Vuokratyöntekijän pitäisi joustaa. Parasta olisi, kun hän ei koskaan sairastaisi, ansaitsisi lomaa tai saisi lapsia. Ihmiselle näin kuitenkin käy. Miten turvata niiden ihmisten edut, jotka tekevät vuokratyötä?

23.7.2021

Vuokratyötä pitäisi käyt­tää tilapäiseen työvoiman tarpeeseen. Näin ei tapah­du.

– Min­un koke­muk­seni mukaan vuokratyötä tehdään pikem­min usei­ta vuosia kuin usei­ta kuukau­sia. Vuokratyön­tek­i­jät voivat olla samas­sakin fir­mas­sa vuosikau­sia. Sit­ten kun tulee ensim­mäi­nen notkah­dus, vuokratyön­tek­i­jät saa­vat lähteä.

Näin kuvailee vuokratyön todel­lisu­ut­ta Teol­lisu­us­li­iton teknolo­giasek­torin sopimusasiantun­ti­ja Pasi Kart­tunen, joka on myös liiton ja Teknolo­gia­te­ol­lisu­us ry:n välisen ulkop­uolisen työvoiman käyt­töä pohti­van työryh­män jäsen.

On arvioitu, että 2–6 pros­ent­tia työn­tek­i­jöistä Suomes­sa on vuokratyön­tek­i­jöitä alas­ta ja tilanteesta riip­puen. Niin san­otut henkilöstö­palveluyri­tyk­set, eli vuokrafir­mat, esit­televät hanakasti, miten jous­tavaa ja vapaa­ta vuokratyö on, ja sik­si niin halut­tua. Onko­han?

Vain pieni osa vuokratyön­tek­i­jöistä halu­aisi pysyä vuokratyöläis­inä, Kart­tunen arvioi. Hän sanoo esimerki­no­mais­es­ti, että 30 vuokratyöläisen joukos­ta ehkä 5 halu­aa pysyä sel­l­aises­sa työ­suh­teessa. Ehdo­ton val­taosa halu­aisi vak­i­naisen paikan.

– Muis­tan omas­ta ajas­tani Konecrane­sil­la Hyvinkääl­lä, että työ­nan­ta­ja halusi vuokratyön­tek­i­jöi­den muo­dosta­van noin 20 pros­entin pusku­ri­työvoiman. Osalle työn­tek­i­jöistä tämä oli saatu myy­tyä niin, että kun tulee yt-neu­vot­te­lut, vak­i­naiset ovat suo­jas­sa, vuokratyön­tek­i­jät jous­ta­vat. Tämä on työ­nan­ta­jien hajo­ta ja hal­litse ‑poli­ti­ikkaa.

Juuri kun vuokratyön­tek­i­jä oli oppin­ut ne vaikeim­matkin työt, hän lähti, jos vain sai muual­ta vak­i­naisen paikan.

Myös teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den nykyi­nen työe­htosopimus sanoo, että työn vähen­tyessä on ensin luovut­ta­va vuokratyön­tek­i­jöi­den käytöstä.

Vuokratyön­tek­i­jän työ on useim­miten täysin riip­pu­vainen käyt­täjäyri­tyk­sen tilauk­ses­ta. Kart­tunen toteaa, että tästä syys­tä har­va vuokratyön­tek­i­jä uskaltaa nous­ta tilaa­jafir­maa vas­taan, oli kohtelu läh­es mil­laista tahansa.

KUKA HYÖTYY ENITEN?

– Juuri kun vuokratyön­tek­i­jä oli oppin­ut ne vaikeim­matkin työt, hän lähti, jos vain sai muual­ta vak­i­naisen paikan. Se oli todel­la turhaut­tavaa, eikä var­masti mitenkään tuot­tavaa toim­intaa fir­man kannal­ta, Kart­tunen ker­too koke­muk­sis­taan.

– Työ­nan­ta­jien mielestä hyv­inä aikoina vuokratyön­tek­i­jöi­den käyt­tö on hirveän edullista ja kan­nat­tavaa. Kun menee huonom­min, myön­netään, ettei se niin hal­paa ollutkaan, Kart­tunen jatkaa.

Vuokrafir­mat ja käyt­täjäyri­tyk­set tekevät salaisia sopimuk­sia siitä, mis­sä aikara­jois­sa käyt­täjäyri­tyk­sen omille kir­joille otta­mi­nen on mah­dol­lista ja mitä sakko­ja on mah­dol­lis­es­ti mak­set­ta­va. Vuokratyön käyt­tö ei voi Kart­tus­es­ta olla hal­paa muutenkaan. Iso vuokrayri­tys pyörit­tää suur­ta organ­isaa­tio­ta rekry­toi­ji­neen ja asiantun­ti­joi­neen. Käyt­täjäyri­tyk­sen palvelumak­su­jen on katet­ta­va ne – ja sit­ten vielä vuokrafir­man voitot.

