Poikkeuksellinen päänavaus

Teknologiateollisuuteen neuvoteltu uusi kolmivuotinen työehtosopimus on laadultaan poikkeuksellinen työmarkkinakierroksen päänavaus.

Neuvottelut käynnistyivät virallisesti 12.9.2024 ja päättyivät 20.2.2025. Yli viiden kuukauden ajanjaksoon sisältyi yli 20 valtakunnansovittelijan johdolla pidettyä istuntoa. Sen lisäksi tulevat lukuisat osapuolten kesken käydyt neuvottelut sekä valmisteleva, tunnusteleva ja muu yhteydenpito. Osapuolet pääsivät tekstikysymyksistä yhteiseen käsitykseen jo prosessin alkuvaiheessa, mutta ratkaisu palkankorotuksista saavutettiin vasta edellä mainittuna helmikuisena iltana. Näin pitkäksi venynyt neuvotteluajanjakso ei ole kenenkään etu.

Pitkän keston yksi taustatekijä on neuvottelujen poikkeuksellinen asetelma. Teknologiateollisuuden palkkaratkaisun piirissä on noin 90 000 työntekijää, mutta sillä on merkittävä ohjausvaikutus kaikkien noin 2,5 miljoonan suomalaisen palkansaajan tuleviin palkankorotuksiin.

Asetelman taustalla on maan hallituksen epäonnistunut puuttuminen työmarkkinoiden toimintaan. Ensinnäkin se suunnitteli, on toteuttanut ja edelleen kaavailee uusia työntekijöiden asemaa heikentäviä lakeja, jotka keikauttivat työmarkkinoiden neuvotteluasetelman työnantajia suosivaksi. Toiseksi se asetti palkankorotuksille lainsäädäntöön sovittelujärjestelmän kautta kytkeytyvän katon. Näin ollen päänavaussopimuksen sorvaajat eli teknologiateollisuuden neuvotteluosapuolet olivat omissa rooleissaan ja omilla valtakirjoillaan paljon enemmän vartijoina kuin mihin voivat todellisuudessa suoranaisesti vaikuttaa. Työmarkkinoiden sisään rakennettu epäsuhtaisuus ei ole järkevä tapa toimia.

Päänavaussopimus ei olisi syntynyt ilman painetta.

SAK:laiset ammattiliitot avasivat neuvottelukierroksen tavanomaisesta poiketen yhteisellä julkilausutulla palkankorotustavoitteella. Sitä seurasi toiminnallinen koordinaatio. Teollisuusliiton työtaistelujen rinnalla nähtiin muiden liittojen järjestämiä tukityötaisteluja ja omia työtaisteluja. Ostovoimakuopan täyttävä päänavaussopimus ei olisi syntynyt ilman painetta. Toisaalta kilpailukyky ei tällä sopimuksella vaarantunut.

Mielenkiintoinen piirre teknologiateollisuuden neuvotteluissa oli myös se, että etukäteen vaikeiksi arvioidut tekstikysymykset eivät sellaisiksi muodostuneet. Merkittävä osa maan hallituksen työntekijöihin kohdistamista heikennyksistä on työehtosopimuksen määräyksillä torjuttu. Se on tulos, jolla on rahallinen ja työelämän laatuun sisältyvä arvonsa.

Työmarkkinoiden neuvottelukierros on edelleen kesken. Lopputulosta ei voida vielä arvioida. Selvää kuitenkin on, että sopimista tarvitaan myös tulevaisuudessa. Sen sujuva toteutuminen edellyttää neuvottelujärjestelmän uudistamista.