK ei voi sopia suosituksesta, jossa määriteltäisiin, miten nuorten työelämään tutustuminen pitäisi järjestää tai miten sitä pitäisi tukea. Se on EK:n mukaan liittojen välistä neuvottelua se.

Toisaalta työnantajaliitot ovat kantaneet tes-neuvottelupöytiin roppakaupalla yhteisiä esityksiä. Jossain siis joku kuitenkin koordinoi sitä minkälaisia esityksiä työntekijäpuolelle annetaan. Sattumaa ei ole se, että useammassa pöydässä työnantajat esittävät palvelusvuosilisän ja arkipyhäkorvausten poistamista tai jäsenmaksuperinnän lopettamista. Taitaa olla niin, että jokaisessa pöydässä on esitetty poliittisten lakkojen sanktioimista. Tässä vain muutama esimerkki.

”Vaikuttaa siltä, että työnantajaliitot ajavat keskitettyä teknologiateollisuuden työmarkkinamallia.”

Työnantajaliittojen ajatus tuntuukin olevan se, että niillä on erityinen oikeus koordinoida neuvotteluja keskenään, mutta auta armias, jos työntekijäpuoli tekee samoin. Se on tuomittavaa ja luottamus neuvottelukumppaneiden kesken on koetuksella, jos niin tapahtuu.

Teollisuusliitto neuvottelee 33 työehtosopimusta. Neuvottelukumppaneina on 17 työnantajajärjestöä. Meille on näkynyt varsin hyvin se, miten työnantajapuoli jatkuvasti viestii keskenään minkälaista vastakaikua heidän esityksensä kussakin pöydässä saa ja minkälaisia esityksiä työntekijäpuoli on tehnyt.

Julkisuudessa työnantajaliitot pitävät tiukasti kiinni siitä, että ne eivät neuvottele keskitetysti, vaan jokainen hoitaa oman tonttinsa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että työnantajaliitot ajavat keskitettyä teknologiateollisuuden työmarkkinamallia. Muissa pöydissä ei juuri liikuta ennen kuin teknossa on saatu asiat valmiiksi. Muutama työnantajaliitto on näin myös suoraan todennut. Julkisesti ne eivät sitä ääneen sano.

Näyttääkin siltä, että työnantajaleirissä on kaipuuta keskitettyihin ratkaisuihin, kunhan neuvotteluista vastaa Teknologiateollisuus eikä Elinkeinoelämän keskusliitto.

RIKU AALTO
Teollisuusliiton puheenjohtaja

Jyväskylän verkostotapaaminen osaajia etsimässä: ”Nykynuorille kerrottava teknologia-alan merkityksellisestä työstä”

Teollisuuteen kone- ja metallialalle tarvitaan lähivuosina tuhansia uusia ammattilaisia, mutta mistä ja miten he löytyvät? Tähän kysymykseen etsittiin vastauksia Teollisuusliiton Vaasan ja Keski-Suomen alueen verkostoseminaarissa.

Valtran, Valmetin, Moventasin ja Wärtsilän sekä niiden alihankintayritysten pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen verkostotapaamisilla on Vaasan ja Keski-Suomen alueella pitkä perinne. Tällä kertaa seminaariin kutsuttiin myös työnantajien ja ammatillisen opetuksen asiantuntijoita, sillä tapaamisen teemana oli osaamisen kehittäminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen.

– Meillä on kaikilla yhteinen huoli: miten saadaan uusia osaajia työpaikoille ja teollisuus pysymään ja pyörimään täällä, Teollisuusliiton aluepäällikkö Jukka Seppälä alusti aihetta marraskuun ensimmäisenä päivänä Jyväskylässä.

Työvoimapula on Seppälän mukaan näkynyt joissain ammattiryhmissä jo joitakin vuosia, ja tulevaisuudessa moni nykyhetken osaaja eläköityy.

– Vuoteen 2021 mennessä teknologia-alalle tarvitaan 53 000 uutta osaajaa ja heistä 40 prosenttia ammatillisen koulutuksen puolelta, arvioi Kari Hyytiä, Teollisuusliiton ammatillisen koulutuksen asiantuntija.

TULOSSA PALAUTEKYSELY TYÖPAIKOILLE

Seminaarin aloitti opetushallituksesta yli-insinööri Jaana Villikka-Storm, joka kertoi ammatillisen koulutuksen uudistuksesta. Se tuli voimaan tammikuussa 2018.

– Uudistusta on sanottu vuosikymmenen suurimmaksi muutokseksi. Vielä ollaan matkalla, mutta tähtäin on korkealla ja sinne päin ollaan menossa.

Opetushallituksen yli-insinööri Jaana Villikka-Storm.

Tutkinnon perusteissa ei luetella, mitä pitää opettaa, vaan mitä opiskelijan pitää osata, kun on tutkinnon suorittanut. Opetusta viedään entistä enemmän käytännön työhön, ja tutkinto suoritetaan osaamisen näytöillä työtehtävissä ja mieluiten aidoissa työelämän tilanteissa.

