Katja-Pia Jenu: Kovalla ja pitkä­jän­tei­sellä työllä irti työvoi­man hyväksikäytöstä

– Vaikka tutki­muk­sissa on osoi­tettu, että Suomessa on paljon rasis­mia, omassa työs­säni se ei juuri nouse esille, sillä työni kohdis­tuu työnan­ta­jien valvon­taan. Jos rasismi ajatel­laan laajem­min epätasa-arvoi­sena kohte­luna, sitä kyllä näkyy työs­säni, ylitar­kas­taja Katja-Pia Jenu Etelä-Suomen alue­hal­lin­to­vi­ras­ton työsuo­je­lun vastuu­alu­eelta kertoo.

– Meillä työsuo­je­lu­hal­lin­nossa on erik­seen työhy­vin­vointi- ja syrjin­tä­päi­vys­tys ja sinne henki­löt voivat ottaa yhteyttä, jos on koke­nut syrjin­tää tai rasis­mia henkilökohtaisesti.

Jenun työtä on valvoa, että ulko­maista työvoi­maa käyt­tä­vät työnan­ta­jat noudat­ta­vat yleis­si­to­vien työeh­to­so­pi­mus­ten palkka- ja muita vähim­mäi­seh­toja. Tämä tarkoit­taa, että esimer­kiksi ulko­mai­sen työn­tekijän palkka ja muut työeh­dot pitää olla linjassa yrityk­sen muihin työn­te­ki­jöi­hin tai samalla alalla toimi­viin muihin yrityk­siin verrattuna.

Jenun mukaan hän kohtaa hyvin harvoin tilan­teita, joissa ulko­maista työvoi­maa käytet­täi­siin hyväksi eli vaik­kapa huomat­ta­van mata­lia palk­koja makset­tai­siin tai huomat­ta­van pitkiä työai­koja teetet­täi­siin puhtaasti ideo­lo­gi­sista syistä.

– Työsyr­jin­tää on monen­laista. Henki­lö­koh­taista syrjin­tää koke­neet otta­vat meihin yhteyttä päivys­tyk­sen kautta. Sen sijaan minä kohtaan syrjin­tää osana työpe­räistä hyväk­si­käyt­töä ja sen taus­talla on lähes aina talou­del­li­sen hyödyn tavoittelu.

PALKKAUSPUUTTEITA ON PALJON

Työsuo­je­lu­hal­lin­non valvon­ta­ra­por­tin mukaan alue­hal­lin­to­vi­ras­tot eli avit teki­vät yli 2 200 tarkas­tusta ulko­maista työvoi­maa käyt­tä­viin yrityk­siin Suomessa viime vuonna.

Noin puolessa tarkas­tuk­sista valvot­tiin työsuh­teen vähim­mäi­seh­to­jen toteu­tu­mista. Puut­teita havait­tiin paljon. Avin tarkas­ta­jat rapor­toi­vat puut­teista palk­kauk­sessa lähes puolella eli 47 prosen­tilla niistä tarkas­tuk­sista, joissa asiaa arvioitiin.

Palk­kaus­puut­teet olivat monen tasoi­sia. Jois­sain yrityk­sissä ilta­li­sät olivat jääneet maksa­matta ja toisissa taas puut­teet viit­ta­si­vat vaka­vaan työpe­räi­seen hyväksikäyttöön.

– Tulok­set toki kerto­vat, että palk­kaus­puut­teita on paljon. Mutta on muis­tet­tava, että tarkas­tuk­sen kohteet on valittu riski­pe­rus­tei­sesti eli joko tiedämme alalla olevan ongel­mia tai olemme saaneet valvon­ta­pyyn­nön, viran­omai­sim­puls­sin tai muun vihjeen.

Lisäksi Jenu painot­taa, että palk­kaus­puut­tei­den joukko on kirjava. Lieviä puut­teita on selvästi vaka­via enemmän.

Työpe­räi­sen hyväk­si­käy­tön taus­talla on lähes aina talou­del­li­sen hyödyn tavoittelu.

Viime vuonna avin tarkas­ta­jat valvoi­vat myös syrjin­nän kiel­lon noudat­ta­mista. Se tarkoit­taa, että ketään ei saa syrjiä palk­kauk­sen osalta työn­tekijän alku­pe­rän tai kansa­lai­suu­den perusteella.