Kart­tunen ker­too, että työe­htosopimusten palkkataulukoi­ta nou­date­taan myös vuokratyön­tek­i­jöi­den kohdal­la nyky­isin parem­min kuin aiem­min. Lomien laskemisen ontuu edelleen. Samoin sen työe­htosopimuk­sen määräyk­sen nou­dat­ta­mi­nen, että päälu­ot­ta­mus­miehelle on ker­rot­ta­va etukä­teen vuokratyön­tek­i­jöi­den käytöstä. Näi­den asioiden kun­toon saat­tamisen ohel­la Kart­tunen vaatii ennen kaikkea työ­suhde­tur­van nos­tamista ”yksi-yhteen” vak­i­nais­ten kanssa.

– Eikä mis­sään eduis­sa, esimerkik­si tuotan­topalkkiois­sa, saisi olla ero­ja vak­i­naisi­in työn­tek­i­jöi­hin näh­den.

Ei vapautta vaan pakko

– Laki laa­haa perässä. Vuokratyön­tek­i­jälle pitäisi saa­da sama työ­suhde­tur­va kuin mitä on suo­raan käyt­täjäyri­tyk­sen palveluk­sis­sa olevil­la, vaatii Teol­lisu­us­li­iton oikeudel­lisen yksikön pääl­likkö Susan­na Holm­berg.

– Vaik­ka työvoiman tarve olisi pysyväkin, vuokratyön­tek­i­jän työ­suhde on sidok­sis­sa käyt­täjäyri­tyk­sen tilauk­seen ja määräaikainen. Ja sit­ten vuokratyön­tek­i­jä vai­hde­taan toiseen, jos käyt­täjäyri­tyk­sessä siltä tun­tuu. Syynä voi olla esimerkik­si sairaus­lo­ma.

Lain mukaan riit­tää, että vuokratyön­tek­i­jälle annetaan selvi­tys asi­akas­sopimuk­seen perus­tu­van tilauk­sen syys­tä ja kestos­ta tai arvioidus­ta kestos­ta. Holm­berg pain­ot­taa, että vuokrayri­tyk­sen pitäisi kuitenkin aina tutkia, onko sil­lä muis­sa tilaa­jayri­tyk­sis­sä tälle vuokratyön­tek­i­jälle sovel­tuvia työte­htäviä tar­jol­la. Vuokratyön­tek­i­jä on työ­suh­teessa vuokrafir­maan, eikä työ­suh­teen laatu sinän­sä saisi olla peruste määräaikaisu­udelle.

– Mut­ta tämä on har­maa­ta aluet­ta. Työ­suhde on voitu lopet­taa kuukau­sia ennen työ­suh­teen arvioitua päät­tymi­saikaa. Kun tilaa­jayri­tys lakkaa tilaa­mas­ta, näitä käytetään hyväk­si. Hyvin vähän saadaan ennakko­ta­pauk­sia, Holm­berg toteaa viitat­en siihen, että ammat­tili­itot eivät ole voineet viedä mon­taakaan jut­tua vuokratyön­tek­i­jöi­den kohtelus­ta oikeu­teen, sil­lä riidat yleen­sä sovi­taan ennen oikeu­denkäyn­tiä.

JOUSTO LÖYTYISI VAKINAISISTA

– Vuokratyötä ei yleen­sä tarvi­ta. Jous­tavu­u­den vaa­timuk­set on jo työe­htosopimuk­sil­la ratkot­tu. Omankin työvoiman työaiko­ja pystytään hyvin jär­jestelemään eri­laisil­la mekanis­meil­la.

Tämä on SAK:n työe­htoasiantun­ti­jan Karoli­ina Huovi­lan ”tulokul­ma” työ­nan­ta­jien hokemi­in siitä, että ilman vuokratyötä ei yri­tyk­sis­sä pär­jät­täisi. Ymmär­rystä ehkä löy­ty­isi johonkin todel­liseen ruuhkahuip­pu­un, mut­ta vak­i­naista työtä ei pidä teet­tää vuokratyön­tek­i­jöil­lä.

Vuokratyö saat­taa Huovi­las­ta sopia opiske­li­jalle tai sille, joka kam­moaa leipään­tymistä ja halu­aakin vai­h­taa työ­paikas­ta toimeen. Mut­ta useim­mille vuokratyöläisille tar­jo­taan pikem­minkin pakko­ja, ei vapauk­sia.

