OIKEUSAPU: Laiton irti­sa­no­mi­nen on tyyp­pie­si­merkki liiton ajamista oikeusjutuista

”Ei kannata tuikata tulis­tuk­sis­saan työsuh­de­pa­pe­reita takkaan irti­sa­no­mi­sen jälkeen”, neuvoo liiton oikeu­del­li­sen yksi­kön vt. pääl­likkö Susanna Holm­berg. Asia­kir­jat kannat­taa sääs­tää todis­teiksi mahdol­li­sesti lait­to­masta irtisanomisesta.

18.8.2021

– Todella paljon riita-asioita sovi­taan, mutta minun koke­muk­seni mukaan työnan­taja vie niitä nyt pidem­mälle. Vasta siinä vaiheessa, kun kannetta jo viri­tel­lään, alkaa sovin­to­ha­luk­kuutta löytyä, Holm­berg kuvaa viimei­sen vuosi­kym­me­nen aikana näke­määnsä linjamuutosta.

– Yhtenä syynä voi olla yritys­ten otta­mien oikeus­tur­va­va­kuu­tus­ten ylei­syys. Usein vakuu­tus vaatii jonkin­lai­sen oikeus­pro­ses­sin korvaus­ten maksamiseksi.

OIKEUSAVUN POLKU

Oikeus­apu on teol­li­suus­liit­to­lai­sen jäse­netu. Jos apu myön­ne­tään, liiton laki­mies tai sen valtuut­tama asian­ajo­toi­misto hoitaa koko oikeus­pro­ses­sin ilman jäse­nelle koitu­via kuluja.

Ennen pitkäl­listä tuomiois­tuin­tai­valta pyri­tään aina ensin sovin­toon. Työpai­kan pääluot­ta­mus­mies yrit­tää selvi­tellä ja ratkoa työn­tekijän ja työnan­ta­jan välille synty­nyttä riita-asiaa silloin, kun yritys on järjes­täy­ty­nyt työnan­ta­ja­liit­toon. Riita voi koskea esimer­kiksi työsuh­teen perus­tee­tonta päät­tä­mistä tai saamatta jääneitä palkkoja.

Jos sopua ei synny, pääluot­ta­mus­mies voi lähet­tää asiasta erimie­li­syys­muis­tion liit­toon. Järjes­täy­ty­mät­tö­mästä työpai­kasta oikeus­a­pu­ha­ke­mus lähtee liit­toon suoraan. Asian selvit­te­ly­työtä voivat liitossa tehdä kysei­sen sekto­rin ja työym­pä­ris­töyk­si­kön asian­tun­ti­jat ja juristit.

– Mitä oikein on tapah­tu­nut? Sitä käydään läpi ja yrite­tään kerätä kaikki mahdol­li­nen näyttö, Holm­berg kertoo.

Lopul­li­sen oikeus­a­pu­pää­tök­sen tekee liiton oikeu­del­li­sen yksi­kön kokous, jossa katso­taan, onko tapauk­sella mahdol­li­suus menes­tyä. Kokouk­selle asian valmis­te­lee joku yksi­kön omista juristeista.

– On muis­tet­tava, että epäreilu kohtelu ei ole aina laitonta. Me katsomme, löytyykö kantee­seen oikeu­del­li­sia perus­teita ja löytyykö näyt­töä. Laki­mies on myös jo peran­nut, onko asiasta aiem­paa oikeus­käy­tän­töä ja mitä oikeus­kir­jal­li­suus sanoo. Arvioimme, onko meillä mahdol­li­suutta voit­taa juttu. Jos asia näyt­tää olevan kiikun kaakun, myön­nämme oikeus­a­vun siinä­kin tapauk­sessa, Holm­berg kertoo liiton sisäi­sistä punninnoista.

Tämän jälkeen asiaa yrite­tään vielä kerran sovi­tella työnan­ta­jan kanssa ennen kuin varsi­nai­nen kanne lähtee. Järjes­täy­ty­nyt työnan­taja haas­te­taan työsuh­de­asioissa työtuo­miois­tui­meen, muut kärä­jä­oi­keu­teen. Jois­sain työeh­to­so­pi­muk­sissa on kirjaus väli­mie­soi­keu­desta. Kärä­jä­oi­keu­den käsi­tel­lessä työtur­val­li­suus­ri­kosta, joka liit­tyy esimer­kiksi syrjin­tään tai työta­pa­tur­maan, samassa yhtey­dessä pyri­tään käsit­te­le­mään myös vahingonkorvausasiat.

Holm­ber­gin mukaan nykyi­sin asiat jäävät harvoin vain kärä­jä­oi­keus­as­teelle, vaan häviäjä valit­taa hovioikeuteen.

– Korkeim­malta oikeu­delta vali­tus­lupa onkin jo paljon tiukem­massa, Holm­berg kuvailee.