Viran­omai­nen antoi syrjin­nän kiel­losta yhteensä 113 velvoi­tetta eli 11 prosen­tissa syrjin­nän kiel­toa koske­vissa tarkas­tuk­sissa tarkas­ta­jat havait­si­vat velvoit­tee­seen johta­via laimin­lyön­tejä. Velvoit­tei­den määrä on pysy­nyt samalla tasolla kuin vuonna 2022.

Kausi­työn­val­von­nassa avi valvoi syrjin­nän kiel­toa 69 tarkas­tuk­sella. Näistä työnan­ta­jista 9 prosent­tia sai velvoit­teen kiel­lon noudat­ta­matta jättämisestä.

– Tilan­teet, joista velvoite on annettu, ovat ihan selkeitä syrjin­tä­ta­pauk­sia eikä työnan­taja ole pysty­nyt kumoa­maan tarkas­tuk­sella synty­nyttä syrjin­tä­olet­ta­maa. Aina tilanne ei ole selkeä. Meillä on työpaik­koja, joissa voi epäillä tapah­tu­van syrjin­tää, mutta esimer­kiksi työnan­ta­jan työai­ka­kir­jan­pi­don laimin­lyön­tien vuoksi syrjin­tää ei voida osoittaa.

Vaka­vim­mista lain­rik­ko­muk­sista tai rikos­laissa sääde­tyistä työri­kok­sista valvo­jalla on velvol­li­suus tehdä ilmoi­tus polii­sille. Viime vuonna avi teki polii­sille 24 ilmoi­tusta työsyr­jin­nästä ja kiskon­nan­ta­pai­sesta työsyr­jin­nästä sekä 5 ilmoi­tusta ihmiskaupasta.

RISKIALAT TARKASTUSTEN KOHTEENA

Avin viime vuonna teke­mistä tarkas­tuk­sista eniten kohdis­tui majoi­tus- ja ravit­se­musa­lan yrityk­siin. Hieman vähem­män oli raken­nusa­lan yrityk­siä. Teol­li­suu­den yrityk­siä tarkas­tuk­sista oli kuusi prosent­tia. Kausi­työtä tarjoa­via yrityk­siä oli kahdek­san prosent­tia tarkastuksista.

Jenu kertoo, että tarkas­tus­ten alaja­kau­maan vaikut­ta­vat osal­taan aiem­pien vuosien havain­not, saadut vihjeet sekä se, että vali­koi­duille aloille haetaan paljon ulko­maista työvoi­maa. Mikään ala ei ole kuiten­kaan avin tarkas­tus­ten ulkopuolella.

– Esimer­kiksi teol­li­suus on aloista sellai­nen, että sieltä tulee meille vähän yhtey­den­ot­toja. Tarkas­tus­ten määrä alalla voisi olla isom­pi­kin, jos esimer­kiksi tarkas­tus­pyyn­tö­jen määrä olisi suurempi. On hyvä muis­taa, että meille voi jättää vihjeitä myös nimettömänä.

PITKÄJÄNTEISTÄ TYÖTÄ TARVITAAN

Jenu uskoo, että työpe­räi­sen hyväk­si­käy­tön estä­mi­nen vaatii pitkä­jän­teistä työtä. Ehkäi­syyn tarvi­taan monen­laista ja monessa paikassa tehtä­vää työtä.

– Tiedot­ta­mi­nen suoma­lai­sista työeh­doista on yksi keino. Teol­li­suus­lii­tol­la­kin on nyt Hermes-sovel­lus. Tärkeää on myös, että on paik­koja, jonne ilmoit­taa, jos ongel­mia tulee. Tämä tarkoit­taa, että viran­omais­ten ja järjes­tö­jen resurs­seista on pidet­tävä huolta, Jenu sanoo.

– Lisäksi jos ja kun ongel­mia tulee, rikos­vas­tuun on toteu­dut­tava. Tarvi­taan riit­tä­västi ennak­ko­ta­pauk­sia, joissa työnan­taja on saanut rangais­tuk­sen hyväk­si­käy­töstä. Tapauk­set osal­taan ennal­taeh­käi­se­vät hyväk­si­käyt­töä ja toisaalta rohkai­se­vat ihmi­siä ilmoit­ta­maan vastaa­vista ongelmista.

Lue juttu englanniksi!