Teollisuusliiton jäsenpaneelin vastaajille arvot ovat tärkeitä ehdokkaan valinnassa. Liiton jäsenet eri puolilta Suomea kertovat, mitkä kysymykset ovat heille tärkeitä kuntavaaleissa. Asuminen on yksi keskeinen kuntakysymys.

10.5.2021

Teollisuusliiton jäsenpaneelilta kysyttiin helmikuussa äänestyskäyttäytymisestä ja muista kuntavaaleihin liittyvistä asioista kuntavaalikyselyllä. Vastauksia saatiin 1 826 jäseneltä. Jäsenpaneelissa on kaikkiaan 3 153 vapaaehtoista teollisuusliittolaista. Vastausprosentti oli 58.

Jäsenpaneelilta kysyttiin, mistä tehtävistä ja palveluista kotikunnan ei haluta tinkivän budjetissaan. Kolmen tärkeimmän joukkoon nousi 80 prosentilla vastaajista sosiaali- ja terveyspalvelut. Koulutuksesta ja päivähoidosta ei halua tinkiä 71 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi tärkeimpiä olivat kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut ja kirjasto (44 %) sekä palo- ja pelastustoimi (40 %).

Arvot, puolue ja esiin nostetut teemat vaikuttavat yleisimmin ehdokkaan valintaan. Vastaajista enemmistö (83 %) kertoo arvojen vaikuttavan valintaan. Yli puolella (66 %) puolue vaikuttaa, ja lähes yhtä usea (61 %) kertoo esiin nostettujen teemojen vaikuttavan siihen, ketä äänestää. Sen sijaan ehdokkaan ikä, sukupuoli ja kokemus vaikuttavat vain harvalla ehdokkaan valintaan. Julkkisehdokkaita eivät jäsenpanelistit kannata ollenkaan (0 %).

AKTIIVISIA ÄÄNESTÄJIÄ

Jäsenpaneelin vastaajista 83 prosenttia ilmoittaa aikovansa äänestää seuraavissa kuntavaaleissa. Tämä on selvästi enemmän kuin kuntavaaleissa yleensä, joten kyselyyn vastanneet ovat vilkkaita äänestäjiä. 90 prosenttia vastaajista kertoo yleensä äänestävänsä vaaleissa.

Vajaa kymmenesosa (9 %) on itse ehdolla kuntavaaleissa, ja harvempi (4 %) toimii vastaushetkellä kotikunnassaan luottamushenkilönä.

Arvot, puolue ja esiin nostetut teemat vaikuttavat yleisimmin ehdokkaan valintaan.

Liikkuvien äänestäjien ja puolueuskollisten äänestäjien osuus oli kyselyssä lähes tasoissa. Vastaajista 40 prosenttia kertoo valitsevansa kussakin vaalissa ehdokkaan erikseen ja 39 prosenttia kertoo äänestävänsä aina saman puolueen ehdokasta.

YKSITYINEN SEKTORI ALIEDUSTETTUNA

Yksityisen sektorin työntekijät ovat aliedustettuina vuonna 2017 valituissa kunnanvaltuustoissa, Tilastokeskuksen Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi kuntavaaleissa 2017 -katsaus kertoo. Vastaavasti yliedustettuina ovat julkisen sektorin työntekijät ja yrittäjät.

Työelämässä olevista äänioikeutetuista noin 60 prosenttia työskentelee yksityisellä sektorilla, mutta valtuutetuissa vastaava työllisten osuus on vain noin 36 prosenttia.

Työllisistä valtuutetuista noin 45 prosenttia työskentelee kunnissa tai valtiolla. Vastaavasti äänioikeutetuissa julkisen sektorin työntekijöiden osuus on noin 29 prosenttia.

Vuoden 2017 vaaleissa joka kymmenes työllinen äänioikeutettu oli yrittäjä, mutta vaaleissa läpi menneissä yrittäjien osuus oli kaksinkertainen.

SOTE-PALVELUT ALUEIDEN VASTUULLE

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen on siirtymässä kunnilta uusille itsehallinnollisille alueille. Sanna Marinin hallituksen suunnitelmana on, että sote-tehtävät siirtyvät 22 uudelle järjestäjälle vuonna 2023.

