Rolle Alho: Veronumerolla telakoiden harmaan talouden kimppuun

Suomen telakoil­la ote­taan heinäku­us­sa 2022 käyt­töön veron­u­meromenet­te­ly, joka on tut­tu raken­nusalal­ta. Jatkos­sa jokaisel­la telakalla työsken­televäl­lä työn­tek­i­jäl­lä on olta­va henkilöko­htainen veron­u­mero. Veron­u­meron pitää olla näkyvil­lä työn­tek­i­jän kuval­lises­sa henkilö­tun­nis­teessa, kun hän on työ­paikalla.

Veron­u­meromenet­te­ly on tarpeen telakoil­la, sil­lä laivan­raken­nus ja ‑kor­jaus ovat pro­jek­tilu­on­toisia töitä. Ali­hank­in­ta sekä ulko­maiset yri­tyk­set ja työn­tek­i­jät ovat tyyp­il­lisiä. Vira­nomaisil­la ja ammat­tili­itoil­la onkin ollut vaikeuk­sia valvoa telakoil­la tehtävää työtä.

Veron­u­meron saami­nen edel­lyt­tää, että työn­tek­i­jä – kansal­lisu­ud­es­ta riip­pumat­ta – han­kkii ensin suo­ma­laisen henkilö­tun­nuk­sen, ellei hänel­lä sel­l­aista ennestään ole. Veron­u­meron tarkoituk­se­na on suit­sia telakoil­la esi­in­tyvää har­maa­ta talout­ta. Se myös antaa vira­nomaisille nyky­istä parem­mat keinot valvoa keitä telakalla työsken­telee.

Jous­toa veron­u­meromenet­telyssä kuitenkin on. Esimerkik­si lyhyel­lä varoi­tusa­jal­la tehtävät hyvin lyhytkestoiset työt telakoil­la on rajat­tu menet­te­lyn ulkop­uolelle, jot­ta yri­tys­toim­inta ei han­kaloi­tu­isi.

Valvon­nan kehit­tämi­nen hei­jas­tuu myön­teis­es­ti myös työe­htoi­hin.

Raken­nusalal­la veron­u­meromenet­te­ly otet­ti­in käyt­töön vuon­na 2012. Koke­muk­set ovat olleet hyviä. Raken­nusalan vero­tuo­tot ovat kas­va­neet har­maan talouden toimin­nan vaikeudut­tua. Sen seu­rauk­se­na rehellis­es­ti toimivien yri­tys­ten kil­pailukyky markki­noil­la on paran­tunut.

Teol­lisu­us­li­itol­la on paljon jäseniä, jot­ka työsken­televät telakoil­la. Nyky­istä parem­pi sään­te­ly on hei­dän etun­sa mukaista, sil­lä se edesaut­taa työ­markki­noiden epäter­veen kil­pailun kitkemistä. Valvon­nan kehit­tämi­nen hei­jas­tuu viime kädessä myön­teis­es­ti myös työe­htoi­hin.

Telak­ka-alan parem­pi sään­te­ly on myös ulko­mais­ten työn­tek­i­jöi­den edun mukaista, sil­lä nimeno­maan hei­dän työe­hdois­saan on vuosien var­rel­la ilmen­nyt run­saasti puut­tei­ta.

Työ­nan­ta­jali­itot ovat ilmais­seet huolen­sa, että veron­u­meromenet­te­ly loisi uut­ta byrokra­ti­aa ja han­kaloit­taisi yri­tys­ten toim­intaa. Nykyte­knolo­gial­la hai­tat jäänevät varsin pieniksi, sil­lä dig­i­taaliset ratkaisut ja sähköi­nen asioin­ti ovat Suomes­sa arkipäivää. Esimerkik­si korona-aikana veron­u­meron saami­nen ei ole edel­lyt­tänyt fyy­sistä käyn­tiä vero­hallinnos­sa: kaiken on voin­ut hoitaa sähköis­es­ti.

Suo­ma­laisen laivan­raken­nuk­sen osaamisen taso on huip­pu­lu­okkaa. Suomen kil­pailukyvyn tulee jatkos­sakin perus­tua korkeaan osaamiseen ja laadukkaisi­in työ­markki­noi­hin. Veron­u­mero ei yksis­sään ole hopealu­oti, joka ratkaisee kaik­ki ongel­mat. Se on kuitenkin oikean­su­un­tainen toimen­pide.

Kir­joit­ta­ja on Teol­lisu­us­li­iton erikois­tutk­i­ja.