Liitossa
Nuorten tes-päivät: Kansainvälistä sopua ja rajut terveiset hallitukselle
Teollisuusliiton nuorten tes-päiviltä lähetettiin rajuja terveisiä maan hallitukselle. Samalla maahanmuuttajat – sulassa sovussa myös Ukrainasta ja Venäjältä – oppivat uutta oikeudenmukaisuuden perusteista suomalaisessa työelämässä.
Tussiviivat fläppitaululla löytävät hiljalleen muotonsa. Teollisuusliiton kouluttajat ovat antaneet porukalle tehtäväksi piirtää kuvan, josta muut voivat tunnistaa, että se tarkoittaa ammattiliittoa, irtisanomissuojaa tai työehtosopimusta.
Ensimmäistä kertaa järjestetyille Teollisuusliiton nuorten tes-päiville 23.–24.3. Helsingin ydinkeskustaan kokoontuneet aktiivit selviytyvät tehtävästä mallikkaasti. Työelämän perussäännöt ovat hallussa sen verran hyvin, että ne voi vaikka piirtää.
Kolmikymppiset Jessica Nieminen ja Mari Tapani olivat tulleet seminaariin Harjavallasta, missä he ovat töissä Puustelli Groupilla. Heidän puheistaan tulee selväksi, että juuri työehtosopimusjärjestelmä on oikeudenmukaisen työelämän perusta.
– Sen kautta pystyy pitämään huolta omista oikeuksistaan. Varsinkin nyt, kun taistellaan meidän oikeuksistamme, Tapani muistuttaa viitaten maan hallituksen aloittamaan vastakkainasetteluun järjestäytyneitä palkansaajia vastaan.
Heidän mielestään varsinkin nuoret tuntevat aihetta kuitenkin huonosti.
– He ovat hyvin paljon työnantajan johdateltavissa, naiset sanovat.
– Meillä on onneksi omalla työpaikalla asiat todella hyvin. Luottamusmies on hyvä ja aktiivinen, samoin työsuojelutoiminta, Tapani kertoo.
”SILMÄT OIKEASTI AVATTAVA”
Kun puhe kääntyy Petteri Orpon (kok.) hallituksen politiikkaan, äänenpainot nousevat.
– Tätä on vaikea pukea asiallisiin sanoihin, Nieminen toteaa.
– Nyt kannattaisi ihan oikeasti avata silmät, millaiseen asemaan ihmiset joutuvat. Me olemme henkilökohtaisesti hyvä esimerkki. Olemme matalapalkkatyöntekijöitä ja yksinhuoltajia. Toimet kohdistuvat juuri meihin, Tapani kuvaa.
– Varsinkin, kun juuri on lomautuksia ja työllisyystilanne on huono. Miten meidän lapsemmekin kärsisivät siitä, jos joutuisimme painamaan kahta–kolmea työtä.
”JEESIÄ VOI AINA KYSYÄ”
Työehtoasioissa Teollisuusliiton nuoria on myös vaikuttajan paikoilla.
Metsästys- ja tarkkuusaseita valmistavan Sakon pääluottamusmiehenä toimiva Joonas Klimoff sanoo, että luottamusmieheltä voi aina ”kysyä jeesiä” työelämässä askarruttavista asioista.
– Näin osaa ja pystyy pitämään puolensa työpaikalla. Jos on aktiivisena ollut mukana nuorten tapahtumissa, täällä saa aika hyvän pintaraapaisun näihin asioihin.
Klimoff muistuttaa, että ay-liikkeen työ on ollut pitkäjänteistä.
– Ei meillä olisi asiat edes niin hyvin kuin tällä hetkellä on, jos kukaan ei olisi ikinä järjestäytynyt.
VERKOSTOITUMISEN PAIKKA
Tampereelta seminaariin tullut Teemu Kyntö-aho muistuttaa, että liitto on myös niitä varten, jotka ovat menettäneet työnsä. Tämä on tärkeä osa ammatillista järjestäytymistä.
– Olenkin tyytyväinen liittoon siksi, että kaikki maksut ovat hoituneet ajallaan ja olen saanut ihan kohtuullisen korvauksen siihen nähden, mitä palkka oli.
Tes-asioista saisi puhua työpaikoilla enemmänkin.
– Yleensä mennään vain niin, että pääluottamusmies tulee paperin kanssa ja sanoo, pane nimi alle ja liity liittoon.
Hänestä on harhakuva, että asiat tapahtuvat itsestään eikä jäsenten tarvitse juuri tehdä mitään.
– On vähän totuttu siihen, että sieltä (liitosta) tulee karkit ja me vain makselemme jäsenmaksuja.
AMMATTILIITTO YHDISTÄÄ
Ay-liikkeen uudessa polvessa on nykyisin yhä enemmän ihmisiä, joiden tausta on Suomen ulkopuolella. Vaikka Venäjä ja Ukraina käyvät keskenään katkeraa sotaa, Teollisuusliiton nuorten seminaarissa venäläinen ja ukrainalainen voivat sulassa sovussa oppia uusia asioita suomalaisesta työelämästä.
Tästä osoituksena ovat Kiovasta kotoisin oleva Nadija Kirik ja Moskovasta tullut Anton Maslennikov.
– Minulla on vain hyviä vaikutelmia siitä kahdesta ja puolesta vuodesta, jotka olen ollut Teollisuusliiton jäsen. Minulle on tarjottu apua ja työpaikalla kaikki on sujunut hyvin.
Maslennikov kertoo ottaneensa liiton jäsenkirjan netissä ollessaan vielä opiskelija.
– Opiskelijoille liiton jäsenyys on maksuton. Lisäksi siihen liittyy hyviä etuja kuten alennuksia julkisessa liikenteessä.
Nykyisin hän painaa töitä konepajayhtiö Aikalonin Oulun tuotantolaitoksilla.
Hän kertoo lähettäneensä liittymispapereita myös venäläisille ystävilleen, jotka hänen mukaansa suhtautuvat myönteisesti ammattiliittoihin.
– Tietysti jokainen päättää asiasta itse, mutta itse suosittelen kyllä liittymistä. Se auttaa myös työn menettämiseen liittyvissä tilanteissa.
PALKKATYÖLÄISET OVAT ENEMMISTÖ
Myös Kirikillä on selvä viesti muille Suomessa oleville ukrainalaisille, jotka pohtivat järjestäytyäkö ammatillisesti vai ei.
– Olen auttanut monia ystäviäni ja kollegoitani ja suositellut, että he liittyisivät liittoon. Jos työntekijää huijataan, on joku, jonka puoleen kääntyä.
Kirik ja Maslennikov haluavat kertoa terveisiä myös uuden kotimaansa hallitukselle.
– Olisi parempi, että he viimeinkin kuulisivat työntekijöiden ja kansan näkemyksiä, Kirik pohtii.
– Sanoisin, että Suomen hallituksen olisi hyvä vielä kerran pohtia sitä, ketkä muodostavat valtaosan tästä maasta. He ovat tavallisia palkkatyöläisiä, Maslennikov sanoo.