MITÄ JÄSEN VOI TEHDÄ?

Holm­berg kehot­taa otta­maan hyvin varhai­sessa vaiheessa yhteyttä liittoon.

– Saata­vien kanne­aika on kaksi vuotta työsuh­teen päät­ty­mi­sestä. Ja selvit­te­ly­työ­hön menee aina paljon aikaa.

Holm­berg kehot­taa jäse­niä sääs­tä­mään kaikki palk­ka­kui­tit ja muut mahdol­li­set asia­kir­jat. Vaikka kuinka suutut­taisi, takkaan ei parane pape­reita pistää.

– Kannat­taa kirjoit­taa asiat ylös. Samoin kannat­taa muis­tut­taa mahdol­li­sesti todis­ta­jiksi tule­via työka­ve­reita siitä, että he painai­si­vat asiat mieleensä, Holm­berg neuvoo.

Koke­mus kertoo, että kaik­kein vaikeim­min todis­tet­ta­via asioita ovat häirintä ja epäasial­li­nen kohtelu.

– Useim­mi­ten tällai­nen käytös tapah­tuu kahden kesken, Holm­berg toteaa.

Vaikeasti todis­tet­ta­viin tapauk­siin kuulu­vat myös perus­teet­to­mat irti­sa­no­mi­set koeajalla.

– Todis­tus­taakka on kään­tei­nen. Työnan­taja voi vain sanoa, ettei työn­tekijä ollut ”sove­lias” työhön. Työn­tekijän on todis­tet­tava, että hänet on irti­sa­nottu epäasial­li­sella perusteella.

PALJON MUUTAKIN KUIN OIKEUSJUTTUJA

– Meille tulee runsaasti sähkö­pos­teja ja puhe­lin­soit­toja, neuvomme ja autamme, Holm­berg kertoo.

Yksikkö osal­lis­tuu työlain­sää­dän­nön valmisteluun.

– Iso puhee­naihe on ollut yt-lain uudis­tus. Annoimme siitä lausunnon.

Oikeu­del­li­nen yksikkö koulut­taa Muri­kan ja ammat­tio­sas­to­jen kurs­seilla. Ja koulut­taa itse­ään­kin. Holm­berg kertoo, että SAK:n juris­tit saavat koko ajan ”mentor-koulu­tusta” viimei­sistä EU:n tuomiois­tui­men päätök­sistä, jotka liit­ty­vät työoikeuteen.

Yksikkö tekee Holm­ber­gin mukaan myös paljon ”tuki­työtä” talon sisällä eli auttaa Teol­li­suus­lii­ton muita yksiköitä.

Liiton laki­mie­het istu­vat myös tes-neuvot­te­lu­pöy­dissä ja neuvot­te­luja tuke­vissa taustaryhmissä.

NIIN, NE TESSIT?

– Oudossa tilan­teessa ollaan, jos yleis­si­to­via työeh­to­so­pi­muk­sia ei enää ole. Koko suoma­lai­nen työlain­sää­däntö on raken­nettu sen varaan, että sään­nök­siä täsmen­ne­tään alakoh­tai­sissa työeh­to­so­pi­muk­sissa, Holm­berg alleviivaa.

Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den Minna Helle on ehdot­ta­nut ”työn­te­ki­jöi­den vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­sien lisää­mistä” seuraa­valla tavalla. Helle ei puhu Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry:n tiedot­teessa mitään itse työn­te­ki­jöi­den demo­kraat­ti­sesti valit­se­mien edus­ta­jien nosta­mi­sesta yrityk­sen hallin­toon. Sinne voitai­siin Helteen mielestä sen sijaan nostaa työnan­ta­jan valit­sema henkilö. Tekno­lo­gia­teol­li­suus lupaa valin­ta­pe­rus­teista armol­li­sesti, että ”niistä kerrot­tai­siin henki­lös­tölle etukäteen”.

– Silloin­han tämä henkilö on työnan­ta­jan valit­sema. Hänelle ei tule myös­kään irti­sa­no­mis­suo­jaa kuten henki­lös­tö­edus­tus­lain mukai­sesti vali­tuille henki­löille, Holm­berg huomauttaa.

Olipa tes-tilanne mikä tahansa, lain suomat mahdol­li­suu­det työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sien puolus­ta­mi­seksi oikeus­a­pu­ta­pauk­sissa tullaan käyt­tä­mään viimeistä pykä­lää myöten.

– Näytämme työnan­ta­jille, että olemme tosis­samme. Me vaadimme jäse­nelle tehok­kaasti ne oikeu­det, jotka hänelle lain mukaan kuulu­vat. Joskus on myös haet­tava oikeus­ju­tun kautta selkeys oikeus­käy­tän­töön, Holm­berg toteaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA KITI HAILA