Paikallinen sopiminen muuttuu vuoden alusta

Pet­teri Orpon hal­li­tus on tehnyt lakiesi­tyk­sen, joka pyrkii uud­is­ta­maan paikallisen sopimisen käytän­töjä Suomes­sa. Uusi lain­säädän­tö astuu voimaan 1. tam­miku­u­ta 2025 ja tuo mukanaan muu­tok­sia, joiden väitet­tynä tavoit­teena on lisätä työ­markki­noiden jous­tavu­ut­ta.

Paikallisel­la sopimisel­la viitataan työe­htosopimus­lain ja työ­sopimus­lain mah­dol­lis­tami­in jär­jeste­ly­i­hin, jois­sa työ­nan­ta­ja ja työn­tek­i­jät sopi­vat työe­hdoista yri­tys- tai työ­paikkako­htais­es­ti. Tämä käytän­tö on jo pitkään ollut osa työ­markki­noi­ta, mut­ta siihen on liit­tynyt monia sään­töjä ja rajoit­tei­ta.

Nykyti­lanteessa paikallista sopimista voidaan har­joit­taa pääosin vain, jos työ­nan­ta­ja kuu­luu työe­htosopimuk­seen sidot­tuun työ­nan­ta­jali­it­toon.

JÄRJESTÄYTYMÄTTÖMÄTKIN VOIVAT SOPIA PAIKALLISESTI

Uusi laki laa­jen­taa paikallisen sopimisen mah­dol­lisuuk­sia eri­tyis­es­ti jär­jestäy­tymät­tömille yri­tyk­sille. Tämä tarkoit­taa, että myös sel­l­aiset yri­tyk­set, jot­ka eivät kuu­lu työ­nan­ta­jali­it­toon, voivat tehdä paikallisia sopimuk­sia tietyin edel­ly­tyksin.

Muu­tok­sia on tulos­sa use­am­paan laki­in. Tiivis­tet­tynä lakimuu­tok­set mah­dol­lis­ta­vat paikallisen sopimisen myös niille yri­tyk­sille, jot­ka eivät ole sidot­tu­ja työe­htosopimuk­seen. Muu­tok­sia tulee myös paikallisen sopimuk­sen sopi­jaos­a­puoli­in, niin kut­su­tun luot­ta­mus­val­tu­ute­tun edel­ly­tyk­si­in tehdä paikallisia sopimuk­sia sekä paikallis­ten sopimusten valvon­taan.

Lakiesi­tyk­sen mukaan työ­nan­ta­ja voi tehdä paikallisia sopimuk­sia, vaik­ka ei olisi sidot­tu työe­htosopimuk­seen. Tämä tosin edel­lyt­tää, että sopimuk­set tehdään työe­htosopimuk­sen määräyk­siä nou­dat­taen. Kaik­ki paikalliset sopimuk­set pitää tehdä kir­jal­lises­sa muo­dos­sa, ja työ­nan­ta­jan on toimitet­ta­va ne alue­hallintovi­ras­tolle valvon­taa varten. Laimin­lyön­neistä voidaan määrätä 1 000–10 000 euron sakko.

LUOTTAMUSVALTUUTETULLE OIKEUS TEHDÄ SOPIMUKSIA

Uud­is­tuk­sen myötä jär­jestäy­tymät­tömis­sä yri­tyk­sis­sä voidaan vali­ta päälu­ot­ta­mus­miehen rin­nalle luot­ta­mus­val­tu­utet­tu tekemään paikallisia sopimuk­sia. Täl­löin luot­ta­mus­val­tu­utet­tu edus­taa niitä, jot­ka ovat hänen val­in­taansa osal­lis­tuneet.

Luot­ta­mus­val­tu­utet­tu tulee kaikil­la työ­paikoil­la kyseeseen sil­loin, jos päälu­ot­ta­mus­mi­estä ei ole valit­tu eikä työe­htosopimuk­ses­sa ole sovit­tu vai­h­toe­htoista menetelmää päälu­ot­ta­mus­miehen puuttues­sa. Työ­nan­ta­jien velvol­lisu­us on tukea luot­ta­mus­val­tu­utet­tu­jen valmiuk­sia tar­joa­mal­la koulu­tus­ta ja riit­tävästi tietoa sopimusten laa­timiseen.

Paikallis­ten sopimusten valvon­ta kuu­luu alue­hallintovi­ras­tolle, mut­ta mah­dol­liset riitati­lanteet käsitel­lään ylei­sis­sä tuomiois­tu­imis­sa. Tämä lin­jaus herät­tää kysymyk­siä siitä, voiko pros­essien venymi­nen heiken­tää käytän­nön hyö­dyn saavut­tamista työ­paikoil­la.

Työn­tek­i­jöi­den näkökul­mas­ta suurim­mat huole­nai­heet liit­tyvät siihen, miten hyvin paikalliset sopimuk­set voivat suo­jel­la työn­tek­i­jöi­den etu­ja. Esimerkik­si, jos työn­tek­i­jät eivät ole jär­jestäy­tyneitä, voivatko he neu­votel­la tasaver­tais­es­ti työ­nan­ta­jan kanssa? Lisäk­si huoli pien­ten työ­paikko­jen neu­vot­te­lu­tas­apain­os­ta on merkit­tävä.

LUE LISÄÄ

Teol­lisu­us­li­it­to tyr­mää lausun­nos­saan esi­tyk­sen paikallis­es­ta sopimis­es­ta – vaaran­taa yleis­si­tovu­u­den ja työn min­imiehdot

Paikalli­nen sopimi­nen uhkaa kri­isiy­tyä – ”Tästä ei seu­raa muu­ta kuin iso sop­pa”