Kovalla ja pitkäjänteisellä työllä irti työvoiman hyväksikäytöstä

– Vaikka tutkimuksissa on osoitettu, että Suomessa on paljon rasismia, omassa työssäni se ei juuri nouse esille, sillä työni kohdistuu työnantajien valvontaan. Jos rasismi ajatellaan laajemmin epätasa-arvoisena kohteluna, sitä kyllä näkyy työssäni, ylitarkastaja Katja-Pia Jenu Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta kertoo.

– Meillä työsuojeluhallinnossa on erikseen työhyvinvointi- ja syrjintäpäivystys ja sinne henkilöt voivat ottaa yhteyttä, jos on kokenut syrjintää tai rasismia henkilökohtaisesti.

Jenun työtä on valvoa, että ulkomaista työvoimaa käyttävät työnantajat noudattavat yleissitovien työehtosopimusten palkka- ja muita vähimmäisehtoja. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ulkomaisen työntekijän palkka ja muut työehdot pitää olla linjassa yrityksen muihin työntekijöihin tai samalla alalla toimiviin muihin yrityksiin verrattuna.

Jenun mukaan hän kohtaa hyvin harvoin tilanteita, joissa ulkomaista työvoimaa käytettäisiin hyväksi eli vaikkapa huomattavan matalia palkkoja maksettaisiin tai huomattavan pitkiä työaikoja teetettäisiin puhtaasti ideologisista syistä.

– Työsyrjintää on monenlaista. Henkilökohtaista syrjintää kokeneet ottavat meihin yhteyttä päivystyksen kautta. Sen sijaan minä kohtaan syrjintää osana työperäistä hyväksikäyttöä ja sen taustalla on lähes aina taloudellisen hyödyn tavoittelu.

PALKKAUSPUUTTEITA ON PALJON

Työsuojeluhallinnon valvontaraportin mukaan aluehallintovirastot eli avit tekivät yli 2 200 tarkastusta ulkomaista työvoimaa käyttäviin yrityksiin Suomessa viime vuonna.

Noin puolessa tarkastuksista valvottiin työsuhteen vähimmäisehtojen toteutumista. Puutteita havaittiin paljon. Avin tarkastajat raportoivat puutteista palkkauksessa lähes puolella eli 47 prosentilla niistä tarkastuksista, joissa asiaa arvioitiin.

Palkkauspuutteet olivat monen tasoisia. Joissain yrityksissä iltalisät olivat jääneet maksamatta ja toisissa taas puutteet viittasivat vakavaan työperäiseen hyväksikäyttöön.

– Tulokset toki kertovat, että palkkauspuutteita on paljon. Mutta on muistettava, että tarkastuksen kohteet on valittu riskiperusteisesti eli joko tiedämme alalla olevan ongelmia tai olemme saaneet valvontapyynnön, viranomaisimpulssin tai muun vihjeen.

Lisäksi Jenu painottaa, että palkkauspuutteiden joukko on kirjava. Lieviä puutteita on selvästi vakavia enemmän.

Työperäisen hyväksikäytön taustalla on lähes aina taloudellisen hyödyn tavoittelu.

Viime vuonna avin tarkastajat valvoivat myös syrjinnän kiellon noudattamista. Se tarkoittaa, että ketään ei saa syrjiä palkkauksen osalta työntekijän alkuperän tai kansalaisuuden perusteella.

Viranomainen antoi syrjinnän kiellosta yhteensä 113 velvoitetta eli 11 prosentissa syrjinnän kieltoa koskevissa tarkastuksissa tarkastajat havaitsivat velvoitteeseen johtavia laiminlyöntejä. Velvoitteiden määrä on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 2022.

Kausityönvalvonnassa avi valvoi syrjinnän kieltoa 69 tarkastuksella. Näistä työnantajista 9 prosenttia sai velvoitteen kiellon noudattamatta jättämisestä.

– Tilanteet, joista velvoite on annettu, ovat ihan selkeitä syrjintätapauksia eikä työnantaja ole pystynyt kumoamaan tarkastuksella syntynyttä syrjintäolettamaa. Aina tilanne ei ole selkeä. Meillä on työpaikkoja, joissa voi epäillä tapahtuvan syrjintää, mutta esimerkiksi työnantajan työaikakirjanpidon laiminlyöntien vuoksi syrjintää ei voida osoittaa.

Vakavimmista lainrikkomuksista tai rikoslaissa säädetyistä työrikoksista valvojalla on velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille. Viime vuonna avi teki poliisille 24 ilmoitusta työsyrjinnästä ja kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä sekä 5 ilmoitusta ihmiskaupasta.

RISKIALAT TARKASTUSTEN KOHTEENA

Avin viime vuonna tekemistä tarkastuksista eniten kohdistui majoitus- ja ravitsemusalan yrityksiin. Hieman vähemmän oli rakennusalan yrityksiä. Teollisuuden yrityksiä tarkastuksista oli kuusi prosenttia. Kausityötä tarjoavia yrityksiä oli kahdeksan prosenttia tarkastuksista.

Jenu kertoo, että tarkastusten alajakaumaan vaikuttavat osaltaan aiempien vuosien havainnot, saadut vihjeet sekä se, että valikoiduille aloille haetaan paljon ulkomaista työvoimaa. Mikään ala ei ole kuitenkaan avin tarkastusten ulkopuolella.

– Esimerkiksi teollisuus on aloista sellainen, että sieltä tulee meille vähän yhteydenottoja. Tarkastusten määrä alalla voisi olla isompikin, jos esimerkiksi tarkastuspyyntöjen määrä olisi suurempi. On hyvä muistaa, että meille voi jättää vihjeitä myös nimettömänä.

PITKÄJÄNTEISTÄ TYÖTÄ TARVITAAN

Jenu uskoo, että työperäisen hyväksikäytön estäminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Ehkäisyyn tarvitaan monenlaista ja monessa paikassa tehtävää työtä.

– Tiedottaminen suomalaisista työehdoista on yksi keino. Teollisuusliitollakin on nyt Hermes-sovellus. Tärkeää on myös, että on paikkoja, jonne ilmoittaa, jos ongelmia tulee. Tämä tarkoittaa, että viranomaisten ja järjestöjen resursseista on pidettävä huolta, Jenu sanoo.

– Lisäksi jos ja kun ongelmia tulee, rikosvastuun on toteuduttava. Tarvitaan riittävästi ennakkotapauksia, joissa työnantaja on saanut rangaistuksen hyväksikäytöstä. Tapaukset osaltaan ennaltaehkäisevät hyväksikäyttöä ja toisaalta rohkaisevat ihmisiä ilmoittamaan vastaavista ongelmista.

Lue juttu englanniksi!