Katja-Pia Jenu: Kovalla ja pitkäjänteisellä työllä irti työvoiman hyväksikäytöstä

– Vaik­ka tutkimuk­sis­sa on osoitet­tu, että Suomes­sa on paljon rasis­mia, omas­sa työssäni se ei juuri nouse esille, sil­lä työni kohdis­tuu työ­nan­ta­jien valvon­taan. Jos rasis­mi ajatel­laan laa­jem­min epä­tasa-arvoise­na kohtelu­na, sitä kyl­lä näkyy työssäni, yli­tarkas­ta­ja Kat­ja-Pia Jenu Etelä-Suomen alue­hallintovi­ras­ton työ­suo­jelun vas­tu­ualueelta ker­too.

– Meil­lä työ­suo­jeluhallinnos­sa on erik­seen työhyv­in­voin­ti- ja syr­jin­täpäivystys ja sinne henkilöt voivat ottaa yhteyt­tä, jos on kokenut syr­jin­tää tai rasis­mia henkilöko­htais­es­ti.

Jenun työtä on valvoa, että ulko­maista työvoimaa käyt­tävät työ­nan­ta­jat nou­dat­ta­vat yleis­si­tovien työe­htosopimusten palk­ka- ja mui­ta vähim­mäise­hto­ja. Tämä tarkoit­taa, että esimerkik­si ulko­maisen työn­tek­i­jän palk­ka ja muut työe­hdot pitää olla lin­jas­sa yri­tyk­sen mui­hin työn­tek­i­jöi­hin tai samal­la alal­la toimivi­in mui­hin yri­tyk­si­in ver­rat­tuna.

Jenun mukaan hän kohtaa hyvin har­voin tilantei­ta, jois­sa ulko­maista työvoimaa käytet­täisi­in hyväk­si eli vaikka­pa huo­mat­ta­van matalia palkko­ja mak­set­taisi­in tai huo­mat­ta­van pitk­iä työaiko­ja teetet­täisi­in puh­taasti ide­ol­o­gi­sista syistä.

– Työsyr­jin­tää on mon­en­laista. Henkilöko­htaista syr­jin­tää koke­neet otta­vat mei­hin yhteyt­tä päivystyk­sen kaut­ta. Sen sijaan minä kohtaan syr­jin­tää osana työperäistä hyväk­sikäyt­töä ja sen taustal­la on läh­es aina taloudel­lisen hyö­dyn tavoit­telu.

PALKKAUSPUUTTEITA ON PALJON

Työ­suo­jeluhallinnon valvon­tara­portin mukaan alue­hallintovi­ras­tot eli avit tekivät yli 2 200 tarkas­tus­ta ulko­maista työvoimaa käyt­tävi­in yri­tyk­si­in Suomes­sa viime vuon­na.

Noin puo­lessa tarkas­tuk­sista valvot­ti­in työ­suh­teen vähim­mäise­hto­jen toteu­tu­mista. Puut­tei­ta havait­ti­in paljon. Avin tarkas­ta­jat rapor­toi­vat puut­teista palkkauk­ses­sa läh­es puolel­la eli 47 pros­en­til­la niistä tarkas­tuk­sista, jois­sa asi­aa arvioiti­in.

Palkkaus­pu­ut­teet oli­vat mon­en tasoisia. Jois­sain yri­tyk­sis­sä iltal­isät oli­vat jääneet mak­samat­ta ja toi­sis­sa taas puut­teet viit­ta­si­vat vakavaan työperäiseen hyväk­sikäyt­töön.

– Tulok­set toki ker­to­vat, että palkkaus­pu­ut­tei­ta on paljon. Mut­ta on muis­tet­ta­va, että tarkas­tuk­sen kohteet on valit­tu riskipe­rusteis­es­ti eli joko tiedämme alal­la ole­van ongelmia tai olemme saa­neet valvon­tapyyn­nön, vira­nomaisim­pulssin tai muun vih­jeen.

Lisäk­si Jenu pain­ot­taa, että palkkaus­pu­ut­tei­den joukko on kir­ja­va. Lieviä puut­tei­ta on selvästi vakavia enem­män.

Työperäisen hyväk­sikäytön taustal­la on läh­es aina taloudel­lisen hyö­dyn tavoit­telu.

Viime vuon­na avin tarkas­ta­jat valvoivat myös syr­jin­nän kiel­lon nou­dat­tamista. Se tarkoit­taa, että ketään ei saa syr­jiä palkkauk­sen osalta työn­tek­i­jän alku­perän tai kansalaisu­u­den perus­teel­la.