– Vuokratöi­den vapaus on usein illu­u­sio. Ansioiden epä­var­muu­den takia vuokratyön­tek­i­jän on pakko ottaa vas­taa kaik­ki vuorot, joi­ta tar­jo­taan. Työn­tek­i­jä ei voi lainkaan vaikut­taa työn­sä määrään tai työvuoroi­hin, hänen on vain odotet­ta­va, mitä tar­jo­taan. Suurin osa vuokratyön­tek­i­jöistä hyö­ty­isi vak­i­naisen työ­paikan eduista, työaiko­jen ennustet­tavu­ud­es­ta ja tasaisem­mista ansioista.

Yllät­tävän paljon on heitä, jot­ka joutu­vat tah­tomat­taan tekemään vuosikau­sia vuokratöitä.

Vak­i­naisil­la työn­tek­i­jöil­lä on Huovi­lan mukaan todel­lisu­udessa usein paljon isom­pi vapaus vaikut­taa omi­in työvuoroi­hin­sa kuin vuokratyön­tek­i­jöil­lä.

Mon­et yri­tyk­set käyt­tävät vuokratyötä rekry­toin­tikana­vana. Huovi­la muis­tut­taa käyt­täjäyri­tyk­sen ja vuokrafir­man solmimista rekry­toin­ti­sopimuk­sista, joista ei edes saa­da tietoa ja jot­ka estävät vak­i­naisek­si työn­tek­i­jäk­si pääsemistä.

– Vaik­ka yri­tys palkkaisikin uusia työn­tek­i­jöitä, siel­lä vuokratyössä jo olem­i­nen ei ole mikään var­ma rekry­toin­tikana­va. Yllät­tävän paljon on heitä, jot­ka joutu­vat tah­tomat­taan tekemään vuosikau­sia vuokratöitä.

OSAAJIA VAI KULUERIÄ?

– Näkeekö työ­nan­ta­ja työn­tek­i­jät vain kulu­ja tuot­tavina käsi­pareina? Vai näkeekö hän työn­tek­i­jät henkilöinä, joi­ta kan­nat­taa arvostaa ja sitout­taa yri­tyk­seen? Huovi­la kysyy.

SAK:n asiantun­ti­ja on var­ma, että myös bisnes hyö­tyy vak­i­nai­sista työn­tek­i­jöistä. Pait­si sitoutunei­den ja ideoitaan antavien työn­tek­i­jöi­den kaut­ta, myös sik­si, ettei aikaa mene koko ajan vai­h­tu­vien työn­tek­i­jöi­den pere­hdyt­tämiseen.

Työe­htosopimusten yleis­si­tovu­u­den lopet­ta­mi­nen iskisi Huovi­las­ta nimeno­maan ei-tyyp­il­li­sis­sä työ­suhteis­sa ole­vi­in työn­tek­i­jöi­hin, joista moni on ulko­maalainen. He ovat usein jo kieli­taitosy­istä haavoit­tuvam­mas­sa ase­mas­sa työ­markki­noil­la kuin suo­ma­laiset.

Raskaussyr­jin­tä, lomien muut­ta­mi­nen lomako­r­vauk­sik­si vaik­ka pitäisi antaa lomaa, sairauteen liit­tyvä syr­jin­tä, kaik­ki tämä on tut­tua vuokratyössä.

– Minä toivon, että mah­dol­lisim­man moni vuokratyön­tek­i­jä liit­ty­isi liit­toon. Sil­loin ammat­tili­itot voisi­vat puut­tua ongelmi­in.

KALLISTA ON, KÄYTTÄJÄYRITYKSELLE

Työelämä­tutk­i­ja Paul Jonker-Hof­frén Turun yliopis­tos­ta oli mukana epä­tyyp­il­listä työtä, siis myös vuokratyötä luo­dan­neessa, Pohjo­is­maid­en min­is­ter­ineu­vos­ton Future of Work ‑tutkimuk­ses­sa. Tutkimus keskit­tyi majoi­tus- ja rav­in­to­la-alaan ja raken­nusalaan.

– Yri­tyk­set käyt­tävät vuokratyövoimaa jous­tavu­u­den takia. On juridis­es­ti usein helpom­paa käyt­tää vuokratyövoimaa kuin solmia määräaikaisia työ­suhtei­ta. Olen ymmärtänyt riv­ien välistä, että sinän­sä vuokratyö on kallista käyt­täjäyri­tyk­selle, mut­ta sitä en tiedä, kuin­ka paljon.

Tutk­i­ja toteaa, että eri aloil­la ja eri yri­tyk­sis­sä käytetään vuokratyötä eri tavoin. Tutkimuk­ses­sa nähti­in, että ”parhaim­mas­sa tapauk­ses­sa” vuokratyön­tek­i­jät oli­vat aidosti osa työy­hteisöä.