– Tutkinnon osat pyrkivät olemaan työelämän työkokonaisuuksia tai työprosesseja. Toistaiseksi vaikuttaa kuitenkin, että näyttöjä annetaan edelleen enemmän oppilaitoksissa kuin työpaikoilla.

Uudistuksen myötä oppisopimusten määrä näyttäisi olevan nousussa. Valmistuville opiskelijoille tehdyssä palautekyselyssä uudistuksesta on tullut enimmäkseen hyvää palautetta.

– Asteikolla yhdestä viiteen koulutuksen kokonaisarvosanojen keskiarvo on kaikilla opiskelijoilla ollut 4,1 ja kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoilla 3,9.

Ensi kesänä valmistuu palautejärjestelmä, jossa myös työpaikat pääsevät arvioimaan uutta koulutusmallia.

ERIKOISTUMINEN TAPAHTUU YRITYKSESSÄ

Koulutusuudistus pyrkii aiempaa laaja-alaisempiin tutkintoihin, joten esimerkiksi kone- ja metallialan perustutkinto on muuttunut kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnoksi. Wärtsilä Filnlandin henkilöstöjohtaja Kai Kamila toivotti laaja-alaiset tutkinnot tervetulleiksi.

Wärtsilän henkilöstöjohtaja Kai Kamila.

– Erikoistuminen tapahtuu sitten meillä yrityksessä, Kamila totesi puheenvuorossaan, jossa hän kertoi Wärtsilän keinoista varmistaa tulevaisuuden työvoima ja sen osaaminen.

– Olemme sijoittaneet Vaasaan 200 miljoonaa uuteen Smart Technology Hubiin, joka valmistuu vuonna 2022 ja jossa työskennellään moderneilla työkaluilla ja tavoilla. Sinne on tulossa myös Smart Partner Campus, jossa kohtaavat ihmiset eri puolilta, esimerkiksi yrityksistä, oppilaitoksista ja start-upeista, ja he voivat yhdessä innovoida ja kehittää uusia ratkaisuja.

Tavoitteena on päästä yksilöoppimisesta yhteisöoppimiseen ja eroon hierarkioista ja kontrollista.

– Tarvitsemme vastuullisia yksilöitä ja tiimejä, jotka osaavat ajatella kokonaisuutta, esimerkiksi laivamoottorin rakentamista alusta loppuun yhdellä tiimillä, johon erikoisosaajat liittyvät tarpeen mukaan.

WÄRTSILÄ KYSYI NUORILTA

Tulevaisuuden yritykset tarvitsevat Kai Kamilan mukaan itseohjautuvia moniosaajia. Mutta miten tällaisia kykyjä saadaan?

– Kehitettävää riittää varmasti vielä työelämän ja ammatillisen koulutuksen yhteistyössä. Wärtsilässä olemme esimerkiksi tehneet kuusiportaisen tavoiteohjelman siitä, mitä tehdään minkäkin oppilaitoksen kanssa, sillä kaikkien kanssa ei ole järkevä tehdä samoja asioita.

Kamilan mukaan koulutuksen rahoitus on varmistettava ja koulutukseen liittyvää byrokratiaa olisi syytä vähentää. Lisäksi kouluissa ja työpaikoilla tarvitaan ymmärrystä oppijoiden erilaisuudesta ja siitä, millaista tukea kukin tarvitsee – olipa kyse sitten nuoresta tai aikuisesta opiskelijasta.

Wärtsilässä on kysytty suoraan nuorilta, mikä saisi heidät viihtymään työssä. Vastauksissa korostuvat hyvä yhteishenki ja luotettava esimies, selkeät ohjeet, viihtyisä työympäristö, vapaa- ja työajan yhteensovittaminen sekä etätyö-, kehitys- ja urakiertomahdollisuudet. Tärkeiksi nuoret kokivat myös omat ja tiimin onnistumiset ja sen, että onnistumisesta palkitaan.

NÄIN VALTRA LÖYSI UUTTA VÄKEÄ

Kone- ja metallialan yritykset ovat kehittäneet ammattioppilaitosten kanssa koulutusratkaisuja, joista seminaarissa kuultiin useita käytännön esimerkkejä. Työvoimapulasta on kärsinyt muun muassa Valtra, joka valmistaa traktoreita ja maatalouskoneita Suolahdella Äänekoskella, puolen tunnin ajomatkan päässä kaupunkikeskustasta.

– Kävimme osaajapulassa aika syvällä, ja olemme viime vuonna palkanneet 70 ja tänä vuonna 90 uutta metallimiestä, henkilöstöjohtaja Jari Suuronen kertoi.

