Kunnan­val­tuus­tot päät­tä­vät muun muassa päivä­hoi­dosta, liiken­teestä ja tois­tai­seksi tervey­den­huol­los­ta­kin. Kun teol­li­suu­den työn­te­ki­jöiltä kysyy kunnan tärkeim­piä tehtä­viä, ykkö­siksi nouse­vat elin­kei­no­po­li­tiikka, kaavoi­tus ja ammat­ti­kou­lu­tus. Pirkan­maalla ja Rauman seudulla tiede­tään, miten niihin vaikutetaan.

8.2.2021

Moni ammat­tio­sasto seuraa tark­kaan, kuinka omat jäse­net menes­ty­vät kunta­vaa­leissa. Tampe­reen seudun metal­li­työn­te­ki­jäin ammat­tio­sasto 195:ssä jänni­te­tään aina­kin yhdek­sän ehdok­kaan puolesta. Jäse­niä on ehdolla Tampe­reella ja kolmessa lähikunnassa.

– Kun poru­koilta kyse­lee, mitä he halua­vat kunnal­taan, vastauk­seksi tulee esimer­kiksi päivä­hoito ja aura­tut tiet. Isot asiat eivät vält­tä­mättä kosketa samalla tavalla taval­lista ihmistä, ammat­tio­sas­ton vara­pu­heen­joh­taja, tampe­re­lai­nen Marie Kuusi­nen kertoo.

Kun omia jäse­niä saadaan kuntien valtuus­toi­hin, tieto alueen kehit­tä­mi­sestä ja uusista hank­keista kulkee parem­min. Jos asiaan pystyy vaikut­ta­maan jo valmis­te­lu­vai­heessa eli lauta­kun­nissa, saadaan parem­paa tulosta aikaan.

Metal­li­työ­väen ammat­tio­sasto Tampere-Härmälä 97:n puheen­joh­taja Jari Roslöf on Nokian valtuus­ton vara­jä­sen, ja hänellä on aiem­milta vuosilta koke­musta opetus- ja kasva­tus­lau­ta­kun­nan työskentelystä.

– Niissä on mahdol­li­suus vaikut­taa paljon ammat­ti­kou­lu­tuk­seen ja siten työvoi­maan, hän toteaa.

– Nythän meillä kaikilla on kunnian­hi­moi­nen suun­ni­telma, että saatai­siin teol­li­suu­den rata­ver­kosto ja liiken­neyh­tey­det kuntoon. Se houkut­taisi uusia teol­li­suus­yri­tyk­siä Pirkan­maan alueelle. Edel­li­nen isompi kasvu­yri­tys aloitti 2000-luvun alussa. Tarvi­taan uusia yrityk­siä, joista kasvaisi keski­suu­ria ja suuria yrityk­siä. Ne toisi­vat työpaik­koja ja houkut­tai­si­vat uusia asukkaita.

Pirkan­maalla teol­li­suus työl­lis­tää suoraan 52 000 henkeä, ja teol­li­suu­teen kytkey­ty­viä työpaik­koja on yli 120 000. Se tekee yhteensä 54 prosent­tia alueen työpaikoista.

Teol­li­suus­lii­ton ammat­tio­sas­tot ovat aktii­vi­sesti mukana Pirkan­maan Teol­li­nen Tule­vai­suus ‑projek­tissa, ns. Teol­li­suu­den 4.0 kehi­tys­vai­heessa. Ideana on kehit­tää koko Pirkan­maata niin, että se houkut­te­lisi nykyi­siä yrityk­siä inves­toi­maan ja uusia teol­li­suus­yri­tyk­siä alueelle, nime­no­maan vien­tiy­ri­tyk­siä. Veto­vas­tuuta on tarjottu Tampe­reen kaupun­gille. Hank­keelle näytet­tiin jo vihreää valoa, mutta sitten iski koro­na­pan­de­mia. Nyt odote­taan, mitä kaupunki vastaa uudessa tilanteessa.

Kuusi­nen huomaut­taa, että Tampe­reella ja muual­la­kin Pirkan­maalla suhtau­du­taan teol­li­suu­teen myönteisesti.

– Kuvaa­vaa on, että Metso Outo­tecille, enti­selle Loko­molle, löytyi uusi tontti Tampe­reen Lahdes­jär­veltä. Yrityk­selle toki tarjot­tiin tiloja muual­ta­kin, mutta hyvät koke­muk­set Tampe­reesta painoi­vat enem­män. On hyvä, että yrityk­sille löytyy paik­koja ja pitää­kin löytyä, Kuusi­nen sanoo.

– Työ voi muut­tua, mutta aina tarvi­taan tiloja, joissa työtä tehdään.

AMMATTIKOULUTUS TUO YRITYKSIÄ

Teol­li­suus 4.0:n tavoit­teena on saada Tampe­reen kaupunki ja Pirkan­maan maakunta tuke­maan julkis­ten raken­tei­den uudis­ta­mista ja kehit­tä­mään muun muassa koulu­tusta ja tutki­musta. Ammat­tio­sasto 195:n toimis­ton­hoi­taja ja sihteeri Aki Moisio sanoo, että tutki­musta teol­li­suus­po­li­tii­kasta ja teol­li­suus­työstä ei ole tehty viime aikoina.

– Kun tänne halu­taan työpaik­koja, meillä pitää olla tarjota ammat­ti­tai­toista työvoi­maa. Yrityk­set eivät mene paik­koi­hin, joissa osaa­mista ei ole. Ei voi satsata vain tasok­kaa­seen lukioon, vaan tarjolla pitää olla hyvää ammat­ti­kou­lu­tusta ja täyden­nys­kou­lu­tusta, Moisio muistuttaa.

– Teol­li­suu­den työn­te­ki­jät tarvit­se­vat lapsil­leen toimi­van päivä­hoi­don. Hoito­paik­koja pitää olla myös vuoro­työssä käyville.

Moisio on kotoi­sin Akaasta, jossa puuteol­li­suutta koete­taan saada uudelle Akaa Point ‑alueelle. Juna­rata, tieyh­tey­det, teol­li­suus­puu­ter­mi­naali ja muu infra ovat kunnossa. Myös Nokia houkut­taa uusia, ympä­ris­tö­rat­kai­sui­hin keskit­ty­viä yrityk­siä. Moisio ja Roslöf totea­vat, että toimiva alihan­kin­ta­ver­kosto on vahva houku­tin uusille yrityksille.

Kunnat voisi­vat Moision mielestä hoitaa yhtey­den­pi­don yrityk­siin nykyistä paremmin.

– Se ei maksa kuin virka­mie­hen työpa­nok­sen. Yrityk­siä voisi kuulla vaikka kerran kuukaudessa.

Teol­li­suus 4.0:n taus­talla ovat Saksan hyvät koke­muk­set yhteis­vai­kut­ta­mi­sesta. Kun työtä kehi­te­tään yrityk­sen sisällä, ja kunnissa pide­tään huoli yritys­ten toimin­tae­del­ly­tyk­sistä, työpai­kat pysy­vät maassa.

– Kontak­tien pitää olla kunnossa, myös ay-liik­keen kontak­tien sekä kuntiin ja aluei­siin että yrityk­siin. Jos verkos­toa ei luo, vaikut­ta­mi­sen mahdol­li­suuk­sia ei tule, Roslöf lisää.

ASUMISEN HINTA VAIKUTTAA TYÖSSÄKÄYNTIIN

Jotta työvoi­maa olisi yrityk­sille saata­vissa, asumi­sen ja elämi­sen hinnan tulee olla kohdal­laan. Kuusi­sen mukaan Tampe­reella asumi­nen on niin kallista, että ihmi­set muut­ta­vat lähikuntiin.

– Tampe­reella esimer­kiksi tont­tien hinnat alka­vat olla sellai­sia, ettei perus­duu­na­rin palkalla ole niihin varaa, Kuusi­nen toteaa.

Ratayh­tey­det Noki­aan, Akaa­seen ja Sasta­ma­laan toimi­vat hyvin, ja näistä kunnista pääsee junalla Tampe­reelle alle puolessa tunnissa. Moisio huomaut­taa, että henki­lö­ju­na­lii­ken­nettä voisi lisätä. Kuusi­nen toivoo katta­vam­paa jouk­ko­lii­ken­nettä teol­li­suusa­luei­den aamu­vuo­roi­hin ja laajem­paa raitio­tie­ver­kos­toa työmat­ko­jen ja asioin­nin helpottamiseksi.

Raken­ta­mi­sen haas­teita riittää.

– Moni haluaa, että päivä­koti ja koulu ovat lähellä työpaik­kaa tai kotia. Meillä on Nokialla ollut kouluissa ja päivä­ko­deissa homeon­gel­mia, ja olemme joutu­neet raken­ta­maan uusia kouluja ja päivä­ko­teja, Roslöf kertoo.

AMMATTIOSASTO VAIKUTTAA ALUEELLISESTI

Ammat­tio­sas­ton alueel­li­nen vaikut­ta­mi­nen riip­puu jäsen­ten ja edus­tet­ta­vien työpaik­ko­jen määrästä.

– Vaikut­ta­mi­sa­luetta määrit­tää, onko ammat­tio­sasto työpaik­ka­koh­tai­nen vai seutu­koh­tai­nen, Teol­li­suus­lii­ton Hämeen ja Pirkan­maan alueen alue­pääl­likkö Jan Laine sanoo.

Alue­toi­mis­tot ovat pitä­neet ammat­tio­sas­toille muun muassa kehit­tä­mis­kou­lu­tuk­sia toimin­nan ja vaikut­ta­mi­sen tavoitteista.

– Pienet osas­tot voisi­vat yhteis­voi­min järjes­tää saman­lai­sia kehit­tä­mis­kou­lu­tuk­sia seutu­kun­nal­li­sesti, Laine ehdottaa.

Yhtei­siin kokouk­siin Laine kehot­taa kutsu­maan paikal­lista mediaa, joka tutus­tuisi ammat­tio­sas­to­jen aktii­vei­hin sekä siihen, miten työpai­koilla toimi­taan ja vaikutetaan.

Laine pitää ammat­tio­sas­toa hyvänä vaiku­tus­ka­na­vana kunta­po­li­tiik­kaan. Osasto voi esimer­kiksi esit­tää kunta­po­li­tii­kassa toimi­valle jäse­nelle kehitysideoita.

– Myös jäsen­kun­nalle esitel­lään kunnan luot­ta­mus­teh­tä­vissä toimi­vat jäse­net. Keho­tamme otta­maan yhteyttä näihin jäse­niin, jos paikal­li­seen ongel­maan pitää saada ratkaisu.

Laine koros­taa, että kunta­vai­kut­ta­jaksi pääty­neen jäse­nen ja ammat­tio­sas­ton yhteis­työ on molem­min puolin sitou­tu­nutta ja luottamuksellista.

Yrity­se­lä­mään ammat­tio­sas­tot voivat vaikut­taa luot­ta­mus­mies­ten kautta. Ammat­tio­sas­ton halli­tuk­sen kokouk­sissa käydään läpi työpaik­ka­kuu­lu­mi­set ja luot­ta­mus­mie­het pääse­vät vaih­ta­maan kokemuksia.

Jos kunnassa on teol­li­suu­den työtä ja työpaik­koja, niin siltä sekto­rilta olisi hyvä olla ehdokkaitakin.

Ammat­tio­sas­tot ovat Laineen mukaan kannus­ta­neet jäse­ni­ään hakeu­tu­maan kunnal­li­seen ja alueel­li­seen päätök­sen­te­koon. Teol­li­suus­lii­ton syys­kir­jeessä pyydet­tiin ammat­tio­sas­toja huomioi­maan kunta­vaa­lit ja varau­tu­maan vaali­työ­hön myös taloudellisesti.

– Vaikka omalla osas­tolla ei olisi­kaan kunta­vaa­lei­hin ehdo­kasta, niin naapu­rio­sas­ton tai samalla seudulla toimi­van osas­ton ehdo­kasta voisi silti tukea, Laine ehdottaa.

Osasto voi osal­lis­tua ehdok­kaan vaali­mai­non­nan rahoi­tuk­seen radiossa tai lehdessä sekä tarjota apuaan esimer­kiksi jaka­malla vaali­mai­nok­sia. Ehdo­kasta voi myös mainos­taa omilla sosi­aa­li­sen median tileillään.

– Lisäksi osas­ton jäsen­kir­jeessä voisi kertoa, että meillä on tule­viin vaalei­hin parhaat ehdok­kaat: käy äänestämässä!

Tule­viin kunta­vaa­lei­hin on Hämeen ja Pirkan­maan vaali­pii­reissä ehdok­kaana noin 30 Teol­li­suus­lii­ton jäsentä kummas­sa­kin. Laine toivoo, että alueelle saatai­siin ehdok­kaita vielä saman verran lisää.

Eten­kin muuta­massa pienessä kunnassa olisi Laineen mukaan hyvä olla teol­li­suus­toi­mia­lan ehdokkaita.

– Kunnan ehdo­kas­a­set­te­lun pitäisi olla läpi­leik­kaus kunnan asujista ja talou­desta. Jos kunnassa on teol­li­suu­den työtä ja työpaik­koja, niin siltä sekto­rilta olisi hyvä olla ehdok­kai­ta­kin. Että kaikille olisi joku, jota äänes­tää, Laine toteaa.

OMA ÄÄNI ALUEEN ELINKEINOPOLITIIKKAAN

Kunta­ta­son ohella ammat­tio­sas­tot pysty­vät vaikut­ta­maan alueen ja jopa koko maakun­nan kehi­tyk­seen. Rauman Teol­li­suus­työn­te­ki­jät ao. 66:n halli­tuk­sen jäsen Janne Vainio vaikut­taa alueen elin­kei­no­po­li­tiik­kaan Sata­kun­nan TE-toimis­ton neuvot­te­lu­kun­nassa, Työter­veys­lai­tok­sen alueel­li­sessa neuvot­te­lu­kun­nassa sekä ELY-keskuk­sen työelämäneuvottelukunnassa.

– Kaikki tällai­set neuvot­te­lue­li­met ovat rikkautta, sillä mukana on laajasti elin­kei­noe­lä­mää Suomen Yrit­tä­jistä ja Kaup­pa­ka­ma­rista lähtien.

Työtä riit­tää, sillä Vainion mukaan SAK:laisten palkan­saa­jien työpai­kat alka­vat olla vähissä. Työpaik­koja tarvi­taan myös vaiku­tus­ka­na­vien vuoksi.

Työnan­ta­ja­puo­len ja oikeis­to­puo­luei­den verkos­tot ovat Vainion mukaan parem­massa kunnossa.

– Uusien työpaik­ko­jen luomi­sesta olemme samaa mieltä. Eriä­viä mieli­pi­teitä tulee siitä, miten niitä työpaik­koja tehdään: Kuinka paljon otetaan paikal­li­sia töihin, järjes­te­täänkö riit­tä­västi täyden­nys­kou­lu­tusta vai oste­taanko kaikki alueen ulko­puo­lelta, esimer­kiksi urak­ka­ko­ko­nai­suu­det työn­te­ki­jöi­neen ulkomailta.

Kun telak­kay­ri­tys RMC:n kanssa neuvo­tel­tiin, palkan­saa­ja­puoli esitti, että mahdol­li­sim­man monelle työt­tö­mälle annet­tai­siin täyden­nys­kou­lu­tus tela­kan tehtäviin.

Vainio muis­tut­taa, että kolman­sista maista tule­vien työn­te­ki­jöi­den saata­vuus­har­kin­nasta pääte­tään aina ELY-alueittain.

TONTTIPOLITIIKALLA VOIDAAN TUKEA TEOLLISUUTTA

Tieto kunta­po­li­tii­kan ajan­koh­tai­sista asioista tulee Vainion mukaan valtuu­te­tuilta ja muilta kunnal­lis­po­li­tii­kassa toimi­vilta. Sitä parem­min, mitä likem­pänä ay-liikettä valtuu­tettu tai edus­taja on. Kunta­vaa­lei­hin ammat­tio­sasto 66:sta on ehdolla aina­kin seit­se­män jäsentä, joista neljä Raumalla ja loput ympäristökunnissa.

– Raumalla on aina ymmär­retty teol­li­suu­den tarpeet. Ehkä merkit­tä­vin teko oli 2000-luvulla, kun Rauman kaupunki lunasti tela­kan tontin STX:n toimin­nan loput­tua. Silloi­nen osas­ton halli­tuk­sen jäsen, pääluot­ta­mus­mies Raimo Virta­nen oli mukana kaupun­gin elin­kei­noe­lä­män taus­ta­ryh­mässä, jossa mietit­tiin paket­tia tela­kan turvaa­mi­seksi. Sillä oli iso merki­tys, Vainio toteaa.

Ammat­tio­sas­ton puheen­joh­taja, SAK:n paikal­lis­jär­jes­tön halli­tuk­sen jäsen Irma Salo kertoo, kuinka ammat­tio­sas­ton lähe­tystö marssi tuol­loin kaupun­gin­joh­don ja valtuus­ton pakeille.

– Silloi­nen minis­teri Jan Vapaa­vuori totesi, että telak­ka­teol­li­suus on laske­van aurin­gon ala, eikä apua heru. Taas meillä tehdään tela­kalla laivoja ja odotel­laan, että pääs­tään teke­mään paat­teja armei­jalle, Salo toteaa.

– Kun on kana­vat auki kaupun­gin­val­tuus­toon ja ‑halli­tuk­seen, pääsee vaikut­ta­maan. Aina parempi, kun päät­tä­vissä elimissä on tuttuja tai edes saman­mie­li­siä. [Kaupun­gin­val­tuu­tettu] Miika Ranta­selle sano­taan, että koeta pitää meijän puolia siellä, hän kertoo.

Lähe­tys­töjä ei ole enää tarvittu, yhteis­työ toimii. Kaupunki pyytää lausun­toja ja mieli­pi­teitä SAK:n Rauman paikal­lis­jär­jes­töltä, jossa osasto 66:lla on iso edus­tus. Toisi­naan adressi on autta­nut, muun muassa liit­to­jen yhtei­sen sauna­ti­lan säilyttämisessä.

PALVELUIDEN LAATU JA ULKOISTUKSET TUNTUVAT

Salon mukaan Rauman valio­kun­nista, jaos­toista ja lauta­kun­nista voisi saada nykyistä parem­min tietoa jo asioi­den valmis­te­lu­vai­heessa. Vainio huomaut­taa, että valmis­telu on hyvin kauaskantoista:

– Valio­kun­nissa ja lauta­kun­nissa valmis­tel­laan asioita, jotka tule­vat voimaan kymme­nen­kin vuoden kuluttua.

Ammat­tio­sas­ton halli­tuk­sen jäsen Miika Ranta­nen on kaupun­gin­val­tuus­tossa ensim­mäistä kaut­taan ja mukana ympä­ristö- ja lupalautakunnassa.

– Kaupun­gin­hal­li­tuk­sessa ja ‑valtuus­tossa on ay-taus­tai­sia ihmi­siä, ja me pystymme vaikut­ta­maan kaupun­ki­stra­te­gian puit­teissa. Valtuu­tet­tui­hin otetaan suoraan yhteyttä. Ammat­tio­sasto voisi ottaa enem­män­kin yhteyttä, ja muihin­kin kuin vasem­mis­to­lii­ton ja dema­ri­val­tuu­tet­tui­hin, Ranta­nen sanoo.

Ammat­ti­liit­to­jen yhteis­toi­minta kunnan­val­tuu­tet­tu­jen kanssa on tuonut tulosta.

– Kaupun­gin ruoka- ja siivous­pal­ve­lui­den ulkois­tus onnis­tut­tiin torp­paa­maan, tois­tai­seksi. Ammat­tiyh­dis­tyk­set pystyi­vät lait­ta­maan painetta päät­tä­jille, Ranta­nen kertoo.

Ympä­ristö- ja lupa­lau­ta­kun­nassa hän on vaikut­ta­nut muun muassa pölyt­tä­jä­hyön­tei­sille tärkei­den vihe­ra­luei­den lisää­mi­seen sekä kaupun­gin omis­ta­mien öljyllä lämmi­tet­tä­vien kiin­teis­tö­jen kartoi­tuk­seen ja lämmi­tys­muo­don muuttamiseen.

– Valio­kun­nissa ja lauta­kun­nissa tehdään paljon ihan konkreet­ti­sia päätök­siä. Niissä pääsee vaikut­ta­maan ja keskus­te­le­maan. Kerron ammat­tio­sas­tolle, jos jotain sille tähdel­listä on tulossa. Paras olisi, jos heti valmis­te­lu­vai­heessa otet­tai­siin yhteyttä. Valtuus­tossa tehdään jo päätöksiä.

Salo lisää, että terveys­kes­kus­ten säily­mi­nen kaupun­gin keskus­tan ulko­puo­lella on aina keskus­te­lun alla. Syrjä­aluei­den palve­luista pitäisi hänen mukaansa olla koko ajan varpaillaan.

TYÖSSÄKÄYNTIALUEET TOIMIVIKSI

Ranta­sen mukaan Rauman veto­voi­maa pitää kasvat­taa. Nyky­me­nolla on odotet­ta­vissa alijää­mäi­siä tilinpäätöksiä.

– Kaavoi­tus ja kunnal­lis­vero ovat olen­nai­sia, mutta työpai­kat ja siihen liit­ty­vät palve­lut, kuten päivä­hoito ja koulut, ovat ensi­si­jai­sia. Valtuus­toon pitää saada ihmi­siä, jotka ymmär­tä­vät työs­sä­käyn­tia­luei­den merki­tyk­sen taval­li­selle duuna­rille. Henki­lö­ju­na­lii­kenne pitäisi saada ilmas­to­muu­tok­sen­kin takia. Se laajen­taisi työssäkäyntialueita.

Salon mukaan toimi­vat liiken­neyh­tey­det niin asuk­kaille kuin yrityk­sille sekä mahdol­li­sim­man lähellä olevat koulut, päivä­hoito ja tervey­den­huolto lisää­vät asuk­kai­den viihtymistä.

– Pienellä rahalla pitäisi saada hoidet­tua isot­kin inves­toin­nit, kuten Karin kampus, johon tulee koulu, lukio, uima­halli ja kansalaisopisto.

UUSIA ASUKKAITA JA INVESTOINTEJA

Vainion mukaan riip­puu paljon kaupun­gin­joh­ta­jasta, kuinka hana­kasti ammat­tio­sas­ton pitää vaikut­taa. Rauman edel­li­nen kaupun­gin­joh­taja piti kunnia-asia­naan elin­kei­no­toi­min­nan edistämistä.

– Hänen ponnis­te­luis­taan osa toteu­tui­kin. Raumalla on pitkät ja syvät perin­teet pienenä raskaan teol­li­suu­den kaupun­kina. Ei ole juuri vastak­kai­na­set­te­lua, jota muualla saat­taa olla.

Ensi­si­jai­sesti vaiku­te­taan valtuutettuihin.

– Ehdot­to­masti tarvit­tai­siin valio­kun­tiin ja lauta­kun­taan ihmi­siä, jotka ovat myön­tei­siä uusille inves­toin­neille ja niiden tarvit­se­malle tont­tia­lalle ja palve­luille. Lisäksi infran, opis­kelu- ja harras­tus­mah­dol­li­suuk­sien sekä muiden palve­lui­den pitää olla kunnossa, jos halu­taan houku­tella ihmi­siä Raumalle.

Vainio painot­taa yhteis­työn tärkeyttä. Verkos­tot kannat­taa pitää virkeinä myös alueen kansan­edus­ta­jiin ja mahdol­li­siin ministereihin.

– Ketjun pitää olla kunnossa, että tieto kulkee joka suun­taan. Sata­kun­nan maakunta on niin pieni, että täällä sidos­ryh­mät vielä tunte­vat toisensa.

AMMATTIOSASTO TUKEE VAIKUTTAJAA

Osas­to­jen olisi tärkeää kannus­taa jäse­niä esimer­kiksi kunta­vaa­lieh­dok­kaiksi ja tukea heitä, sanoo Teol­li­suus­lii­ton järjes­tö­pääl­likkö Vesa Aallos­virta.

– Liiton jäse­niä pitäisi saada päätök­sen­teon ytimeen, kunnan­val­tuus­toon, lauta­kun­tiin ja muihin kunnan elimiin, hän rohkaisee.

Kunnan luot­ta­mus­teh­tä­vässä toimiva liiton jäsen on Aallos­vir­ran mukaan kanava ammat­ti­lii­ton, ammat­tio­sas­ton ja kunnan välillä.

– Ammat­tio­sas­ton pitäisi tukea jäsen­tään hakeu­tu­maan luot­ta­mus­teh­tä­vään. Lisäksi osas­ton tulisi kannus­taa kaik­kia jäse­niä äänes­tä­mään. Äänes­tä­mi­nen on demo­kra­tiamme perusta, Aallos­virta muistuttaa.

Verkos­toi­tu­mi­nen on Aallos­vir­ran mukaan yksi tärkeim­mistä keinoista kohti alueel­lista ja kunnal­lista vaikuttamista.

– Olisi hyvä, jos ammat­tio­sas­tot ja yksit­täi­set jäse­net loisi­vat yhteyk­siä kunta­päät­tä­jiin ja alueel­li­siin päätök­sen­te­koe­li­miin. Se on ajal­li­sesti pitkä työ, mutta mahdol­lista, Aallos­virta rohkaisee.

Hän kehot­taa luomaan yhteyk­siä myös koko SAK:laiseen kent­tään: keskus­jär­jes­töön, alue­toi­mis­toi­hin ja ammat­tio­sas­toi­hin. Yhdessä SAK:laisten toimi­joi­den kanssa voisi pyrkiä vaikut­ta­maan alueel­li­sesti laajem­paan päätöksentekoon.

Verkos­toa voi luoda vaik­kapa järjes­tä­mällä yhtei­siä tilai­suuk­sia tai kutsu­malla kunta­päät­tä­jiä ja kansan­edus­ta­jia omiin kokouk­siin keskus­te­le­maan ajan­koh­tai­sista aiheista.

Nyky­ään ei vält­tä­mättä tiedos­teta, että poli­tiikka tarkoit­taa yhteis­ten asioi­den hoita­mista, eikä kirosanaa.

Julki­suus­kin on tärkeää. Esimer­kiksi osas­ton kunnal­lis­vaa­lieh­dok­kai­den mieli­pi­de­kir­joi­tuk­set paikal­li­siin lehtiin ja paikal­lis­ra­dioon tuovat ehdok­kaalle julkisuutta.

– Meillä on ammat­tio­sas­toja, jotka ovat tehneet oman teol­li­suus­po­liit­ti­sen ohjel­man. Sen kerto­mi­nen päät­tä­jille on myös tapa vaikut­taa, Aallos­virta toteaa.

Aallos­virta uskoo, että ammat­tio­sas­to­jen aktii­vi­jä­se­nillä on mieli­pi­teitä sekä myös­kin halua vaikut­taa entistä enem­män. Hänen mukaansa ammat­tio­sas­toissa on käyt­tä­mä­töntä poten­ti­aa­lia, kykyä yhteis­kun­nal­li­seen vaikuttamiseen.

Esteeksi saat­taa muodos­tua ajan­käyttö. Järjes­töt tais­te­le­vat jäsen­tensä vapaa-ajasta harras­tus­ten ja perheen lisäksi. Siksi jäse­nen innok­kuus lähteä vaikut­ta­maan alueel­li­seen päätök­sen­te­koon voi hiipua jo alku­met­reillä ajanpuutteeseen.

– Jäsen­ten kannus­ta­mi­nen vaikut­ta­mis­työ­hön on tärkeää, jotta päätök­sen­teossa kuul­tai­siin myös työelä­män ääntä.

Aallos­vir­taa harmit­taa, että poli­tii­kasta ja poliit­ti­sesta vaikut­ta­mi­sesta on annettu kiel­tei­nen mieli­kuva, mihin medialla on ollut osuutta jo pitkään.

– Nyky­ään ei vält­tä­mättä tiedos­teta, että poli­tiikka tarkoit­taa yhteis­ten asioi­den hoita­mista, eikä kirosanaa.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA (TAMPERE JA RAUMA) JA TIINA TENKANEN /​ UP
KUVAT JYRKI LUUKKONEN (TAMPERE) JA JUHA SINISALO (RAUMA)
Jutun kuvia otet­taessa on nouda­tettu tilan­teen vaati­maa varo­vai­suutta ja koro­naoh­jeis­tuk­sia mahdol­li­sim­man hyvin.