Kahden viikon lakon ensimmäisenä päivänä 11.3.2024 lakkovahdissa SSAB:n Raahen terästehtaalla olivat Jarkko Uusipulkamo, Ville Keränen, Antti Åman, Kimi Sarkkila, Kimmo Manninen, Sauli Hilden ja Timo Mällinen.

Lakossa Raahen SSAB:lla: ”Halli­tuksen leikkaukset kosket­tavat jokaista”

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN
KUVAT JA VIDEO VESA RANTA

SAK:laiset liitot aloit­tivat kaksi viikkoa kestävät, kohden­netut työtais­te­lu­toimet. Työnte­kijät toivovat halli­tuk­selta vastaantuloa.

Teolli­suus­liitto järjestää 11.–24.3.2024 kaksi viikkoa kestävän poliit­tisen lakon, jolla vastus­te­taan Suomen halli­tuksen suunnit­te­lemia leikkauksia ja työelä­mä­hei­ken­nyksiä. Lakon piirissä on 11 keskei­sessä toimi­pai­kassa noin 4 000 teolli­suuden työnte­kijää. Lisäksi Teolli­suus­liitto on ilmoit­tanut tukitoi­mena vuoro­kauden mittai­sesta työnsei­sauk­sesta 15.3., jolloin lakon piirissä on lisäksi 76 toimi­paikkaa ja noin 6 500 teolli­suuden työnte­kijää. Lakot ovat osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy ‑kampanjaa.

Kylmä viima puhaltaa mereltä Raahessa, mutta se ei työnte­ki­jöitä haittaa. Teräs­tehdas SSAB Europen pääpor­tilla autoja ajaa tehtaan porteista sisään. Kelta­lii­viset teolli­suus­liit­to­laiset lakko­vahdit kyselevät menijöiltä ajojen tarkoitusta.

Aamutui­maan on alkanut SAK:laisista jäsen­lii­toista Teolli­suus­liiton, Julkisten ja hyvin­voin­tia­lojen liitto JHL:n, Sähkö­liiton, Merimies-Unionin, palve­lua­lojen Pamin sekä auto- ja kulje­tusalan liitto AKT:n kaksi viikkoa kestävä poliit­tinen lakko. Lue lisää SAK:laisten liittojen toimista täältä.

– Hyvällä mielellä tässä ollaan. Lakko on pitänyt, eikä ylimää­räisiä ole pyrkinyt tehtaalle, SSAB Europe Oy:n Raahen tehtaan pääluot­ta­mus­mies Timo Mällinen kertoo.

SSAB:n teräs­teh­taan pääluot­ta­mus­mies Timo Mällinen ja satama­lo­gis­tiik­kay­ritys Hooli Steve­do­ring Oy:n luotta­mus­mies Mikko Rantanen.

Mällisen arvion mukaan lakkoon osallistuu Raahessa noin 1 300 työnte­kijää. Joitakin työnte­ki­jöitä on tehtaalle jätet­tävä töihin, sillä koksaamo, masuuni ja teräs­su­latto on pidet­tävä käynnissä, jotta tuotan­to­ko­neet säilyvät ehjinä.

– Kun tämä 1980-luvulla käynnis­tet­tiin, koksaamoa ei ole ikinä sen jälkeen sammu­tettu. Jos se sammu­tet­tai­siin, se särkyisi siihen paikkaan.

SAK:laisten liittojen lakko on tällä kertaa selvästi aiempia lakko­toimia kohden­ne­tumpi. Raahessa lakkoon osallis­tuvat myös AKT:n ahtaajat. Satama­lo­gis­tiik­kay­ritys Hooli Steve­do­ring Oy:n luotta­mus­mies Mikko Rantanen sanoo, että kaikki yhtiön liittoon kuuluvat reilu kymmenen vakituista työnte­kijää osallis­tuvat lakkoon.

– Hyvällä mielellä lakkoon on lähdetty, sillä kaikki tietävät, minkä puolesta tässä taistel­laan, Rantanen sanoo.

Videolla Timo Mällinen ja Mikko Rantanen kertovat ajatuk­siaan lakkoon liittyen.

JOUKOSSA ON VOIMAA

Maanan­taina 11. maalis­kuuta alkaneen lakon piirissä on noin 7 000 työnte­kijää SAK:n jäsenliitoista.

Lakossa on erityi­sesti työnte­ki­jöitä yhtiöistä, joilla on iso merkitys Suomen viennille ja tuonnille. Suurista pörssiyh­tiöistä lakot kohdis­tuvat muun muassa Outokum­puun ja SSAB:lle sekä Nesteelle.

On se suuri asia, että olemme SAK:laisena perheenä vastus­ta­massa näitä halli­tuksen toimia.

Luotta­mus­miesten Mällisen ja Rantasen miestä on tärkeää, että SAK:laisten liittojen yhteis­rin­tama pitää.

– Tällä on iso merkitys. Eihän kukaan yksin voi vastustaa mitään. Joukossa on voimaa, Rantanen muotoilee.

– On se suuri asia, että olemme SAK:laisena perheenä vastus­ta­massa näitä halli­tuksen toimia. Nämä leikkaukset koskevat kaikkia samalla lailla, Mällinen sanoo.

 

TÄMÄ ON VASTA ALKUSOITTO

Halli­tuksen tekemät ja ehdot­tamat leikkaus- ja heiken­nys­toimet herät­tävät laajaa huolta niin AKT:n kuin Teolli­suus­liiton jäsenkunnassa.

Satama­lo­gis­tiik­kay­ritys Hooli Steve­do­ring Oy:n työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Jukka Siniluodon mukaan muun muassa ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan työssä­oloehdon kiritys heikentää paljon yhtiön laajasti käyttämän tilapäisen työvoiman asemaa. Hallitus nostaa työssä­oloehdon nykyi­sestä kuudesta kuukau­desta 12 kuukauteen.

– Meillä töitä ei ole tarjolla näille ihmisille kokoai­kai­sesti ja siksi tämä asia kaihertaa heidän puoles­taan, Siniluoto sanoo.

Sauli Hilden, Ville Keränen ja Antti Åman.

Siniluoto muistuttaa myös, että ongelmia aiheuttaa työttö­myys­turvan suojaosan poisto. Työttö­millä ei ole houku­tusta tulla tekemään pieniä­kään tilais­päis­töitä, kun suojaosa poistuu.

Halli­tuksen toimia seuraavat huolis­saan myös lakko­vaih­teina SSAB:n pääpor­tilla toimivat työnte­ki­jöiden työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Ville Keränen, luotta­mus­mies Kimi Sarkkila, varapää­luot­ta­mus­mies Jarkko Uusipul­kamo sekä varapää­luot­ta­mus­mies Sauli Hilden.

– Nämä halli­tuksen toimethan ovat vasta alkusoittoa. Näin on annettu ymmärtää, sanoo varapää­luot­ta­mus­mies Uusipulkamo.

Työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Keränen nostaa halli­tuksen esityk­sistä esille lakko­sakon ja lakko-oikeuden rajoit­ta­misen. Hallitus esittää muun muassa, että työrau­ha­vel­vol­li­suuden vastai­sesta työtais­te­lusta tuomit­tavan hyvitys­sakon määrä olisi jatkossa vähin­tään 10 000 euroa ja enintään 150 000 euroa.

– Jos lakko­sakot nousevat suunni­tel­lusti, käytän­nössä se tarkoittaa, ettei ammat­tio­sas­toilla ole varaa enää lakkoilla, Keränen muistuttaa.

Hallitus ei näytä haluavan tulla yhtään vastaan.

Luotta­mus­mies Sarkkilan mielestä ongel­mal­lisia ovat myös halli­tuksen aikeet rajoittaa tukilak­koja. Varapää­luot­ta­mus­mies Hilden nostaa vielä esille halli­tuksen halut kasvattaa paikal­lista sopimista.

– Se on täyttä myrkkyä työnte­ki­jöille, Hilden epäilee.

– Emme myöskään saa unohtaa työttö­myys­turvan leikkauksia. Ne kosket­tavat isoa osaa suomalaisia.

KORTTEJA ON VIELÄ HIHASSA

SAK:laisten liittojen jäsenet ovat esittä­neet useaan ottee­seen äänek­kään mieli­pi­teensä halli­tuksen esityk­sistä jo viime syksystä lähtien. Kahden viikon lakko on jatko­toimia aiemmille toimille.

Liitot haluai­sivat halli­tuksen neuvot­te­lu­pöy­tään, jotta esityk­siin saatai­siin edes joitakin pehmen­nyksiä. Toistai­seksi Petteri Orpon (kok) ja Riikka Purran (ps) johtama hallitus ei ole esittänyt mitään taipu­misen merkkejä.

Halli­tuksen toimien seurauk­sena työmark­ki­na­ti­lanne on ajautunut nyt niin pahaan umpisol­muun, että luotta­mus­miehet Rantanen ja Mällinen epäilevät tilan­teen nopeaa ratkaisua.

–  Vaikea on päästä tästä tilan­teesta eteen­päin. Hallitus ei näytä haluavan tulla yhtään vastaan, Rantanen sanoo.

–  Lakot ovat ikäviä. Jos olisi mahdol­lista, mieluummin olisimme töissä. Mutta nämä ovat kuitenkin viimeisiä hetkiä vastustaa näitä toimia.

Jos olisi mahdol­lista, mieluummin olisimme töissä.

Mällisen mielestä työnte­ki­jöillä on yhä mahdol­lista kiristää toimiaan. Kahden viikon lakolla jäädy­te­tään vienti ja tuonti, mutta vielä on mahdol­li­suus jatkaa toimia.

– On meillä vielä keinoja. Emme ole vielä lyöneet viimeistä korttia pöytään, Mällinen sanoo.

– Ei tämä millään muulla ratkea kuin sillä, että istutaan neuvot­te­lu­pöy­tään. Nythän kolmas osapuoli eli työnan­tajat eivät ole ottaneet mitään kantaa. Niin kauan tämä menee eteen­päin kuin sieltä tulee siunaus näille halli­tuksen toimille.

Teolli­suus­liitto on järjes­tänyt viime syksystä alkaen ulosmars­seja ja lakkoja useilla toimi­pai­koilla ympäri Suomea vasta­lauseena Suomen halli­tuksen ajamalle leikkaus­po­li­tii­kalle ja työeh­tojen heiken­nyk­sille. Lue tästä lisää Teolli­suus­liiton toimista: Paina­vaSyy – Teollisuusliitto