Itsehallinnolliset alueet ovat pääosin maakuntia. Uudellamaalla soten järjestäjinä ovat neljä hyvinvointialuetta sekä Helsingin kaupunki.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 kunnat käyttivät soteen 19,2 miljardia euroa, eli noin 59 prosenttia kuntien koko käyttötalouden nettokustannuksista. Sote-uudistuksessa palvelujen rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle, mutta hyvinvointialueiden omaa verotusoikeutta selvitetään.

Sote-uudistuksen jälkeen kuntien tehtäväkenttä painottuu osaamisen ja elinympäristön kehittämiseen sekä kunnan elinvoiman parantamiseen. Muun muassa varhaiskasvatus, koulutus, liikunta- ja kulttuuripalvelut, asumiseen ja liikkumiseen liittyvät kysymykset sekä yritysten toimintamahdollisuuksista huolehtiminen kuuluvat kunnan tehtävälistalle jatkossakin.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT KITI HAILA
GRAFIIKKA EMILIE UGGLA

Lue myös: Riku Aalto: Kunnissa päätetään ihmisten arjesta

Ilmastokriisiä ei voi enää sivuuttaa

Eemil Mäki-Tanila

Asuinkunta: Tampere
Ammatti: Koneistaja
Työpaikka: Barona, Tampere

”On aika toimia ilmastokriisin torjumiseksi ja arvokkaan luontomme suojelemiseksi. Kunnilla on tässä tärkeä rooli. Niiden on tehtävä kunnianhimoisia päätöksiä kestävän arjen luomiseksi.

Julkisissa hankinnoissa on otettava eettisyys ja ympäristövaikutukset huomioon. Ruokapalveluissa on vähennettävä eläintuotteiden käyttöä ja tarjolla pitäisi olla vegaaninen vaihtoehto. On lisättävä kasvisproteiinin käyttöä henkilökuntaa kouluttamalla ja esimerkiksi koululaisten makuraadeilla. Kotimaista kalaa tulee suosia, silakkaa ja särkikaloja.

Joukkoliikenne on tehtävä kilpailukykyiseksi henkilöautoiluun verrattuna. Ratikan saaminen Tampereelle on avaintekijä. Kevyttä liikennettä on suosittava. Liikunnasta on myös iso terveyshyöty, säästetään terveyskuluissa. Kaupunkisuunnittelun pitää palvella julkista liikennettä, sillä autoilu vie ison osan kaupunkitilasta. Parkkipaikkanormeista voitaisiin siirtyä markkinaehtoiseen järjestelmään. Heidän, jotka eivät tarvitse autoa, ei tarvitsisi maksaa siitä asumisessaan.

Puolet Etelä-Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia. Ei monimuotoisuutta voi suojella pelkästään luonnonsuojelualueilla. Kaupunkien puistot, pihat, ojanvarret, katot ja tienvarret voivat tarjota turvaa eliölajeille ja luoda ekologisia verkostoja. Uhanalaisten kynäjalavan ja tummaverkkoperhosen esiintymät keskittyvät Tampereen seudulle. Hyvällä maankäytöllä ja ympäristönhoidolla Tampereella on hyvä mahdollisuus suojella näitäkin.

Suomi on kehitysmaa siinä, miten kaivosyhtiöt päästetään täällä riehumaan. Yhtiöt saavat pilata ympäristön, ja Suomi menettää suuren osan verotuotoista kaivosyhtiöiden aggressiivisen verosuunnittelun takia. Sitten yhtiöt lähtevät maasta, ja ympäristötuhot joudutaan hoitamaan veronmaksajien piikkiin.”

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA JYRKI LUUKKONEN

Laadukas päivähoito luo turvaa

Jenna Pokka

Asuinkunta: Tornio
Ammatti: Prosessinhoitaja
Työpaikka: Outokumpu Stainless Oy, Tornion tehtaat

”Minulle kahden lapsen äitinä on tärkeää, että kaupungissa lapset ja nuoret saavat laadukasta opetusta ja varhaiskasvatusta. Itselläni on 6-vuotias esikoululainen ja 9-vuotias kolmasluokkalainen. Mielestäni Torniossa ovat asiat mallillaan ja tosi hyvin. On tunne huolenpidosta ja turvallisuudesta.

