Katja-Pia Jenu: Kovalla ja pitkä­jän­tei­sellä työllä irti työvoiman hyväksikäytöstä

– Vaikka tutki­muk­sissa on osoitettu, että Suomessa on paljon rasismia, omassa työssäni se ei juuri nouse esille, sillä työni kohdistuu työnan­ta­jien valvon­taan. Jos rasismi ajatel­laan laajemmin epätasa-arvoi­sena kohte­luna, sitä kyllä näkyy työssäni, ylitar­kas­taja Katja-Pia Jenu Etelä-Suomen aluehal­lin­to­vi­raston työsuo­jelun vastuu­alu­eelta kertoo.

– Meillä työsuo­je­lu­hal­lin­nossa on erikseen työhy­vin­vointi- ja syrjin­tä­päi­vystys ja sinne henkilöt voivat ottaa yhteyttä, jos on kokenut syrjintää tai rasismia henkilökohtaisesti.

Jenun työtä on valvoa, että ulkomaista työvoimaa käyttävät työnan­tajat noudat­tavat yleis­si­to­vien työeh­to­so­pi­musten palkka- ja muita vähim­mäi­seh­toja. Tämä tarkoittaa, että esimer­kiksi ulkomaisen työntekijän palkka ja muut työehdot pitää olla linjassa yrityksen muihin työnte­ki­jöihin tai samalla alalla toimi­viin muihin yrityk­siin verrattuna.

Jenun mukaan hän kohtaa hyvin harvoin tilan­teita, joissa ulkomaista työvoimaa käytet­täi­siin hyväksi eli vaikkapa huomat­tavan matalia palkkoja makset­tai­siin tai huomat­tavan pitkiä työai­koja teetet­täi­siin puhtaasti ideolo­gi­sista syistä.

– Työsyr­jintää on monen­laista. Henki­lö­koh­taista syrjintää kokeneet ottavat meihin yhteyttä päivys­tyksen kautta. Sen sijaan minä kohtaan syrjintää osana työpe­räistä hyväk­si­käyttöä ja sen taustalla on lähes aina talou­del­lisen hyödyn tavoittelu.

PALKKAUSPUUTTEITA ON PALJON

Työsuo­je­lu­hal­linnon valvon­ta­ra­portin mukaan aluehal­lin­to­vi­rastot eli avit tekivät yli 2 200 tarkas­tusta ulkomaista työvoimaa käyttä­viin yrityk­siin Suomessa viime vuonna.

Noin puolessa tarkas­tuk­sista valvot­tiin työsuh­teen vähim­mäi­seh­tojen toteu­tu­mista. Puutteita havait­tiin paljon. Avin tarkas­tajat rapor­toivat puutteista palkkauk­sessa lähes puolella eli 47 prosen­tilla niistä tarkas­tuk­sista, joissa asiaa arvioitiin.

Palkkaus­puut­teet olivat monen tasoisia. Joissain yrityk­sissä iltalisät olivat jääneet maksa­matta ja toisissa taas puutteet viitta­sivat vakavaan työpe­räi­seen hyväksikäyttöön.

– Tulokset toki kertovat, että palkkaus­puut­teita on paljon. Mutta on muistet­tava, että tarkas­tuksen kohteet on valittu riski­pe­rus­tei­sesti eli joko tiedämme alalla olevan ongelmia tai olemme saaneet valvon­ta­pyynnön, viran­omai­sim­pulssin tai muun vihjeen.

Lisäksi Jenu painottaa, että palkkaus­puut­teiden joukko on kirjava. Lieviä puutteita on selvästi vakavia enemmän.

Työperäisen hyväk­si­käytön taustalla on lähes aina talou­del­lisen hyödyn tavoittelu.

Viime vuonna avin tarkas­tajat valvoivat myös syrjinnän kiellon noudat­ta­mista. Se tarkoittaa, että ketään ei saa syrjiä palkkauksen osalta työntekijän alkuperän tai kansa­lai­suuden perusteella.

