Lakossa Raahen SSAB:lla: ”Halli­tuk­sen leik­kauk­set kosket­ta­vat jokaista”

Teol­li­suus­liitto järjes­tää 11.–24.3.2024 kaksi viik­koa kestä­vän poliit­ti­sen lakon, jolla vastus­te­taan Suomen halli­tuk­sen suun­nit­te­le­mia leik­kauk­sia ja työelä­mä­hei­ken­nyk­siä. Lakon piirissä on 11 keskei­sessä toimi­pai­kassa noin 4 000 teol­li­suu­den työn­te­ki­jää. Lisäksi Teol­li­suus­liitto on ilmoit­ta­nut tuki­toi­mena vuoro­kau­den mittai­sesta työn­sei­sauk­sesta 15.3., jolloin lakon piirissä on lisäksi 76 toimi­paik­kaa ja noin 6 500 teol­li­suu­den työn­te­ki­jää. Lakot ovat osa SAK:laisten liit­to­jen yhteistä Painava syy ‑kampan­jaa.

Kylmä viima puhal­taa mereltä Raahessa, mutta se ei työn­te­ki­jöitä hait­taa. Teräs­teh­das SSAB Euro­pen pääpor­tilla autoja ajaa tehtaan porteista sisään. Kelta­lii­vi­set teol­li­suus­liit­to­lai­set lakko­vah­dit kyse­le­vät meni­jöiltä ajojen tarkoitusta.

Aamu­tui­maan on alka­nut SAK:laisista jäsen­lii­toista Teol­li­suus­lii­ton, Julkis­ten ja hyvin­voin­tia­lo­jen liitto JHL:n, Sähkö­lii­ton, Meri­mies-Unio­nin, palve­lua­lo­jen Pamin sekä auto- ja kulje­tusa­lan liitto AKT:n kaksi viik­koa kestävä poliit­ti­nen lakko. Lue lisää SAK:laisten liit­to­jen toimista täältä.

– Hyvällä mielellä tässä ollaan. Lakko on pitä­nyt, eikä ylimää­räi­siä ole pyrki­nyt tehtaalle, SSAB Europe Oy:n Raahen tehtaan pääluot­ta­mus­mies Timo Mälli­nen kertoo.

Mälli­sen arvion mukaan lakkoon osal­lis­tuu Raahessa noin 1 300 työn­te­ki­jää. Joita­kin työn­te­ki­jöitä on tehtaalle jätet­tävä töihin, sillä koksaamo, masuuni ja teräs­su­latto on pidet­tävä käyn­nissä, jotta tuotan­to­ko­neet säily­vät ehjinä.

– Kun tämä 1980-luvulla käyn­nis­tet­tiin, koksaa­moa ei ole ikinä sen jälkeen sammu­tettu. Jos se sammu­tet­tai­siin, se särkyisi siihen paikkaan.

SAK:laisten liit­to­jen lakko on tällä kertaa selvästi aiem­pia lakko­toi­mia kohden­ne­tumpi. Raahessa lakkoon osal­lis­tu­vat myös AKT:n ahtaa­jat. Sata­ma­lo­gis­tiik­kay­ri­tys Hooli Steve­do­ring Oy:n luot­ta­mus­mies Mikko Ranta­nen sanoo, että kaikki yhtiön liit­toon kuulu­vat reilu kymme­nen vaki­tuista työn­te­ki­jää osal­lis­tu­vat lakkoon.

– Hyvällä mielellä lakkoon on lähdetty, sillä kaikki tietä­vät, minkä puolesta tässä tais­tel­laan, Ranta­nen sanoo.

Videolla Timo Mälli­nen ja Mikko Ranta­nen kerto­vat ajatuk­si­aan lakkoon liittyen.

JOUKOSSA ON VOIMAA

Maanan­taina 11. maalis­kuuta alka­neen lakon piirissä on noin 7 000 työn­te­ki­jää SAK:n jäsenliitoista.

Lakossa on erityi­sesti työn­te­ki­jöitä yhtiöistä, joilla on iso merki­tys Suomen vien­nille ja tuon­nille. Suurista pörs­siyh­tiöistä lakot kohdis­tu­vat muun muassa Outo­kum­puun ja SSAB:lle sekä Nesteelle.

On se suuri asia, että olemme SAK:laisena perheenä vastus­ta­massa näitä halli­tuk­sen toimia.

Luot­ta­mus­mies­ten Mälli­sen ja Ranta­sen miestä on tärkeää, että SAK:laisten liit­to­jen yhteis­rin­tama pitää.

– Tällä on iso merki­tys. Eihän kukaan yksin voi vastus­taa mitään. Joukossa on voimaa, Ranta­nen muotoilee.

– On se suuri asia, että olemme SAK:laisena perheenä vastus­ta­massa näitä halli­tuk­sen toimia. Nämä leik­kauk­set koske­vat kaik­kia samalla lailla, Mälli­nen sanoo.

TÄMÄ ON VASTA ALKUSOITTO

Halli­tuk­sen teke­mät ja ehdot­ta­mat leik­kaus- ja heiken­nys­toi­met herät­tä­vät laajaa huolta niin AKT:n kuin Teol­li­suus­lii­ton jäsenkunnassa.