Päivähoito on luotettavaa, henkilökuntaa on riittävästi ja se on osaavaa. Saamme puolisoni kanssa tehtaalta vuorolistat vuodeksi eteenpäin, mutta jos onkin tullut äkillisiä muutoksia ja kiperiä tilanteita, päivähoito on joustanut suhteellisen lyhyelläkin varoitusajalla. Me olemme peräkkäisissä vuoroissa. Olemme tarvinneet päivähoitoa vähemmän kuin esimerkiksi samassa vuorossa työskentelevät, mutta tässä vuorotyöläisten kaupungissa on myös vuoropäiväkoti.

Kun nuorempi lapsi on jo esikoululainen, on aina hienoa huomata, että minulle annetaan palautetta lapsen päivästä. Jos on hieman kiireissään hakemassa lasta eikä välttämättä itse huomaa edes kysyä, kyllä kerrotaan, että tänään ei tonnikalapasta maistunut. (Naurua.) Ja kun lapset ovat niin erilaisia, toiset villimpiä, toiset rauhallisempia, mielestäni kaikkien tarpeet osataan ottaa huomioon.

Torniossa on paljon erilaisia seuroja, mutta kaupungin puolesta järjestetään myös monipuolisesti harrastusmahdollisuuksia. Lapsen on myös helpompi kokeilla uutta harrastusta, sillä kaupungin harrastukset ovat usein edullisimpiakin. Vanhemmat voivat myös herkemmin kannustaa lasta erilaisiin vaihtoehtoihin. Molemmat omat lapset ovat käyneet jumpassa ja toinen harrastaa tanssia. Vetäjinä toimiviksi nuoriksi on valittu oikeita tyyppejä. He ovat mahtavaa porukkaa.”

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA JUHA ÅMAN

Syrjäytyminen estettävä

Kristian Norho

Asuinkunta: Tampere
Ammatti: Valimotyöntekijä
Työpaikka: Tevo Lokomo Oy, Tampere

”Minä toivon, että yhteiskunnassa tehtäisiin kaikki mahdollinen, etteivät nuoret syrjäytyisi. Se on estettävä jo ennakkoon.

Olen nuorena työskennellyt turvallisuusalalla. Siitä on jäänyt vieläkin sellainen tapa, että seuraan ja tarkkailen, mitä ostoskeskuksissa tai kaupungin keskustassa tapahtuu. Ainakin itse alalla työskennellessä opin aika nopsasti tuntemaan ne naamat, ne nuoret, jotka siellä pyörivät viikosta toiseen. Heistä oikeastaan näki, etteivät asiat ole kotona kunnossa.

Tiedän, että paljon tehdäänkin syrjäytymisen estämiseksi. Mutta toivon, että Tampereellakin olisi enemmän sellaista etsivää nuorisotyötä. Toivon, että otettaisiin hanakammin yhteyttä niihin nuoriin, jotka joutuvat vaikka viranomaisten tai lastensuojelun kanssa tekemisiin. En minä ensisijaisesti ajattele rahaa, en todellakaan, mutta tulisi myös yhteiskunnalle halvemmaksi, että lasta tai nuorta autettaisiin silloin, kun hän ei ole vielä lähtenyt vaarallisille teille. Toivon, että kaikkia autettaisiin saamaan hyvä ja tasapainoinen elämä.

Kun kaupunki tarjoaa vähävaraisille tai muuten heikommassa asemassa oleville perheille kohtuulliseen hintaan harrastuksia, voidaan isompia ongelmia välttää sitten myöhemmin. Yleensä on niin, että nuoret tarvitsevat aikuisten taholta vähän sellaista patistelemista, keskustelua ja yhteydenpitoa. Kaikkien vanhemmat eivät ehkä edes löydä tietoa harrastuksista. Toivon, että tämän kaltaisiin nuoriin tutustuttaisiin ja tarjottaisiin tukea ja apua.”

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA JYRKI LUUKKONEN

Siikalatvan tiestössä suuria ongelmia

Hannu Tervo

Asuinkunta: Siikalatva
Ammatti: Tällä hetkellä työtön, viimeisin työnantaja Siikalatvan kunta

”Meillä on tämä Jylhärannan tie. Se on erittäin surkeassa kunnossa. Talvikunnossapito on tosin ollut kohtuullisen hyvää. Pakkanen on helpottanut asiaa.

Kesäaikana tilanne on ihan toinen. Aikanaan tietä parannettiin: Pinnoite otettiin pois ja tilalle asetettiin jonkinlainen koepinnoite.

Se pinnoite ei kestänyt kuin hetken. Toinen osuus tiestä on yhä alkuperäisellä, vanhemmalla pinnoitteella, ja se osuus on huomattavasti paremmassa kunnossa. Meidän osuutemme tiestä on surkea. Reikää reiän perään. Tietä on yritetty paikkailla kuivaöljysoralla useaan otteeseen, turhaan. Paikat ovat kestäneet korkeintaan pari viikkoa, ja reiät ovat tulleet takaisin.

Hankalaa on myös silloin, kun tiellä yrittää ajaa polkupyörällä. Jos poliisi katsoisi perään, sanoisi kyllä, että onpa kaveri kunnolla maistissa, kun ajelee minne sattuu. Mutta mikäli aikoo pitää pyöränsä jotenkin ehjänä, on pakko väistellä kuoppia ja ajaa jopa vastaantulevien kaistalla.

Tiessä on viiden sentin syvyisiä reikiä, ja niitä on jonossa satojen metrien matkalta. Sitten on vieläkin syvempiä, jopa 20 sentin monttuja. Niihin jos autolla ajaa, aika makeasti pamahtaa. Akselisto on vaarassa hajota.

Ongelmana on se, että tiellä kulkee paljon tukki- ja pöllirekkoja, maatilojen maito- ja eläinkuljetuksia ja muuta raskasta liikennettä. On ehdotettu, että tieosuus muutettaisiin soratieksi, mutta siitäkään ei taida tulla mitään.

Sotkua lisää se, että tiestöstä osa on valtion, osa kunnan ja osa yksityisten. Kuka vastaa kokonaisuudesta?”

TEKSTI JUHANI ARO
KUVA VESA RANTA

Viedäänkö Maaningalta sen ainoa terveyskeskus?

Jari Väänänen

Asuinkunta: Kuopio
Ammatti: Laitosmies
Työpaikka: Uimahalli, Kuopio

”3 500 asukkaan Maaninka liitettiin Kuopioon vuonna 2015. Jo silloin Kuopio olisi halunnut vähentää maaninkalaisten terveydenhuoltopalveluita. Me kuntalaiset olimme eri mieltä ja saimmekin terveyskeskuksen säilytettyä vuonna 2019 – toistaiseksi.

Siilinjärvi olisi rakentanut uuden terveyskeskuksen, ja uhkana oli, että Maaningan palvelut olisi siirretty sinne. Olisi ollut hassua, että toimiva terveyskeskus olisi lopetettu. Väittivät, ettei Maaningan terveyskeskusta kannata ryhtyä remontoimaan. Alun pitäen, kun Maaninka liitettiin Kuopion kaupunkiin, väitettiin, että palvelut säilyvät ennallaan.

Maaninka on maalaispitäjä. Vanhempaa, huonokuntoista väkeä on paljon. Siksi olisi hyvä, että palvelut olisivat omalla kirkonkylällä. Siilinjärvelle on kirkonkylältä matkaa 20 km. Laitakyliltä matkaa voi tulla 30–40 km. Esitykseni oli jo aiemmin, että terveyspalvelut säilytetään omalla kylällä. Uhka on kuitenkin yhä olemassa.”

TEKSTI JUHANI ARO
KUVA PENTTI VÄNSKÄ

Asuminen on kuntakysymys

Kunnanvaltuustot viime kädessä päättävät, millaisia asuinympäristöjä on kuntalaisille tarjolla. Asumisen hintaankin kunta voi vaikuttaa.

Kunta voi vaikuttaa asumisen olosuhteisiin kaavoituksen ja maankäytön keinoin, kertoo kehittämispäällikkö Anne Jarva Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristö -yksiköstä.

Yleiskaavoituksella linjataan suuria kokonaisuuksia ja asemakaavoituksessa vaikutetaan elinympäristön laatuun. Kaavoituksella vaikutetaan muun muassa liikenneyhteyksiin, palveluihin ja virkistysmahdollisuuksiin.

– Nämä vaikuttavat isossa kuvassa asumisympäristön laatuun, Jarva toteaa.

Korttelitasolla kaavoituksessa voidaan vaikuttaa muun muassa mihin ilmansuuntaan ikkunat aukeavat, minne autot pysäköidään ja miltä rakennukset näyttävät.

Kaavoituksessa kuullaan kuntalaisten ja rakentajien mielipiteitä. Viimekädessä kunnanvaltuustot päättävät kaavoituksen linjasta.

KASVUKESKUKSET SÄÄNTELEVÄT ENITEN

Kaavoituskulttuuri vaihtelee eri puolilla Suomea. Pääsääntönä on, että isoissa kaupungeissa on enemmän kaavoitusresursseja ja mahdollisuuksia asettaa erityisvaatimuksia. Kaavoituksen tyyli vaihtelee alueittain myös muuten samankaltaisissa kunnissa.

Kaavoituksessa annetut rakentamisen laatuvaatimukset voivat myös vaikuttaa asuntojen hintoihin. Jarva kuitenkin kertoo, että ylilaadukasta rakentamista vaaditaan harvoin.

Sutta ei pysty tekemään, jos kantaa vastuunsa ja noudattaa määräyksiä.

Hintoja ei myöskään voi halventaa tinkimällä yleisistä rakentamisen laatuvaatimuksista, sillä kaavoitusta ohjataan lainsäädännöllä.

– Sutta ei pysty tekemään, jos kantaa vastuunsa ja noudattaa määräyksiä, Jarva sanoo.

ASUNTOPOLITIIKKA ASETTAA TAVOITTEET

Asuntopolitiikka on kunnalle vaikuttava työkalu, kun sitä käytetään pitkäjänteisesti, arvioi asiantuntija Laura Hassi Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristö -yksiköstä.

Vuosikymmenten aikajänteellä katsottuna asuntopolitiikan keinoilla voidaan vaikuttaa kunnan profiiliin ja elinvoimaan. Toimivat asuinalueet palveluineen houkuttelevat asukkaita ja luovat uutta toimeliaisuutta johtaen positiivisiin kierteisiin.

Parhaimmillaan kunnassa viranhaltijoilla ja poliittisilla päättäjillä on yhteinen näkemys asuntopolitiikan tavoitteista ja keinoista tavoitteiden saavuttamiseen.

Lopputuloksista näkyy, jos yhteistä näkemystä ei ole.

– Kompromisseista tulee helposti latteita. Tehdään vähän sitä ja tätä, eikä sitten olla niin vaikuttavia, Hassi pohtii.

MAHDOLLISUUDET HOKSATTAVA

Hassi muistuttaa, että asuntopolitiikan mahdollisuudet on kunnan itsensä hoksattava. Maankäyttö- ja rakennuslaki sääntelee nimensä mukaisia toimia, mutta laki ei pakota ottamaan asuntopolitiikan kokonaisuutta haltuun.

– Kunnan varassa on tehdä asunto-ohjelmat ja ohjata omaa vuokrataloyhtiötä. Pysyä mukana maailmassa, kun maailma muuttuu, Hassi sanoo.

Kuntien asuntoyhtiöt syntyivät isolta osin 1970-luvulla, jolloin rahoitusmarkkinat olivat vielä vahvasti säännellyt. Uusille asunnoille oli kova tarve, johon kunnat vastasivat.

– Suomen savupiipputeollisuuden työntekijät pystyttiin asuttamaan, Hassi kertoo taustaa.

Kunnan varassa on tehdä asunto-ohjelmat ja ohjata omaa vuokrataloyhtiötä.

Kuntien asuntoyhtiöt ovat myös poliittinen kysymys. Täysin vapaisiin markkinoihin luottavat pitävät yhtiöitä markkinahäirikköinä ja toiset työkaluna, jolla voidaan vaikuttaa muun muassa asumisen hintaan.

Hassi muistuttaa, että tänä päivänä kuntien vuokrataloyhtiöitä leimataan liikaa sosiaalisen asumisen kysymykseksi. Useimmissa kunnissa yhtiöt ovat osa tavallista asuntotarjontaa.

HINTAA HANKALA KONTROLLOIDA

Kunnalla on merkittävä rooli asuinympäristöjen olosuhteiden muodostumisessa. Asumiskustannukset ovat kuitenkin monelle kuntalaiselle se keskeisin kysymys.

– Hintakysymys on vaikeammin kontrolloitavissa, Anne Jarva pohtii kunnan vaikutusmahdollisuuksia.

