Kahden viikon lakon ensimmäisenä päivänä 11.3.2024 lakkovahdissa SSAB:n Raahen terästehtaalla olivat Jarkko Uusipulkamo, Ville Keränen, Antti Åman, Kimi Sarkkila, Kimmo Manninen, Sauli Hilden ja Timo Mällinen.

Lakossa Raahen SSAB:lla: ”Hallituksen leikkaukset koskettavat jokaista”

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN
KUVAT JA VIDEO VESA RANTA

SAK:laiset liitot aloittivat kaksi viikkoa kestävät, kohdennetut työtaistelutoimet. Työntekijät toivovat hallitukselta vastaantuloa.

Teollisuusliitto järjestää 11.–24.3.2024 kaksi viikkoa kestävän poliittisen lakon, jolla vastustetaan Suomen hallituksen suunnittelemia leikkauksia ja työelämäheikennyksiä. Lakon piirissä on 11 keskeisessä toimipaikassa noin 4 000 teollisuuden työntekijää. Lisäksi Teollisuusliitto on ilmoittanut tukitoimena vuorokauden mittaisesta työnseisauksesta 15.3., jolloin lakon piirissä on lisäksi 76 toimipaikkaa ja noin 6 500 teollisuuden työntekijää. Lakot ovat osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy -kampanjaa.

Kylmä viima puhaltaa mereltä Raahessa, mutta se ei työntekijöitä haittaa. Terästehdas SSAB Europen pääportilla autoja ajaa tehtaan porteista sisään. Keltaliiviset teollisuusliittolaiset lakkovahdit kyselevät menijöiltä ajojen tarkoitusta.

Aamutuimaan on alkanut SAK:laisista jäsenliitoista Teollisuusliiton, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n, Sähköliiton, Merimies-Unionin, palvelualojen Pamin sekä auto- ja kuljetusalan liitto AKT:n kaksi viikkoa kestävä poliittinen lakko. Lue lisää SAK:laisten liittojen toimista täältä.

– Hyvällä mielellä tässä ollaan. Lakko on pitänyt, eikä ylimääräisiä ole pyrkinyt tehtaalle, SSAB Europe Oy:n Raahen tehtaan pääluottamusmies Timo Mällinen kertoo.

SSAB:n terästehtaan pääluottamusmies Timo Mällinen ja satamalogistiikkayritys Hooli Stevedoring Oy:n luottamusmies Mikko Rantanen.

Mällisen arvion mukaan lakkoon osallistuu Raahessa noin 1 300 työntekijää. Joitakin työntekijöitä on tehtaalle jätettävä töihin, sillä koksaamo, masuuni ja terässulatto on pidettävä käynnissä, jotta tuotantokoneet säilyvät ehjinä.

– Kun tämä 1980-luvulla käynnistettiin, koksaamoa ei ole ikinä sen jälkeen sammutettu. Jos se sammutettaisiin, se särkyisi siihen paikkaan.

SAK:laisten liittojen lakko on tällä kertaa selvästi aiempia lakkotoimia kohdennetumpi. Raahessa lakkoon osallistuvat myös AKT:n ahtaajat. Satamalogistiikkayritys Hooli Stevedoring Oy:n luottamusmies Mikko Rantanen sanoo, että kaikki yhtiön liittoon kuuluvat reilu kymmenen vakituista työntekijää osallistuvat lakkoon.

– Hyvällä mielellä lakkoon on lähdetty, sillä kaikki tietävät, minkä puolesta tässä taistellaan, Rantanen sanoo.

Videolla Timo Mällinen ja Mikko Rantanen kertovat ajatuksiaan lakkoon liittyen.

JOUKOSSA ON VOIMAA

Maanantaina 11. maaliskuuta alkaneen lakon piirissä on noin 7 000 työntekijää SAK:n jäsenliitoista.

Lakossa on erityisesti työntekijöitä yhtiöistä, joilla on iso merkitys Suomen viennille ja tuonnille. Suurista pörssiyhtiöistä lakot kohdistuvat muun muassa Outokumpuun ja SSAB:lle sekä Nesteelle.

On se suuri asia, että olemme SAK:laisena perheenä vastustamassa näitä hallituksen toimia.

Luottamusmiesten Mällisen ja Rantasen miestä on tärkeää, että SAK:laisten liittojen yhteisrintama pitää.

– Tällä on iso merkitys. Eihän kukaan yksin voi vastustaa mitään. Joukossa on voimaa, Rantanen muotoilee.

– On se suuri asia, että olemme SAK:laisena perheenä vastustamassa näitä hallituksen toimia. Nämä leikkaukset koskevat kaikkia samalla lailla, Mällinen sanoo.