Sata­ma­lo­gis­tiik­kay­ri­tys Hooli Steve­do­ring Oy:n työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Jukka Sini­luo­don mukaan muun muassa ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van työs­sä­oloeh­don kiri­tys heiken­tää paljon yhtiön laajasti käyt­tä­män tila­päi­sen työvoi­man asemaa. Halli­tus nostaa työs­sä­oloeh­don nykyi­sestä kuudesta kuukau­desta 12 kuukauteen.

– Meillä töitä ei ole tarjolla näille ihmi­sille kokoai­kai­sesti ja siksi tämä asia kaiher­taa heidän puoles­taan, Sini­luoto sanoo.

Sini­luoto muis­tut­taa myös, että ongel­mia aiheut­taa työt­tö­myys­tur­van suojao­san poisto. Työt­tö­millä ei ole houku­tusta tulla teke­mään pieniä­kään tilais­päis­töitä, kun suojaosa poistuu.

Halli­tuk­sen toimia seuraa­vat huolis­saan myös lakko­vaih­teina SSAB:n pääpor­tilla toimi­vat työn­te­ki­jöi­den työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Ville Kerä­nen, luot­ta­mus­mies Kimi Sark­kila, vara­pää­luot­ta­mus­mies Jarkko Uusi­pul­kamo sekä vara­pää­luot­ta­mus­mies Sauli Hilden.

– Nämä halli­tuk­sen toimet­han ovat vasta alkusoit­toa. Näin on annettu ymmär­tää, sanoo vara­pää­luot­ta­mus­mies Uusipulkamo.

Työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Kerä­nen nostaa halli­tuk­sen esityk­sistä esille lakko­sa­kon ja lakko-oikeu­den rajoit­ta­mi­sen. Halli­tus esit­tää muun muassa, että työrau­ha­vel­vol­li­suu­den vastai­sesta työtais­te­lusta tuomit­ta­van hyvi­tys­sa­kon määrä olisi jatkossa vähin­tään 10 000 euroa ja enin­tään 150 000 euroa.

– Jos lakko­sa­kot nouse­vat suun­ni­tel­lusti, käytän­nössä se tarkoit­taa, ettei ammat­tio­sas­toilla ole varaa enää lakkoilla, Kerä­nen muistuttaa.

Halli­tus ei näytä halua­van tulla yhtään vastaan.

Luot­ta­mus­mies Sark­ki­lan mielestä ongel­mal­li­sia ovat myös halli­tuk­sen aikeet rajoit­taa tuki­lak­koja. Vara­pää­luot­ta­mus­mies Hilden nostaa vielä esille halli­tuk­sen halut kasvat­taa paikal­lista sopimista.

– Se on täyttä myrk­kyä työn­te­ki­jöille, Hilden epäilee.

– Emme myös­kään saa unoh­taa työt­tö­myys­tur­van leik­kauk­sia. Ne kosket­ta­vat isoa osaa suomalaisia.

KORTTEJA ON VIELÄ HIHASSA

SAK:laisten liit­to­jen jäse­net ovat esit­tä­neet useaan ottee­seen äänek­kään mieli­pi­teensä halli­tuk­sen esityk­sistä jo viime syksystä lähtien. Kahden viikon lakko on jatko­toi­mia aiem­mille toimille.

Liitot haluai­si­vat halli­tuk­sen neuvot­te­lu­pöy­tään, jotta esityk­siin saatai­siin edes joita­kin pehmen­nyk­siä. Tois­tai­seksi Petteri Orpon (kok) ja Riikka Purran (ps) johtama halli­tus ei ole esit­tä­nyt mitään taipu­mi­sen merkkejä.

Halli­tuk­sen toimien seurauk­sena työmark­ki­na­ti­lanne on ajau­tu­nut nyt niin pahaan umpi­sol­muun, että luot­ta­mus­mie­het Ranta­nen ja Mälli­nen epäi­le­vät tilan­teen nopeaa ratkaisua.

–  Vaikea on päästä tästä tilan­teesta eteen­päin. Halli­tus ei näytä halua­van tulla yhtään vastaan, Ranta­nen sanoo.

–  Lakot ovat ikäviä. Jos olisi mahdol­lista, mieluum­min olisimme töissä. Mutta nämä ovat kuiten­kin viimei­siä hetkiä vastus­taa näitä toimia.

Jos olisi mahdol­lista, mieluum­min olisimme töissä.

Mälli­sen mielestä työn­te­ki­jöillä on yhä mahdol­lista kiris­tää toimi­aan. Kahden viikon lakolla jäädy­te­tään vienti ja tuonti, mutta vielä on mahdol­li­suus jatkaa toimia.

– On meillä vielä keinoja. Emme ole vielä lyöneet viimeistä kort­tia pöytään, Mälli­nen sanoo.

– Ei tämä millään muulla ratkea kuin sillä, että istu­taan neuvot­te­lu­pöy­tään. Nythän kolmas osapuoli eli työnan­ta­jat eivät ole otta­neet mitään kantaa. Niin kauan tämä menee eteen­päin kuin sieltä tulee siunaus näille halli­tuk­sen toimille.

Teol­li­suus­liitto on järjes­tä­nyt viime syksystä alkaen ulos­mars­seja ja lakkoja useilla toimi­pai­koilla ympäri Suomea vasta­lauseena Suomen halli­tuk­sen ajamalle leik­kaus­po­li­tii­kalle ja työeh­to­jen heiken­nyk­sille. Lue tästä lisää Teol­li­suus­lii­ton toimista: Paina­va­Syy – Teollisuusliitto