Kentällä viri­tel­lään yhteis­rin­ta­maa työmark­ki­na­syk­syä varten – Ykkö­senä osto­voima ja heiken­nys­ten torjuminen

Suomessa työmark­ki­na­syksy on polkaistu käyn­tiin jännit­ty­neessä ilma­pii­rissä. Käytän­nössä kaikilla keskus­jär­jestö SAK:n liitoilla ja niiden sopi­mus­aloilla työeh­to­so­pi­muk­set ovat katkolla syksyn ja ensi kevään aikana.

Kitke­rän lisä­maun tule­ville neuvot­te­luille luo se, että päämi­nis­teri Petteri Orpon (kok.) porva­ri­hal­li­tus on hakeu­tu­nut rajulle törmäys­kurs­sille koko ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen kanssa. Lista halli­tuk­sen läpi­run­no­mista työelä­män ja sosi­aa­li­tur­van heiken­nyk­sistä on pitkä.

Teol­li­suus­lii­ton kentällä vaadi­taan­kin nyt korjauk­sia halli­tuk­sen toimiin tes-pöydän kautta.

Tekijä tapasi liiton luot­ta­mus­hen­ki­löitä loka­kuun alussa Helsin­gissä pide­tyssä SAK:n Tule­vai­suus tänään ‑työmark­ki­na­ta­pah­tu­massa. Sen alla koolla olivat myös liit­to­per­heen päättäjät.

”HENKILÖKOHTAISET LAKKOSAKOT POIS”

Teol­li­suus­lii­ton halli­tuk­sen jäsen ja Parma­rine Oy:n Fors­san tehtaan luot­ta­mus­mies Miikka Lepo­niemi katsoo, että työelä­män ehto­jen pitää olla neuvot­te­lu­jen ytimessä.

– Esimer­kiksi 200 euron henki­lö­koh­tai­nen lakko­sakko pitäisi saada työeh­to­so­pi­muk­silla kirjat­tua pois, Lepo­niemi sanoo.

Teol­li­suus­lii­ton Fors­san ammat­tio­sasto 179:n puheen­joh­ta­jana hänellä on hyvä tuntuma myös työpaik­ko­jen arkeen.

– Kyllä epävar­muus on suurta toimeen­tu­losta ja tule­vai­suu­desta. Kaikki kallis­tuu muun muassa arvon­li­sä­ve­ron nousun myötä. Siksi totta kai tulee paineita siitä, että palkan­ko­ro­tus­ten pitää olla osto­voi­maa tukevia.

TYÖNANTAJILLA HALLITUKSEN HUNAJAPURKKI

Samoilla linjoilla on Teol­li­suus­lii­ton kemian sekto­rin johto­kun­nan puheen­joh­taja, Nokian Renkai­den Nokian tehtai­den työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Jari Lehti.

– Olen huoman­nut, että raha ei olekaan se ykkös­asia. Halli­tuk­sen teke­mät heiken­nyk­set ja suora­nai­nen päähän potki­mi­nen ovat työn­te­ki­jöi­den puheissa enem­män kuin raha.

Lehden mukaan maan halli­tus on nyt anta­nut työnan­ta­jille ”huna­ja­pur­kin käteen”. Siksi myös usko työnan­ta­ja­puo­len neuvot­te­lu­ha­luk­kuu­teen horjuu.

– Yritys­ta­solla paikal­li­nen sopi­mi­nen­kin on katsot­tava uudessa valossa. Yritys­ten johta­jat ovat vieneet (Elin­kei­noe­lä­män keskus­lii­ton) EK:n kautta agen­dansa hallitukselle.

TORJUNTAVOITOT EIVÄT ENÄÄ RIITÄ

Teol­li­suus­lii­ton puutuo­te­sek­to­rin johto­kun­nan vara­pu­heen­joh­taja ja Puus­telli Grou­pin pääluot­ta­mus­mies Kai Hyryn­kan­gas vaatii, että neuvot­te­luissa pitää kyetä korjaa­maan osto­voi­maan tullutta kuop­paa. Puuse­pän­teol­li­suu­dessa pitäisi saada myös kaksi palkal­lista arki­py­hää enem­män, jotta tilanne olisi sama kuin monella muulla liiton sopimusalalla.

– Ideaa­li­ti­lanne olisi se, että ei tarvit­taisi työtais­te­lu­toi­mia. Ja että saatai­siin tuntu­vat palkan­ko­ro­tuk­set, joilla kompen­soi­tai­siin halli­tuk­sen leikkauksia.

