Työsuhteen riita-asioiden selvittely käräjillä ilman ammattiliiton oikeusapua olisi yhdelle ihmiselle valtava taloudellinen riski.
AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebookissa tai Twitterissä. Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla.
17.3.2021
Parhaimmatkin lait ja työehtosopimukset ovat pelkkää paperia, jos niitä ei noudateta käytännössä. Viimekädessä sopimusten ja lakien noudattamisesta linjataan oikeudessa.
Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön vt. päällikkö Susanna Holmberg pohtii, että periaatteessa jokaisella suomalaisella on pääsy oikeuteen, mutta käytännössä asia ei ole niin yksinkertainen.
Riita-asian ratkominen oikeudessa on yhdelle työntekijälle taloudellinen riski, sillä pääsääntöisesti hävinnyt osapuoli maksaa myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Tavallisen työsuhderiidan käsittely oikeusasteissa maksaa usein kymmeniä tuhansia euroja.
Ilman lainoppinutta avustajaa työntekijän ei kannata lähteä käräjille, sillä myös vastapuolella on pääsääntöisesti avustaja.
– Työnantajat voivat ottaa isosta asianajotoimistosta kaksikin avustajaa, jolloin lasku voi nousta huimiin lukemiin, Holmberg kertoo.
AIKAA PALAA OIKEUSASTEISSA
Oikeudenkäynti vaatii rahan lisäksi aikaa. On enemmän sääntö kuin poikkeus, että käräjille menneistä tapauksista valitetaan hovioikeuteen. Myös asian monimutkaisuus, eli valmisteluun tarvittava aika, vaikuttaa oikeusprosessin pituuteen.
Holmberg laskee, että lähtökohtaisesti kannattaa varautua ainakin kahden vuoden oikeusprosessiin.
Käsittelyajat vaihtelevat käräjä- ja hovioikeuksittain. Jos asia käsitellään pelkästään käräjäoikeudessa, joka ei ole ruuhkautunut, oikeusprosessi voi olla käyty vuodessa.
Työehtosopimuksien tulkintaa koskevat kysymykset ratkotaan pääsääntöisesti työtuomioistuimessa, jos osapuolena oleva työnantaja on järjestäytynyt. Järjestäytymättömien työnantajien kohdalla asia menee käräjäoikeuteen, joka voi pyytää työehtosopimuksen tulkinnasta työtuomioistuimen lausunnon.
USKOTTAVA OIKEUSAPU SELKÄNOJANA
Työntekijän kannalta on tärkeää, että käytettävissä on uskottava oikeusapu. Työnantajalla on motivaatio lakien ja sopimusten noudattamiseen, kun on tiedossa, että väärinkäytökset oikaistaan ammattiliiton tuella.
Liiton myöntämässä oikeusavussa jäsenellä ei ole omavastuuosuutta eikä kuluissa ole enimmäissummaa.
– Meillä Teollisuusliitossa oikeusapu on erittäin hyvä, Holmberg sanoo.
Oikeusapuharkinta tehdään liiton oikeudellisessa yksikössä, eli siellä päätetään, mitkä tapaukset otetaan ajettavaksi.
– Selvitetään, riittääkö näyttö ja onko perustetta esittää vaatimusta oikeudessa, Holmberg kertoo päätöksen perusteista.
Vuonna 2020 myönnettiin jäsenille oikeusapu 67 jutussa.
IRTISANOMISET JA PALKAT AIHEINA
Jäsen voi saada liitolta apua sellaisten oikeudellisten asioiden hoitamisessa, jotka ovat aiheutuneet työsuhdeasioissa tai jäsenen toiminnasta liitossa ja ammattiosastossa. Oikeusapua voi saada myös työtapaturmien ja ammattitautien vahingonkorvausasioissa.
Teollisuusliiton oikeudelliseen yksikköön tulevista riita-asioista tyypillisiä ovat työsuhteen päättämiseen liittyvät riidat, jolloin tutkitaan, onko päättämisperuste ollut riittävä. Tällöin saatetaan esimerkiksi selvittää, onko työntekijän laiminlyönti ollut sellainen, että siitä voi seurata työsuhteen päättäminen ja onko vastaavanlaisesta laiminlyönnistä aiemmin annettu varoitusta.
Tyypillisiä ovat myös palkkasaataviin liittyvät riidat, jolloin saatetaan riidellä maksamatta jääneestä lomakorvauksesta tai oikeudesta johonkin muuhun palkanosaan.
SOPIMINEN ON LÄHTÖKOHTA
Valtaosa työsuhteen epäselvyyksistä saadaan ratkaistua sopimalla. Työntekijän kannattaa ensin ottaa yhteys omaan esimieheensä ja tarvittaessa pyytää neuvoja ja taustatukea työpaikan luottamusmieheltä tai liiton asiantuntijoilta.
Holmberg kertoo, että ensivaiheessa liitosta saa neuvontaa. On myös yleistä, että työpaikalla ratkaisemattomaksi jääneet riidat selviävät ilman käräjöintejä, kun vaatimukset esitetään kirjallisesti liiton tuella.
Meillä Teollisuusliitossa oikeusapu on erittäin hyvä.
Sovitteluratkaisulle on nykyisin tilaa tuomioistuimessakin. Vuodesta 2006 käytössä ollut tuomioistuinsovittelu on vaihtoehto oikeudenkäynnille. Tällöin sovittelijana toimii tuomioistuimen tuomari, jonka tehtävänä on auttaa osapuolia löytämään riitaan molempia tyydyttävä ratkaisu.
– Tuomioistuinsovitteluprosessia on alettu käyttää yhä enemmän. Se on nopeampi ja vapaamuotoisempi, Holmberg kertoo.
Tuomioistuinsovittelussa osapuolet pääsevät itse esittämään asiansa ja vaikuttamaan riidan lopputulokseen. Holmbergin mukaan sovittelussa liiton juristien tehtävä on olla enemmän sivuroolissa pitämässä huolta, ettei jäsen tee itsensä kannalta huonoa sopimusta.
Mitä tehdä, kun työsuhteessa on ongelmia? Lue lisää Teollisuusliiton verkkosivulta.
TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
GRAFIIKKA EMILIE UGGLA