Periaatteessa kunta voi tonttitarjonnalla vaikuttaa hintaan: kun tontteja on riittävästi tarjolla suhteessa asuntojen kysyntään, hintojen pitäisi pysyä kurissa. Silti varsinkin kasvukeskuksissa kuntien on hankala vaikuttaa hintoihin tontteja tarjoamalla.

Jos kunta luovuttaa hyvän tontin halvalla, se ei välttämättä halvenna asunnon hintaa.

Kunta voi vaikuttaa asuntojen hintoihin myös omien tonttiensa myynti- ja vuokrahinnoilla. Tässäkin hintojen hillintäkeinossa on heikkoutensa.

– Jos kunta luovuttaa hyvän tontin halvalla, se ei välttämättä halvenna asunnon hintaa, Jarva toteaa.

TONTTIVUOKRISSA HYPPÄYKSIÄ

Vanhojen taloyhtiöiden tonttivuokrat ovat saattaneet nousta huimasti viime vuosikymmeninä. Ilmiön taustalla ovat 1950–1970 -luvuilla solmitut pitkät 50-vuotiset vuokrasopimukset, joissa hinta on jäänyt kauaksi tämän päivän tasosta.

Kun vanhojen tonttien vuokrasopimukset uusitaan, hinta saattaa moninkertaistua. Vuokrahintojen korotuksiinkin kuntapäättäjillä on sanansa sanottavana.

– Korotustahti vaihtelee kunnittain, Jarva toteaa.

OULU ASETTANUT HINTAKATTOJA

Kunta voi vaikuttaa yksityisestikin rakennettujen asuntojen hintaan poliittisilla päätöksillä.

Oulussa kaupunki on rajannut asuntojen hintoja määrittelemällä kaupungin vuokratonteille valmistuville asunnoille enimmäismyyntihinnat. Esimerkiksi vuonna 2020 kerrostaloasunnon enimmäismyyntihinta oli 3 100 euroa neliömetriä kohti.

Laura Hassi kertoo, että Oulun tontinluovutus on tavallisimmin käytetty esimerkki, kun politiikkatoimia vertaillaan kaupunkien kesken.

Oulussa on edetty valitulla linjalla pitkään. Hassin arvion mukaan Oulussa poliittinen ohjaus on läpinäkyvää ja kohtelee rakennusliikkeitä ja asunnonostajia tasapuolisesti, joten ohjaus on toiminut.

ÄÄNIOIKEUS

• Iän puolesta äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävät henkilöt.
• Äänioikeutettuja ovat Suomen, muun EU:n jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaiset. He ovat äänioikeutettuja siinä kunnassa, joka on heidän kotikuntansa 51. päivänä ennen vaalipäivää (23.4.2021).
  
• Muiden valtioiden kansalaiset ovat äänioikeutettuja, jos heillä on lisäksi ollut kotikunta Suomessa yhtäjaksoisesti kahden vuoden ajan.

ÄÄNESTÄMINEN

• Äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Ennakkoäänestysaika kotimaassa vuoden 2021 kuntavaaleissa on 26.5.–8.6.
• Ennakkoäänestys järjestetään myös laitoksissa, kuten sairaaloissa, vanhainkodeissa ja vankiloissa. Kotona voi äänestää ennakkoon, jos kyky liikkua ja toimia on rajoittunut.
• Varsinaisena vaalipäivänä 13.6. saa äänestää vain äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja postitse saapuneeseen ilmoituskorttiin. Äänestyspaikat ovat auki kello 9–20.
• Lue lisää vaaleista: www.vaalit.fi

EHDOKKUUS

• Ehdokkaaksi kelpoisia kotikunnassaan ovat henkilöt, jotka ovat äänioikeutettuja kuntavaaleissa eikä heitä ole julistettu vajaavaltaisiksi.
• Ehdokkaita kuntavaaleissa voivat asettaa puoluerekisterissä olevat puolueet sekä äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset.

KUNTAKENTTÄ

• Suomessa on yhteensä 309 kuntaa, joista 107 käyttää itsestään nimitystä kaupunki. Kunnista 16 sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa, jossa seuraavat kuntavaalit pidetään vuonna 2023.
• Manner-Suomen kunnissa asukasluvut vaihtelevat alle tuhannesta yli 650 000:een.
• Vuoden 2021 kuntavaaleissa valitaan 8 859 valtuutettua. Valtuustoihin valitaan kunnasta riippuen 13–85 jäsentä.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN