Veroton vai verollinen matkakorvaus? – Työntekijän kannattaa olla tarkkana
TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA EELIS BERGLUND / LEHTIKUVA
Työntekijä ja työnantaja voivat olla yhtä mieltä työmatkakorvausten verottomuudesta, mutta verottajan näkemys ratkaisee. Työntekijä saa verot maksettavakseen jälkikäteen, jos verottomuudelle ei ollut perustetta.
Työntekijän kannattaa olla tarkkana, kun työnantaja tarjoaa hänelle verottomia matkakorvauksia. Työmatkasta aiheutuvien kustannusten korvaukset ja päivärahat ovat verovapaita ainoastaan silloin, kun ne täyttävät lain vaatimukset ja verohallinnon linjaukset.
Verovapaita matkakorvauksia voivat olla kilometrikorvaukset, päivärahat, ateriakorvaukset ja majoittumiskorvaukset. Verohallinto määrittää vuosittain verottomat enimmäismäärät.
Verohallinto löysi vuonna 2025 yritysten perusteettomasti maksamia verottomia matkakustannusten korvauksia ja päivärahoja 1,5 miljoonan euron edestä.
Väärinkäytöksiä tulee esiin yleisimmin verotarkastuksissa. Verohallinto myöntää, ettei pysty puuttumaan kaikkiin tapauksiin, mutta tarkastuksia on pystytty kohdentamaan entistä paremmin: tutkituista yrityksistä yli 90 prosentista löytyi väärinkäytös.
OHJEET KANNATTAA LUKEA
Verottomuuden ratkaisee tilanne, jossa korvaus on maksettu, ei korvauksen nimi.
– Se ei sido verottajaa, jos osapuolet kutsuvat korvausta päivärahaksi tai kilometrikorvaukseksi, sanoo Teollisuusliiton puutuotesektorin sopimuspäällikkö Susanna Holmberg.
Työmatkalla tarkoitetaan laissa matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle.
Tilanne on yleensä selkeä, kun työntekijällä on vakituinen työpaikka työnantajan tiloissa, ja hän lähtee työmatkalle suorittamaan työtehtäviä.
Se ei sido verottajaa, jos osapuolet kutsuvat korvausta päivärahaksi tai kilometrikorvaukseksi
Monissa muissa tapauksissa tilanteet vaativat enemmän tulkintaa. Ohjeita tulkintaan löytyy verohallinnon verkkosivuilta.
– Verohallinto ohjeistaa kattavasti, mutta niitä ei aina hoksata tarkistaa, Holmberg sanoo.
Matkakorvauksista säädetään tuloverolaissa. Holmberg kannustaa kuitenkin tekemään tulkintoja verohallinnon ohjeiden perusteella, sillä lakitekstit voivat olla kiemuraisia.
Työehtosopimuksissa on usein kirjauksia matkakorvauksiin liittyen, mutta ne eivät ratkaise, ovatko korvaukset verollisia vai verottomia.
– Työehtosopimuksellakaan ei voida sopia toisin verottajaa sitovasti, Holmberg sanoo.
VEROT PERITÄÄN JÄLKIKÄTEEN
Jos verottaja tulkitsee, että maksetut matkakustannusten korvaukset ja päivärahat eivät lain mukaan ole verottomia, tulevat verot työntekijän maksettavaksi jälkikäteen myöhästymiskorkoineen.
Teollisuusliiton aluetoimitsija Janne Vainio kertoo, että osalla työnantajista on puutteelliset tiedot matkakorvauksiin liittyvästä sääntelystä. Työntekijän kannattaa siis pelata varman päälle.
– Jos tarjotaan matkatyötä, kannattaa aina ottaa verottajalta selvää, onko mahdollista saada verotonta matkakorvausta, Vainio sanoo.
Vainio neuvoo varaamaan ajan paikallisesta verotoimistosta ja pyytämään lausunnon, onko työntekijän tilanteessa mahdollista saada verottomia matkakorvauksia ja päivärahoja.
Jos tarjotaan matkatyötä, kannattaa aina ottaa verottajalta selvää, onko mahdollista saada verotonta matkakorvausta
Tulkinnat voivat olla hyvinkin tapauskohtaisia, riippuen siitä onko työntekopaikka varsinainen vai erityinen. Vainio kertoo, että laivanrakennusta on perinteisesti pidetty projektityönä, mutta verottaja on nyttemmin tehnyt myös tulkintoja, joiden mukaan laivoja rakennetaan sarjatuotantona ”laivatehtaissa”.
Tiedossa on myös tapauksia, joissa työnantajat ovat käyttäneet verottomia päivärahoja porkkanana, jolla houkutellaan työntekijöitä kohteisiin, jonne on muuten hankala saada tekijöitä. Houkutin himmenee huomattavasti, kun päivärahoista joutuu maksamaan verot jälkikäteen.
Jos palkkaa naamioidaan verottomiksi matkakorvauksiksi, tämä vaikuttaa myös työntekijän työuran jälkeisiin tuloihin: matkakorvaukset eivät kerrytä eläkettä.
KOMENNUS VAI VUOKRATYÖ?
Työnkuvat ja tilanteet voivat välillä olla sellaisia, että matkakorvausten verottomuutta päädytään punnitsemaan oikeudessa. Teollisuusliiton jäsenen esimerkkitapauksessa hallinto-oikeus antoi päätöksensä vuonna 2021.
Verottaja oli tehnyt jäsenen työnantajan yrityksessä verotarkastuksen, jonka jälkeen työntekijän kolmen vuoden matkakorvaukset oli tulkittu veronalaiseksi tuloksi. Työntekijän veronalaiset tulot kasvoivat kolmen vuoden ajalta yhteensä yli 25 000 euroa.
Työntekijä oli töissä työnantajansa asiakasyritysten työmailla eri puolilla Suomea. Työt oli katsottu komennuksiksi ja matkakorvaukset oli maksettu verottomina. Verottaja kuitenkin tulkitsi, että hän on vuokratyöntekijä.
Jos vuokratyöntekijä työskentelee vuokratyötä ostavan yrityksen tiloissa, tämä on työntekijän varsinainen työpaikka, eivätkä maksetut matkakorvaukset ole verottomia.
Esimerkkitapauksessa työskentelystä oli tehty suullisia sopimuksia, ja kirjaukset olivat puutteellista. Hallinto-oikeus hyväksyi työntekijän valituksen osittain, eli oikeus katsoi osan työstä olleen komennustyötä ja osan vuokratyötä.
Oikeuden päätöksessä todetaan, että tapauksessa ”matkakustannusten korvausten verotuksellinen asema on tulkinnallinen ja epäselvä”. Korkein hallinto-oikeus ei antanut tapauksessa valituslupaa, eli työntekijän piti maksaa verot jälkikäteen osasta saamistaan matkakorvauksista.