Uusia työntekijöitä yritys ei halunnut hamuta alueen muilta yrityksiltä tai omilta alinhakkijoiltaan, joten se palkkasi vuokratyöfirman etsimään koulutettavaksi minkä tahansa alan ihmisiä, jotka olisivat kiinnostuneet metallialasta. Lisäksi muodostettiin vuoden mittainen, Valtralle räätälöity maatalouskoneasentajan ammattitutkinto. Valtra on myös kehittänyt yhdessä Poken eli Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston kanssa niin sanotun Valtra-polun kone- ja tuotantoteniikan kolmivuotisen perustutkinnon opiskelijoille. Ohjelmaan kuuluu paljon työssäoppimista tehtaalla.

– Sivupolkuna syntyi muutakin yhteistyötä koulujen kanssa. Kutsumme esimerkiksi lähialueen opettajia ja opoja päiväksi meille töihin eli kulkemaan päivän tuotannon esimiehen kanssa. Siten he näkevät mitä tämä työ on ja osaavat kertoa siitä oppilaille.

Valtran henkilöstöjohtaja Jari Suuronen.

PALKKA KUULUU MYÖS OPISKELIJALLE

Valtra-polku ja -ammattitutkinto eivät syntyneet tyhjästä.

– Alkusysäys tuli toimitusjohtajalta, joka näki työvoimatarpeen ja järjesti rahoituksen. Tarvittiin myös avainhenkilö, meillä Liimataisen Erkki, joka määrätietoisesti otti koulutusasiat hoitaakseen. Hän on ”rehtori”, joka pitää yhteyttä oppilaitokseen ja langat käsissään, Jari Suuronen esitteli.

Jos uudet koulutukset alkaisivat nyt, Suuronen kiinnittäisi enemmän huomiota työpaikkaohjaajien koulutukseen. Henkilöstö otti hänen mielestään kuitenkin uudet tulijat hyvin vastaan, valtralaisiksi valtralaisten joukkoon. Myös se on määritelty tarkkaan, mistä tulee opiskelijalle rahaa ja mistä ei.

– Palkkaa ja bonuksia saa, kun ammattitaito ja kyky työskennellä itsenäisesti kasvaa, Suuronen kertoi ja kehui pääluottamusmiestä, joka uusien koulutuspolkujen kehittämismatkalla on säännöllisesti pitänyt palkka-asioita esillä.

– Emme halua menettää hyviä osaajia. Siksikin on tärkeä pitää huolta motivaatiosta myös taloudellisesti.

MYÖS TYTTÖJÄ TARVITAAN

Monissa seminaarin puheenvuoroissa pohdittiin metallialan vetovoimatekijöiden puutetta ja lisäämiskeinoja. Alasta elää vanhentuneita ennakkoluuloja likaisesta työstä pimeissä ja pölyisissä tehdassaleissa, vaikka todellisuus on jo toisenlainen.

– Nykynuorille on tärkeä kertoa, että teknologia-alalla tehdään merkityksellistä työtä, joka voi muuttaa maailmaa. Ja että alalla tarvitaan myös tyttöjä, Kari Hyytiä korosti.

Teollisuusliiton ammatillisen koulutuksen asiantuntija Kari Hyytiä.

Liiton tehtäväksi ammatillisen koulutuksen kehittämisessä Hyytiä näkee erityisesti tuen tarjoamisen, koulutuksen seurannan ja yhteistyön niin oppilaitosten, yritysten kuin opetushallituksen kanssa.

– Tarvittaessa tukea saa sekä liiton alue- että keskustoimistoista.

 

Hyvät ideat jakoon

Kari Taivassalo (vas.) ja Pasi Mäkinen.

Millaisia ajatuksia seminaari herätti, pääluottamusmies Kari Taivassalo Jyvässeudun Komaksesta ja Componentan liiketoimintajohtaja Pasi Mäkinen?

– Että osaajapula on tunnistettu ja sitä on mietitty työpaikoilla, mutta täydellistä ratkaisua siihen ei kuitenkaan ole löydetty. Työssäohjaamisessa on myös oltava koko ajan hereillä ja mietittävä alanvaihtajien kouluttamista, jos peruskoulusta ei enää hakeuduta alalle riittävästi. Myös verkostoitumisen, tiedonvaihdon ja yhteistyön merkitys korostui.

Jari Suuronen (vas.) ja Ville Kivimäki.

Saitteko seminaarista ajatuksia kotiinviemisiksi, Valtran pääluottamusmies Ville Kivimäki ja henkilöstöjohtaja Jari Suuronen?

– Oli hyödyllistä kuulla, kuinka muut yritykset ovat pyrkineet turvaamaan osaavan työvoiman saannin. Ratkaisu ei ole rosvoaminen toimitusketjuista, kun työvoimaa ei saa suoraan markkinoilta. Ikäluokat pienenevät, joten on keksittävä uusia ideoita ja pystyttävä etsimään rohkeasti alan ulkopuolelta työvoimaa kouluttamalla työpaikoilla. Siihen tarvitaan työpaikkaohjaajien toimintaedellytysten tehostamista.

 

TEKSTI TUIJA MANNERI
KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN