AVAAJA: Työeh­to­so­pi­muksen arvo on tuhansia euroja vuodessa

Vuosi­loma määräytyy pitkälti lain mukaan, mutta lomarahaa laki ei tunne. Myös sairaus­lo­masta ja arkipy­histä on sovittu työeh­to­so­pi­muk­sissa lakia paremmin.

12.5.2021

Miltä tuntuisi, jos joutuisit neuvot­te­le­maan työnan­tajan kanssa lomarahan saami­sesta tai sen suuruu­desta? Maksai­siko työnan­ta­jasi perhe­va­paalle jäädes­säsi hyvän­tah­toi­sesti palkkaa, vaikka lain mukaan hänen ei tarvitsisi?

Työeh­to­so­pi­muk­sessa työnte­ki­jällä on yleensä paremmat edut kuin pelkkää työso­pi­mus­lakia nouda­tet­taessa. Lisäksi työntekijä välttyy neuvot­te­le­masta työnan­tajan kanssa erikseen jokai­sesta lain tason ylittä­västä edusta.

– Lain määrää­mään tasoon verrat­tuna työeh­to­so­pi­muk­sissa sovitut edut saattavat olla arvol­taan tuhansia euroja vuodessa, Teolli­suus­liiton sopimus­asian­tun­tija Riitta Koskinen toteaa.

– Pelkäs­tään lomaraha on suuruu­del­taan puolet loma-ajan palkasta. Laki ei tunne lomarahaa lainkaan, Koskinen täsmentää.

Loman määräy­ty­minen seuraa useim­miten vuosi­lo­ma­lakia, jossa lomaker­tymä on 2,5 päivää työssä­olo­kuu­kautta kohti. Vain harvoilla aloilla, kuten valtion virkaeh­to­so­pi­muk­sessa, vuosi­lomaa kertyy 3 päivää kuukaudessa.

Vuosi­lo­ma­pal­kasta ja työsuh­teen päättyessä pitämät­tö­mistä lomista makset­ta­vasta lomakor­vauk­sesta on säädetty laissa.

ITSENÄISYYSPÄIVÄ AINUT PALKALLINEN ARKIPYHÄ

Lain mukaan ainut palkal­linen vapaa­päivä on itsenäi­syys­päivä, jos se olisi työntekijän normaali työpäivä. Useim­missa työeh­to­so­pi­muk­sissa työnte­ki­jälle sääde­tään korvaus tulon­me­ne­tyk­sestä arkipyhän lyhen­tä­mästä työvii­kosta. Riippuu työeh­to­so­pi­muk­sesta, mitä päiviä arkipy­hiksi luetaan.

Työeh­to­so­pi­muk­sissa on sovittu myös työajan­ta­saa­mis­päi­vistä, eli tutta­val­li­semmin pekkas­päi­vistä, ja niiden korvaamisesta.

Opinto­va­paasta on säädetty opinto­va­paa­laissa. Opinto­vapaa on palka­tonta, mutta siitäkin on voitu sopia eri tavalla työehtosopimuksessa.

SAIRAUSAJALTA KORVAUSTA PIDEMPÄÄN

Työntekijän sairas­tuessa tai joutuessa tapatur­maan laki oikeuttaa täyteen palkkaan yhdeksän arkipäivän ajan.

Tästäkin on työeh­to­so­pi­muk­sissa neuvo­teltu paremmin. Esimer­kiksi Teolli­suus­liiton neuvot­te­le­massa Kemian perus­teol­li­suuden työeh­to­so­pi­muk­sessa sairausajan palkkaa makse­taan työsuh­teen keston mukaan 28 kalen­te­ri­päi­västä 56 kalen­te­ri­päi­vään. Sairaus­loman mahdol­li­sesta karens­si­päi­västä on myös sovittu työehtosopimuksessa.

Suomessa ei ole minimi­palkkaa määrit­tävää lakia.

Lain mukaan työnan­tajan ei tarvitse maksaa työnte­ki­jälle palkkaa äitiys- tai isyys­va­paan tai tilapäisen hoito­va­paan ajalta sairaan lapsen hoita­mi­seksi. Monissa työeh­to­so­pi­muk­sissa nämäkin vapaat on sovittu palkallisiksi.

PALKKAPÄIVÄNÄ SOPIMUS OSOITTAA ARVONSA

Työeh­to­so­pi­muksen huomaa rahanar­voi­seksi sopimuk­seksi viimeis­tään palkka­päi­vänä. Työeh­to­so­pi­muk­sessa on sovittu palkan yleis­ko­ro­tukset sekä alan vähim­mäis­palkat, sillä Suomessa ei ole minimi­palkkaa määrit­tävää lakia.

Euroopan unionissa ajetaan minimi­palk­ka­lakia kaikkiin jäsen­maihin, mutta suoma­laiset palkan­saa­ja­jär­jestöt suhtau­tuvat siihen penseästi. EU:n laajuinen minimi­palkka voi olla heikkojen palkkojen maissa työsken­te­le­ville selvä parannus, mutta suoma­lai­sille se voisi merkitä työeh­to­so­pi­muk­sissa sovittua huonompaa vähimmäispalkkatasoa.

VUOSILOMALAIN UUDISTUS TULOSSA

Päämi­nis­teri Sanna Marinin halli­tus­oh­jel­massa maini­taan ykskan­taan, että vuosi­lo­ma­laki uudistetaan.

Hallitus­ohjelma saattaa jäädä tältä osin toteu­tu­matta, sillä palkan­saajat sen enempää kuin työnan­ta­jat­kaan eivät ole tällä hetkellä innok­kaita aukai­se­maan vuosi­lo­ma­lakia. Työnan­ta­ja­puoli vetoaa työn mitta­vuu­teen, palkan­saajat etujen mahdol­li­seen menettämiseen.

Suomen Ammat­ti­liit­tojen Keskus­jär­jestö SAK tosin pitää laissa epäkoh­tana, että työsuh­teen ensim­mäi­senä vuonna lomaker­tymä on vain 2 päivää kuukau­dessa. SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto toteaa, että kaiken työn pitäisi kerryttää lomaa saman verran.

Jos vuosi­lo­ma­lakia kuitenkin ryhdyt­täi­siin avaamaan, työnan­ta­ja­puoli haluaisi remon­toida lain perus­tei­taan myöten.

Esimer­kiksi loman määräy­ty­mistä ja lomapalkkaa tarkas­tel­tai­siin kriit­ti­sesti. Myös tunti­palk­kaisia koskevat lomapalk­ka­ker­toimet joutui­sivat uudel­leen arvioi­ta­viksi, Elinkei­noe­lämän keskus­liitto EK:sta kerrotaan.

TEKSTI TIINA TENKANEN  
KUVITUS EMILIE UGGLA