Vira­nomainen antoi syr­jin­nän kiel­losta yhteen­sä 113 velvoitet­ta eli 11 pros­en­tis­sa syr­jin­nän kiel­toa koske­vis­sa tarkas­tuk­sis­sa tarkas­ta­jat havait­si­vat velvoit­teeseen johtavia laimin­lyön­te­jä. Velvoit­tei­den määrä on pysynyt samal­la tasol­la kuin vuon­na 2022.

Kausi­työn­valvon­nas­sa avi valvoi syr­jin­nän kiel­toa 69 tarkas­tuk­sel­la. Näistä työ­nan­ta­jista 9 pros­ent­tia sai velvoit­teen kiel­lon nou­dat­ta­mat­ta jät­tämis­es­tä.

– Tilanteet, joista velvoite on annet­tu, ovat ihan selkeitä syr­jin­tä­ta­pauk­sia eikä työ­nan­ta­ja ole pystynyt kumoa­maan tarkas­tuk­sel­la syn­tynyt­tä syr­jin­täo­let­ta­maa. Aina tilanne ei ole selkeä. Meil­lä on työ­paikko­ja, jois­sa voi epäil­lä tapah­tu­van syr­jin­tää, mut­ta esimerkik­si työ­nan­ta­jan työaikakir­jan­pidon laimin­lyön­tien vuok­si syr­jin­tää ei voi­da osoit­taa.

Vakav­im­mista lain­rikko­muk­sista tai rikoslais­sa sääde­ty­istä työrikok­sista valvo­jal­la on velvol­lisu­us tehdä ilmoi­tus poli­isille. Viime vuon­na avi teki poli­isille 24 ilmoi­tus­ta työsyr­jin­nästä ja kiskon­nan­ta­pais­es­ta työsyr­jin­nästä sekä 5 ilmoi­tus­ta ihmiskau­pas­ta.

RISKIALAT TARKASTUSTEN KOHTEENA

Avin viime vuon­na tekemistä tarkas­tuk­sista eniten kohdis­tui majoi­tus- ja rav­it­se­musalan yri­tyk­si­in. Hie­man vähem­män oli raken­nusalan yri­tyk­siä. Teol­lisu­u­den yri­tyk­siä tarkas­tuk­sista oli kuusi pros­ent­tia. Kausi­työtä tar­joavia yri­tyk­siä oli kahdek­san pros­ent­tia tarkas­tuk­sista.

Jenu ker­too, että tarkas­tusten ala­jakau­maan vaikut­ta­vat osaltaan aiem­pi­en vuosien havain­not, saadut vih­jeet sekä se, että valikoiduille aloille haetaan paljon ulko­maista työvoimaa. Mikään ala ei ole kuitenkaan avin tarkas­tusten ulkop­uolel­la.

– Esimerkik­si teol­lisu­us on aloista sel­l­ainen, että sieltä tulee meille vähän yhtey­de­not­to­ja. Tarkas­tusten määrä alal­la voisi olla isom­pikin, jos esimerkik­si tarkas­tus­pyyn­tö­jen määrä olisi suurem­pi. On hyvä muis­taa, että meille voi jät­tää vih­jeitä myös nimet­tömänä.

PITKÄJÄNTEISTÄ TYÖTÄ TARVITAAN

Jenu uskoo, että työperäisen hyväk­sikäytön estämi­nen vaatii pitkäjän­teistä työtä. Ehkäisyyn tarvi­taan mon­en­laista ja mon­es­sa paikas­sa tehtävää työtä.

– Tiedot­ta­mi­nen suo­ma­lai­sista työe­hdoista on yksi keino. Teol­lisu­us­li­itol­lakin on nyt Her­mes-sovel­lus. Tärkeää on myös, että on paikko­ja, jonne ilmoit­taa, jos ongelmia tulee. Tämä tarkoit­taa, että vira­nomais­ten ja jär­jestö­jen resurs­seista on pidet­tävä huol­ta, Jenu sanoo.

– Lisäk­si jos ja kun ongelmia tulee, rikos­vas­tu­un on toteudut­ta­va. Tarvi­taan riit­tävästi ennakko­ta­pauk­sia, jois­sa työ­nan­ta­ja on saanut ran­gais­tuk­sen hyväk­sikäytöstä. Tapauk­set osaltaan ennal­taehkäi­sevät hyväk­sikäyt­töä ja toisaal­ta rohkai­se­vat ihmisiä ilmoit­ta­maan vas­taav­ista ongelmista.

Lue jut­tu englan­niksi!