Kausi­töi­den houkut­te­le­vuus heikkenee

Viime vuoden lopulla edus­kunta hyväk­syi merkit­tä­vän määrän työt­tö­myys­tur­vaa koske­via muutok­sia. Joukossa oli myös ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­päi­vä­ra­han saami­sen edel­ly­tyk­senä olevan työs­sä­oloeh­don piden­tä­mi­nen ja euroistaminen.

Syys­kuun 2. päivä tänä vuonna aletaan sovel­taa ehtoa, jonka mukaan palkan­saaja on oikeu­tettu työt­tö­myys­päi­vä­ra­haan, jos hän on työs­ken­nel­lyt 28 kuukau­den tarkas­te­lu­jak­son aikana yhteensä 12 kuukautta, ja jos hän on lisäksi ansain­nut työs­tään tuloa vähin­tään 930 euroa kuukau­dessa vuoden 2023 tasossa.

Aiem­min työs­sä­oloehto kertyi 26 kalen­te­ri­vii­kossa vähin­tään 18 tunnin viikkotyöajalla.

Työs­sä­oloeh­to­jen muutok­set ovat ongel­mal­li­sia nuorille vain lyhyen aikaa työelä­mässä olleille, mutta muutok­set vaikeut­ta­vat myös kausi­työtä teke­vien elämää.

–  Joiden­kin kausi­työtä teke­vien kohdalla työs­sä­oloeh­toa on hyvin­kin haas­teel­lista saavut­taa. Heidän kohdal­laan päivä­ra­haa ei ole mahdol­lista saada ajalle, kun oman alan töitä ei ole. Uhka­kuva on, että henki­lön ansio- ja elin­taso putoa­vat todella mata­lalle, Teol­li­suus­lii­ton sopi­mus­asian­tun­tija Riikka Vasama kuvai­lee muutok­sen seurauksia.

Suomessa on tuhan­sia ammat­ti­lai­sia, joiden päätoi­mi­nen työ ajoit­tuu vain tietyille kuukausille. Esimer­kiksi maa- ja metsä­ta­lou­dessa sekä viher- ja ympä­ris­tö­ra­ken­ta­mi­sa­lalla töitä tehdään pääsään­töi­sesti vain lumet­to­mina kuukausina.

Vasa­man mukaan on hyvin tyypil­listä, että seson­ki­luon­teista työtä teke­vät hakeu­tu­vat muille aloille töihin seson­kien ulko­puo­lella. Eten­kin vain työkau­den ajaksi työso­pi­muk­sen tehneet hake­vat muun alan töitä.

On kuiten­kin heitä­kin, jotka ovat peri­aat­teessa vaki­tui­sessa työssä, mutta joutu­vat lomau­te­tuksi seson­kien ulko­puo­lella. Näiden henki­löi­den elin­ta­soa heiken­tä­vät työt­tö­myys­tur­van omavas­tuu­päi­vien nosto sekä kaavail­lut ansio­tur­van porrastukset.

– On hyvä muis­taa, että esimer­kiksi maa- ja metsä­ta­lous­aloilla tehdään seson­gin aikana todella pitkää päivää. Jaksa­mi­sen kannalta olisi todella hurjaa, jos henkilö jatku­vasti vaih­taisi kiivas­tah­ti­sesta työstä toiseen. Eikä kaikilla paik­ka­kun­nilla ole edes työtä tarjolla. Uuden työn saami­nen edel­lyt­täisi siis paik­ka­kun­nan vaih­ta­mista, Vasama sanoo.

KAUSIALAT EIVÄT HOUKUTTELE

Työt­tö­myys­tur­van muutok­set tarkoit­ta­vat kausi­työ­läi­sille väis­tä­mättä, että heidän olisi löydet­tävä työkausiensa ulko­puo­lella muuta työtä. Vasa­man mukaan muutok­set työt­tö­myys­tur­vassa heiken­tä­vät enti­ses­tään kausi­työn houkuttelevuutta.

– Jo nyt työnan­ta­jilla on hanka­luutta löytää työvoi­maa. Nämä alat eivät kovasti suoma­lai­sia houkut­tele johtuen juuri seson­ki­luon­tei­suu­desta, työn raskau­desta ja mata­lah­kosta palk­ka­ta­sosta, Vasama pohtii.

Työeh­to­jen ja ‑olojen sekä palk­kauk­sen vuoksi jo nyt esimer­kiksi maa- ja puutarha-aloilla ulko­mai­sen työvoi­maan osuus on iso. Teol­li­suus­lii­ton ja Maaseu­dun Työnan­ta­ja­lii­ton arvion mukaan noin puolet alalla työs­ken­te­le­vistä työn­te­ki­jöistä on ulkomaalaistaustaisia.

– Kun puhu­taan kausi­työn­te­ki­jöistä, joil­lain työpai­koilla osuus on 80–90 prosent­tia, joil­la­kin jopa sata prosenttia.

Suoma­lai­set nuoret eivät seson­ki­luon­tei­sille aloille halua hakeu­tua opis­ke­le­maan ja suorit­ta­maan tutkin­toja. Moni tutkin­non suorit­ta­nut­kin jättää kausia­lan sen luon­teen vuoksi. Alojen heikko houkut­te­le­vuus heijas­tuu myös huoltovarmuuteen.

– Monet kausi­luon­tei­set alat ovat hyvin tärkeitä Suomelle. Puhumme ruuan tuotan­nosta, lähi­ruu­asta ja ekolo­gi­suu­desta. Nämä alat ovat Suomen huol­to­var­muu­den­kin kannalta tärkeitä aloja, Vasama sanoo.

– Uskon, että halli­tuk­sen toimien vuoksi alojen houkut­te­le­vuus ei tule kasvamaan.

ULKOMAISILLE TYÖNTEKIJÖILLE LISÄÄ EPÄVARMUUTTA

Orpon-Purran halli­tuk­sen jo teke­mät päätök­set sekä esit­tä­mät suun­ni­tel­mat eivät ole ongel­mal­li­sia pelkäs­tään suoma­lai­sille kausi­työtä tekeville.

Vaikka halli­tus on esit­tä­mässä joita­kin kanna­tet­ta­via toimia ulko­mai­sen työvoi­man hyväk­si­käy­tön kitke­mi­seksi, ulko­maa­lais­taus­tai­sen työn­tekijän epävar­muutta kasva­te­taan selvästi.

– Halli­tus kaavai­lee, että työn­tekijän oles­ke­lu­lu­valla olevan henki­lön on kolmen kuukau­den sisällä työsuh­teen päät­ty­mi­sestä löydet­tävä uutta työtä. Jos näin ei tapahdu, hänen olisi pois­tut­tava maasta, Vasama sanoo.

– Kenelle tahansa työn löytä­mi­nen kolmen kuukau­den sisällä on haas­ta­vaa, saati sitten ulko­maa­lai­selle, jolla ei ole verkos­toja. Jos työsuhde loppuu väärään aikaan vuodesta, voi olla lähes mahdo­tonta löytää uutta työtä.

Vasa­man mielestä monet halli­tuk­sen esit­tä­mistä suun­ni­tel­mista voivat itse asiassa lisätä ulko­maa­lais­taus­tais­ten työn­te­ki­jöi­den hyväk­si­käy­tön riskiä. Epävar­muutta lisää­vien rajoi­tus­ten säätä­mi­nen heiken­tää työn­te­ki­jöi­den mahdol­li­suutta puolus­taa oikeuksiaan.