– Riip­puu myös siitä, kuka vuokratyötä tekee. Val­taosa on suh­teel­lisen nuo­ria, heille vuokratyö sopii ehkä todel­la hyvin. Vuokratyö on väylä alalle ja siitä saa työkoke­mus­ta.

Jonker-Hof­frén kuitenkin tun­nus­taa, että vuokratyön yleisyy­destä ei ole tarkko­ja tieto­ja, eikä tässäkään tutkimuk­ses­sa saatu helpol­la haas­tatel­tua itse vuokratyön­tek­i­jöitä.

On juridis­es­ti usein helpom­paa käyt­tää vuokratyövoimaa kuin solmia määräaikaisia työ­suhtei­ta.

Vuokratyöstä työl­listymisen väylänä vak­itöi­hin tutk­i­ja toteaa, että käyt­täjäyri­tyk­sen mielestä hyvä vuokratyön­tek­i­jä on tietysti hyvä myös vuokrayri­tyk­sen mielestä. Hänestä halu­taan pitää kiin­ni, ja sitä kaut­ta sopimuk­seen mah­dol­lis­es­ti upote­tut mak­sut tule­vat ymmär­ret­täviksi.

Ammat­tili­it­to­jen pitäisi Jonker-Hof­frénistä tiivistää yhteistyötään vuokratyön epäko­h­tien pois­tamisek­si.

– Työelämästä pitää tehdä reilu kaikille.

Varsinkin ulko­maalais­ten työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sien valvon­taa pitäisi tehostaa. Tutk­i­ja on itse kotoisin Hol­lan­nista, ja hän sanoo, että siel­lä on tiukem­mat määräyk­set ketju­vas­tu­us­ta ketjun joka lenkissä kuin Suomes­sa. Tätä hän suosit­telee Suomeenkin, vaik­ka Hol­lan­nis­sa vuokratyöl­lä onkin eri muo­to­ja kuin meil­lä. Alue­hallintovi­ras­tollekin tulisi saa­da enem­män toimi­val­tuuk­sia.

VAAROJA JÄÄ SELVITTÄMÄTTÄ

Han­na-Kaisa Rajala toimii yli­tarkas­ta­jana työ­suo­jelun vas­tu­ualueel­la Pohjois-Suomen alue­hallintovi­ras­tossa. Hän ker­too, ettei täl­läkään viras­tol­la ole täs­mäl­listä tilas­toti­etoa vuokratyön­tek­i­jöistä, mut­ta aina vain enem­män heitä on.

– Henkilöstövuokraus on vaki­in­nut­tanut paikkansa suo­ma­laises­sa työelämässä.

Vuokrafir­moi­hin tehdyis­sä tarkas­tuk­sis­sa havait­tu­jen puut­tei­den lis­tas­sa tois­tu­vat saman­tyyp­piset asi­at.

– On saatet­tu tehdä työter­veyshuol­lon työ­paikka­selvi­tys vain vuokratyöyri­tyk­sen oman toimis­ton työn­tek­i­jöistä. Ei ole huomioitu käyt­täjäyri­tyk­sessä työsken­tele­viä vuokratyön­tek­i­jöitä. Työn vaaro­jen selvit­tämistä ja arvioin­tia ei ole tehty kat­tavasti. Eri­tyisen tärkeää tämä on sil­loin, jos vuokratyön­tek­i­jä työsken­telee eri­ty­istä sairas­tu­misen vaaraa aiheut­tavis­sa tehtävis­sä.

Puut­tei­den lis­taan Rajala nos­taa vielä sen, etteivät vuokratyö­fir­mat ker­ro vuokratyön­tek­i­jälle kaikkia lain vaa­timia, kir­jal­lisia työn­teon ehto­ja. Ei esimerkik­si ker­ro­ta, miten vuosilo­ma määräy­tyy eikä hänelle selvitetä määräaikaisen työ­sopimuk­sen taustal­la ole­van asi­akasti­lauk­sen syytä ja kestoa.

Yli­tarkas­ta­jan mukaan niin käyt­täjäyri­tyk­sen kuin tilaa­jayri­tyk­sen pitäisi kan­taa omat vas­tu­un­sa ja tehdä myös yhteistyötä. Valvon­nan vuosikausien koke­muk­sen­sa hän sum­maa näin:

– Työn vaaro­jen selvit­tämisessä ja arvioin­nis­sa samoin kuin työ­paikka­selvi­tys­ten kat­tavu­udessa on kyl­lä vielä tekemistä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVITUS TUOMAS IKONEN