Jos me haluamme pitää jäse­net, tällä kier­rok­sella eivät riitä mitkään torjuntavoitot.

Hänellä on viesti myös ay-päät­tä­jille, kaik­kiin tes-pöytiin.

– Jos me haluamme pitää jäse­net, tällä kier­rok­sella eivät riitä mitkään torjun­ta­voi­tot. Meillä poru­kat ovat kylläs­ty­neitä jo pitkälti kymme­nen vuotta jatku­nei­siin torjun­ta­voit­toi­hin. Ne saavat nyt riit­tää, Hyryn­kan­gas painottaa.

”PELKKÄ TYÖNILO EI ELÄTÄ”

Teol­li­suus­lii­ton halli­tuk­sen jäsen ja Vitru­lan Compo­si­te­sin Mikke­lin tehtai­den 1. vara­työ­suo­je­lu­val­tuu­tettu Riitta Vilja­kai­nen puoles­taan sanoo, että elämi­sen kallis­tuessa palkan­ko­ro­tus­ten pitäisi olla sellai­sia, että toimeen voi tulla yhdellä työllä.

– Että elämä ei olisi pelk­kää paker­ta­mista. Pelkkä työnilo ei riitä elämi­seen, Vilja­kai­nen toteaa.

Vilja­kai­nen huomaut­taa, että mikäli työeh­toja jatku­vasti muren­ne­taan, on yritys­ten­kin vaikea saada sitou­tu­nutta väkeä töihin.

– Kun töissä on hyvä olla, siihen sitoutuu.

Hänen mukaansa luot­ta­mus työnan­ta­ja­jär­jes­tö­jen toimin­taan on ollut koetuksella.

– On varmasti työnan­ta­jia, jotka ymmär­tä­vät ja arvos­ta­vat työn­te­ki­jöitä. Mutta nyt tilanne on mennyt siihen pistee­seen, että äänessä ovat vain ne, jotka halua­vat saada kaiken eivätkä ehkä ajat­tele vastak­kaista osapuolta.

YHDYSVALLOISSA 62 PROSENTIN KOROTUKSET

Helsin­gissä koolla ollut SAK:n työmark­ki­na­ta­paa­mi­nen keräsi ay-aktii­vien lisäksi yhteen myös edus­ta­van joukon liit­to­jen puheen­joh­ta­jia, asian­tun­ti­joita, kansan­edus­ta­jia ja euro­par­la­men­tin jäseniä.

Sähkö­lii­ton puheen­joh­ta­jan Sauli Väntin mukaan SAK:n liit­to­per­heen pitäisi nyt sovit­taa toimin­taansa vahvasti yhteen, sillä maan halli­tus on katta­nut työnan­ta­ja­lii­toille pöydän syksyn neuvotteluihin.

– Olisi lois­tava juttu, jos sopi­muk­set alkai­si­vat ja päät­tyi­si­vät samaan aikaan. Eikä yksi­kään sopi­mus olisi kiinni ennen kuin kaikki on neuvo­teltu ja kaikki ovat saaneet sen, mitä tavoitellaan.

Teol­li­suus­lii­ton puutuo­te­sek­to­rin johtaja Kata­riina Stoor korosti myös työn­te­ki­jöi­den osaa­mi­sen varmistamista.

– Kun yhteis­kunta vetäy­tyy omasta vastuus­taan työt­tö­mien tai aikuis­ten koulut­ta­mi­sen suhteen, silloin me lähdemme siitä, että työnan­ta­jien pitää kantaa entistä enem­män vastuuta työn­te­ki­jöi­densä osaa­mi­sen lisäämisestä.

Kyllä meille 40 prosent­tia riit­tää. Voidaan kätellä saman tien.

Auto- ja kulje­tusa­lan työn­te­ki­jä­lii­ton puheen­joh­taja Ismo Kokko huomautti, että palkan­ko­ro­tus­ten prosent­tien lisäksi oleel­lista on, mille ajan­jak­solle ne ajoit­tu­vat. Hän nosti esimer­kin Yhdys­val­loista, jossa sata­mien ahtaa­jat saavut­ti­vat maan­laa­jui­sella lakol­laan kuuden vuoden sopi­muk­sen ja 62 prosen­tin palkankorotukset.

– Suomessa neljä vuotta on lain mukaan maksimi työeh­to­so­pi­muk­sille, kyllä meille 40 prosent­tia riit­tää. Voidaan kätellä saman tien, Kokko nauratti ay-väkeä.