Nuor­ten tes-päivät: Kansain­vä­listä sopua ja rajut tervei­set hallitukselle

Tussi­vii­vat fläp­pi­tau­lulla löytä­vät hiljal­leen muotonsa. Teol­li­suus­lii­ton koulut­ta­jat ovat anta­neet poru­kalle tehtä­väksi piir­tää kuvan, josta muut voivat tunnis­taa, että se tarkoit­taa ammat­ti­liit­toa, irti­sa­no­mis­suo­jaa tai työehtosopimusta.

Ensim­mäistä kertaa järjes­te­tyille Teol­li­suus­lii­ton nuor­ten tes-päiville 23.–24.3. Helsin­gin ydin­kes­kus­taan kokoon­tu­neet aktii­vit selviy­ty­vät tehtä­västä mallik­kaasti. Työelä­män perus­sään­nöt ovat hallussa sen verran hyvin, että ne voi vaikka piirtää.

Kolmi­kymp­pi­set Jessica Niemi­nen ja Mari Tapani olivat tulleet semi­naa­riin Harja­val­lasta, missä he ovat töissä Puus­telli Grou­pilla. Heidän puheis­taan tulee selväksi, että juuri työeh­to­so­pi­mus­jär­jes­telmä on oikeu­den­mu­kai­sen työelä­män perusta.

– Sen kautta pystyy pitä­mään huolta omista oikeuk­sis­taan. Varsin­kin nyt, kun tais­tel­laan meidän oikeuk­sis­tamme, Tapani muis­tut­taa viita­ten maan halli­tuk­sen aloit­ta­maan vastak­kai­na­set­te­luun järjes­täy­ty­neitä palkan­saa­jia vastaan.

Heidän mieles­tään varsin­kin nuoret tunte­vat aihetta kuiten­kin huonosti.

– He ovat hyvin paljon työnan­ta­jan johda­tel­ta­vissa, naiset sanovat.

– Meillä on onneksi omalla työpai­kalla asiat todella hyvin. Luot­ta­mus­mies on hyvä ja aktii­vi­nen, samoin työsuo­je­lu­toi­minta, Tapani kertoo.

”SILMÄT OIKEASTI AVATTAVA”

Kun puhe kään­tyy Petteri Orpon (kok.) halli­tuk­sen poli­tiik­kaan, äänen­pai­not nousevat.

– Tätä on vaikea pukea asial­li­siin sanoi­hin, Niemi­nen toteaa.

– Nyt kannat­taisi ihan oikeasti avata silmät, millai­seen asemaan ihmi­set joutu­vat. Me olemme henki­lö­koh­tai­sesti hyvä esimerkki. Olemme mata­la­palk­ka­työn­te­ki­jöitä ja yksin­huol­ta­jia. Toimet kohdis­tu­vat juuri meihin, Tapani kuvaa.

– Varsin­kin, kun juuri on lomau­tuk­sia ja työl­li­syys­ti­lanne on huono. Miten meidän lapsem­me­kin kärsi­si­vät siitä, jos joutui­simme paina­maan kahta–kolmea työtä.

”JEESIÄ VOI AINA KYSYÄ”

Työeh­to­asioissa Teol­li­suus­lii­ton nuoria on myös vaikut­ta­jan paikoilla.

Metsäs­tys- ja tark­kuus­a­seita valmis­ta­van Sakon pääluot­ta­mus­mie­henä toimiva Joonas Klimoff sanoo, että luot­ta­mus­mie­heltä voi aina ”kysyä jeesiä” työelä­mässä askar­rut­ta­vista asioista.

– Näin osaa ja pystyy pitä­mään puolensa työpai­kalla. Jos on aktii­vi­sena ollut mukana nuor­ten tapah­tu­missa, täällä saa aika hyvän pinta­raa­pai­sun näihin asioihin.

Klimoff muis­tut­taa, että ay-liik­keen työ on ollut pitkäjänteistä.

– Ei meillä olisi asiat edes niin hyvin kuin tällä hetkellä on, jos kukaan ei olisi ikinä järjestäytynyt.

VERKOSTOITUMISEN PAIKKA

Tampe­reelta semi­naa­riin tullut Teemu Kyntö-aho muis­tut­taa, että liitto on myös niitä varten, jotka ovat menet­tä­neet työnsä. Tämä on tärkeä osa amma­til­lista järjestäytymistä.

– Olen­kin tyyty­väi­nen liit­toon siksi, että kaikki maksut ovat hoitu­neet ajal­laan ja olen saanut ihan kohtuul­li­sen korvauk­sen siihen nähden, mitä palkka oli.

Tes-asioista saisi puhua työpai­koilla enemmänkin.

– Yleensä mennään vain niin, että pääluot­ta­mus­mies tulee pape­rin kanssa ja sanoo, pane nimi alle ja liity liittoon.

Hänestä on harha­kuva, että asiat tapah­tu­vat itses­tään eikä jäsen­ten tarvitse juuri tehdä mitään.

– On vähän totuttu siihen, että sieltä (liitosta) tulee karkit ja me vain makse­lemme jäsenmaksuja.

AMMATTILIITTO YHDISTÄÄ

Ay-liik­keen uudessa polvessa on nykyi­sin yhä enem­män ihmi­siä, joiden tausta on Suomen ulko­puo­lella. Vaikka Venäjä ja Ukraina käyvät keske­nään katke­raa sotaa, Teol­li­suus­lii­ton nuor­ten semi­naa­rissa venä­läi­nen ja ukrai­na­lai­nen voivat sulassa sovussa oppia uusia asioita suoma­lai­sesta työelämästä.

Tästä osoi­tuk­sena ovat Kiovasta kotoi­sin oleva Nadija Kirik ja Mosko­vasta tullut Anton Maslen­ni­kov.

– Minulla on vain hyviä vaiku­tel­mia siitä kahdesta ja puolesta vuodesta, jotka olen ollut Teol­li­suus­lii­ton jäsen. Minulle on tarjottu apua ja työpai­kalla kaikki on suju­nut hyvin.

Maslen­ni­kov kertoo otta­neensa liiton jäsen­kir­jan netissä olles­saan vielä opiskelija.

– Opis­ke­li­joille liiton jäse­nyys on maksu­ton. Lisäksi siihen liit­tyy hyviä etuja kuten alen­nuk­sia julki­sessa liikenteessä.

Nykyi­sin hän painaa töitä kone­pa­jayh­tiö Aika­lo­nin Oulun tuotantolaitoksilla.

Hän kertoo lähet­tä­neensä liit­ty­mis­pa­pe­reita myös venä­läi­sille ystä­vil­leen, jotka hänen mukaansa suhtau­tu­vat myön­tei­sesti ammattiliittoihin.

– Tietysti jokai­nen päät­tää asiasta itse, mutta itse suosit­te­len kyllä liit­ty­mistä. Se auttaa myös työn menet­tä­mi­seen liit­ty­vissä tilanteissa.

PALKKATYÖLÄISET OVAT ENEMMISTÖ

Myös Kiri­killä on selvä viesti muille Suomessa oleville ukrai­na­lai­sille, jotka pohti­vat järjes­täy­tyäkö amma­til­li­sesti vai ei.

– Olen autta­nut monia ystä­viäni ja kolle­goi­tani ja suosi­tel­lut, että he liit­tyi­si­vät liit­toon. Jos työn­te­ki­jää huija­taan, on joku, jonka puoleen kääntyä.

Kirik ja Maslen­ni­kov halua­vat kertoa tervei­siä myös uuden koti­maansa hallitukselle.

– Olisi parempi, että he viimein­kin kuuli­si­vat työn­te­ki­jöi­den ja kansan näke­myk­siä, Kirik pohtii.

– Sanoi­sin, että Suomen halli­tuk­sen olisi hyvä vielä kerran pohtia sitä, ketkä muodos­ta­vat valtao­san tästä maasta. He ovat taval­li­sia palk­ka­työ­läi­siä, Maslen­ni­kov sanoo.