Viran­omainen antoi syrjinnän kiellosta yhteensä 113 velvoi­tetta eli 11 prosen­tissa syrjinnän kieltoa koske­vissa tarkas­tuk­sissa tarkas­tajat havait­sivat velvoit­tee­seen johtavia laimin­lyön­tejä. Velvoit­teiden määrä on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 2022.

Kausi­työn­val­von­nassa avi valvoi syrjinnän kieltoa 69 tarkas­tuk­sella. Näistä työnan­ta­jista 9 prosenttia sai velvoit­teen kiellon noudat­ta­matta jättämisestä.

– Tilan­teet, joista velvoite on annettu, ovat ihan selkeitä syrjin­tä­ta­pauksia eikä työnan­taja ole pystynyt kumoa­maan tarkas­tuk­sella synty­nyttä syrjin­tä­olet­tamaa. Aina tilanne ei ole selkeä. Meillä on työpaik­koja, joissa voi epäillä tapah­tuvan syrjintää, mutta esimer­kiksi työnan­tajan työai­ka­kir­jan­pidon laimin­lyön­tien vuoksi syrjintää ei voida osoittaa.

Vakavim­mista lainrik­ko­muk­sista tai rikos­laissa sääde­tyistä työri­kok­sista valvo­jalla on velvol­li­suus tehdä ilmoitus polii­sille. Viime vuonna avi teki polii­sille 24 ilmoi­tusta työsyr­jin­nästä ja kiskon­nan­ta­pai­sesta työsyr­jin­nästä sekä 5 ilmoi­tusta ihmiskaupasta.

RISKIALAT TARKASTUSTEN KOHTEENA

Avin viime vuonna tekemistä tarkas­tuk­sista eniten kohdistui majoitus- ja ravit­se­musalan yrityk­siin. Hieman vähemmän oli raken­nusalan yrityksiä. Teolli­suuden yrityksiä tarkas­tuk­sista oli kuusi prosenttia. Kausi­työtä tarjoavia yrityksiä oli kahdeksan prosenttia tarkastuksista.

Jenu kertoo, että tarkas­tusten alaja­kau­maan vaikut­tavat osaltaan aiempien vuosien havainnot, saadut vihjeet sekä se, että valikoi­duille aloille haetaan paljon ulkomaista työvoimaa. Mikään ala ei ole kuiten­kaan avin tarkas­tusten ulkopuolella.

– Esimer­kiksi teolli­suus on aloista sellainen, että sieltä tulee meille vähän yhtey­den­ot­toja. Tarkas­tusten määrä alalla voisi olla isompikin, jos esimer­kiksi tarkas­tus­pyyn­töjen määrä olisi suurempi. On hyvä muistaa, että meille voi jättää vihjeitä myös nimettömänä.

PITKÄJÄNTEISTÄ TYÖTÄ TARVITAAN

Jenu uskoo, että työperäisen hyväk­si­käytön estäminen vaatii pitkä­jän­teistä työtä. Ehkäi­syyn tarvi­taan monen­laista ja monessa paikassa tehtävää työtä.

– Tiedot­ta­minen suoma­lai­sista työeh­doista on yksi keino. Teolli­suus­lii­tol­lakin on nyt Hermes-sovellus. Tärkeää on myös, että on paikkoja, jonne ilmoittaa, jos ongelmia tulee. Tämä tarkoittaa, että viran­omaisten ja järjes­töjen resurs­seista on pidet­tävä huolta, Jenu sanoo.

– Lisäksi jos ja kun ongelmia tulee, rikos­vas­tuun on toteu­dut­tava. Tarvi­taan riittä­västi ennak­ko­ta­pauksia, joissa työnan­taja on saanut rangais­tuksen hyväk­si­käy­töstä. Tapaukset osaltaan ennal­taeh­käi­sevät hyväk­si­käyttöä ja toisaalta rohkai­sevat ihmisiä ilmoit­ta­maan vastaa­vista ongelmista.

Lue juttu englanniksi!