 

TÄMÄ ON VASTA ALKUSOITTO

Hallituksen tekemät ja ehdottamat leikkaus- ja heikennystoimet herättävät laajaa huolta niin AKT:n kuin Teollisuusliiton jäsenkunnassa.

Satamalogistiikkayritys Hooli Stevedoring Oy:n työsuojeluvaltuutettu Jukka Siniluodon mukaan muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehdon kiritys heikentää paljon yhtiön laajasti käyttämän tilapäisen työvoiman asemaa. Hallitus nostaa työssäoloehdon nykyisestä kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen.

– Meillä töitä ei ole tarjolla näille ihmisille kokoaikaisesti ja siksi tämä asia kaihertaa heidän puolestaan, Siniluoto sanoo.

Sauli Hilden, Ville Keränen ja Antti Åman.

Siniluoto muistuttaa myös, että ongelmia aiheuttaa työttömyysturvan suojaosan poisto. Työttömillä ei ole houkutusta tulla tekemään pieniäkään tilaispäistöitä, kun suojaosa poistuu.

Hallituksen toimia seuraavat huolissaan myös lakkovaihteina SSAB:n pääportilla toimivat työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Ville Keränen, luottamusmies Kimi Sarkkila, varapääluottamusmies Jarkko Uusipulkamo sekä varapääluottamusmies Sauli Hilden.

– Nämä hallituksen toimethan ovat vasta alkusoittoa. Näin on annettu ymmärtää, sanoo varapääluottamusmies Uusipulkamo.

Työsuojeluvaltuutettu Keränen nostaa hallituksen esityksistä esille lakkosakon ja lakko-oikeuden rajoittamisen. Hallitus esittää muun muassa, että työrauhavelvollisuuden vastaisesta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon määrä olisi jatkossa vähintään 10 000 euroa ja enintään 150 000 euroa.

– Jos lakkosakot nousevat suunnitellusti, käytännössä se tarkoittaa, ettei ammattiosastoilla ole varaa enää lakkoilla, Keränen muistuttaa.

Hallitus ei näytä haluavan tulla yhtään vastaan.

Luottamusmies Sarkkilan mielestä ongelmallisia ovat myös hallituksen aikeet rajoittaa tukilakkoja. Varapääluottamusmies Hilden nostaa vielä esille hallituksen halut kasvattaa paikallista sopimista.

– Se on täyttä myrkkyä työntekijöille, Hilden epäilee.

– Emme myöskään saa unohtaa työttömyysturvan leikkauksia. Ne koskettavat isoa osaa suomalaisia.

KORTTEJA ON VIELÄ HIHASSA

SAK:laisten liittojen jäsenet ovat esittäneet useaan otteeseen äänekkään mielipiteensä hallituksen esityksistä jo viime syksystä lähtien. Kahden viikon lakko on jatkotoimia aiemmille toimille.

Liitot haluaisivat hallituksen neuvottelupöytään, jotta esityksiin saataisiin edes joitakin pehmennyksiä. Toistaiseksi Petteri Orpon (kok) ja Riikka Purran (ps) johtama hallitus ei ole esittänyt mitään taipumisen merkkejä.

Hallituksen toimien seurauksena työmarkkinatilanne on ajautunut nyt niin pahaan umpisolmuun, että luottamusmiehet Rantanen ja Mällinen epäilevät tilanteen nopeaa ratkaisua.

–  Vaikea on päästä tästä tilanteesta eteenpäin. Hallitus ei näytä haluavan tulla yhtään vastaan, Rantanen sanoo.

–  Lakot ovat ikäviä. Jos olisi mahdollista, mieluummin olisimme töissä. Mutta nämä ovat kuitenkin viimeisiä hetkiä vastustaa näitä toimia.

Jos olisi mahdollista, mieluummin olisimme töissä.

Mällisen mielestä työntekijöillä on yhä mahdollista kiristää toimiaan. Kahden viikon lakolla jäädytetään vienti ja tuonti, mutta vielä on mahdollisuus jatkaa toimia.

– On meillä vielä keinoja. Emme ole vielä lyöneet viimeistä korttia pöytään, Mällinen sanoo.

– Ei tämä millään muulla ratkea kuin sillä, että istutaan neuvottelupöytään. Nythän kolmas osapuoli eli työnantajat eivät ole ottaneet mitään kantaa. Niin kauan tämä menee eteenpäin kuin sieltä tulee siunaus näille hallituksen toimille.

Teollisuusliitto on järjestänyt viime syksystä alkaen ulosmarsseja ja lakkoja useilla toimipaikoilla ympäri Suomea vastalauseena Suomen hallituksen ajamalle leikkauspolitiikalle ja työehtojen heikennyksille. Lue tästä lisää Teollisuusliiton toimista: PainavaSyy – Teollisuusliitto