Avin mukaan viime vuonna heille tuli noin 1 500 yhteydenottoa, jotka koskivat häirintää.

Häirintää ehkäis­tään selkeillä pelisäännöillä

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN

KUVITUS EMILIE UGGLA

Työsuo­je­lu­vi­ran­omainen saa vuosit­tain tuhan­sit­tain yhtey­den­ot­toja työpai­koilta häirin­nästä ja epäasial­li­sesta kohtelusta.

Häirintää ja epäasial­lista kohtelua koetaan työpai­koilla edelleen paljon. Aluehal­lin­to­vi­rasto Avin mukaan viime vuonna heille tuli noin 1 500 yhtey­den­ottoa, jotka koskivat häirintää.

Kun mukaan laske­taan työssä kuormit­tu­mi­seen liittyvät yhtey­de­notot, määrä nousee 2 200:een. Kokonais­määrä on pysynyt suunnil­leen saman­lai­sena viimeiset viisi vuotta.

Ylitar­kas­taja Päivi Laakso Etelä-Suomen aluehal­lin­to­vi­ras­tosta kertoo, että työnte­kijät, työnan­tajat ja työsuo­je­lu­val­tuu­tetut ottavat viras­toon yhteyttä.

Avi on työsuo­jelun valvova viran­omainen. He voivat kirjal­lisen valvon­ta­pyynnön saatuaan ja valvon­ta­tar­peen arvioinnin jälkeen suorittaa tarkas­tuksen. Työtur­val­li­suus­ri­ko­se­päi­lyissä Avi vie asian poliisin tutkittavaksi.

– Sekä työntekijän että esimiehen taholta koetusta häirin­nästä ja epäasial­li­sesta kohte­lusta tulee meille yhtey­den­ot­toja, mutta sisällöt vaihte­levat, Laakso kertoo viran­omai­selle tulevista yhteydenotoista.

Usein työnte­ki­jöiden väliset risti­riidat liittyvät vuoro­vai­ku­tuk­seen tai epäsel­vyyk­siin työteh­tä­vistä. Esimiehen taholta koettu häirintä tai epäasial­linen kohtelu puoles­taan liittyy usein työnan­tajan direktio-oikeuden käyttöön.

Vuonna 2022 työka­ve­rien tekemää kiusaa­mista oli jatku­vasti havainnut kolme prosenttia ja joskus 31 prosenttia.

Tuhan­sista yhtey­de­no­toista huoli­matta kirjal­lisia valvon­ta­pyyn­töjä Aville tulee melko vähän, viime vuonna 172 häirin­tään ja 66 kuormi­tuk­seen liittyen. Häirin­tään liittyviä tarkas­tuksia Avi suoritti 59 kappa­letta ja kuormit­tu­mi­seen liittyviä tarkas­tuksia 30.

– Työ- ja elinkei­no­mi­nis­te­riön vuosit­tain tekemässä työolo­ba­ro­met­rissa kysytään, esiin­tyykö vastaajan työpai­kalla henkistä väkivaltaa tai työpaik­ka­kiusaa­mista. Vuonna 2022 työka­ve­rien tekemää kiusaa­mista oli jatku­vasti havainnut kolme prosenttia ja joskus 31 prosenttia. Esihen­kilön taholta oli havaittu kiusaa­mista vähän vähemmän. Tarkas­tus­ha­vain­tojen perus­teella työpai­koilla on puututtu tilan­tei­siin, mutta valitet­ta­vasti sellai­siakin tapauksia on, joissa viran­omainen joutuu puuttu­maan asiaan, kun työpai­kalla ei ole saatu häirintää loppu­maan., Laakso sanoo.

ILMOITUSKYNNYS ON KORKEALLA

Usein­kaan ei ole aivan helppoa havaita, milloin työntekijän tai esimiehen käytös on työtur­val­li­suus­laissa tarkoi­tettua häirintää tai epäasial­lista kohtelua. Lain mukaan lakia rikkova toiminta on työnte­ki­jään kohdis­tuvaa, hänen tervey­del­leen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa.

Laakso muistuttaa, että häirin­tä­ti­lan­teet voivat olla työnte­ki­jöille hyvin herkkiä asioita. Kynnys ilmoit­ta­mi­seen voi olla korkealla.

On hyvä muistaa, että ilmoitus kannattaa kuitenkin tehdä, sillä ylemmällä esihen­ki­löllä on velvol­li­suus ryhtyä toimiin ilmoi­tuksen saatuaan.

Ensisi­jai­sesti epäasial­li­sesta käytök­sestä ja häirin­nästä ilmoi­te­taan esihen­ki­lölle, jonka tulisi puuttua tilan­tee­seen pikai­sesti. Vaikeus­as­tetta ilmoit­ta­mi­seen lisää se, jos epäasial­li­sesti käyttäy­tyvä on oma esihenkilö.

– Työnte­ki­jänhän pitää voida luottaa omaan esihen­ki­löönsä. Ongel­ma­ti­lan­teissa esihen­kilö on lähtö­koh­tai­sesti se, jolle ilmoi­te­taan asiasta. Voi olla vaikea ilmoittaa asiasta ylemmälle esihen­ki­lölle, joka usein on hieman tunte­mat­to­mampi, Laakso sanoo.

– Tukea voi myös pyytää työsuo­je­lu­val­tuu­te­tulta. On hyvä muistaa, että ilmoitus kannattaa kuitenkin tehdä, sillä ylemmällä esihen­ki­löllä on velvol­li­suus ryhtyä toimiin ilmoi­tuksen saatuaan.

HYVÄT OHJEET VÄLTTÄMÄTTÖMÄT

Häirinnän ja epäasial­lisen kohtelun kokemukset näyttävät olevan yleisimpiä sosiaali- ja tervey­sa­lalla. Toimialan yhtey­den­ot­tojen osuus kaikista Avin yhtey­de­no­toista oli viidennes viime vuonna. Vastaa­vasti teolli­suuden yhtey­den­ot­tojen osuus oli viisi prosenttia.

Laakson mukaan työkult­tuuri suoma­lai­silla työpai­koilla on paran­tunut, mutta edelleen häirinnän ja epäasial­lisen kohtelun poista­mi­sessa on tehtävää. Paljon auttaisi, jos työpai­koilla olisi olemassa selkeät pelisäännöt.

– Toivot­tai­siin, että työpai­koilla olisi tehtynä selkeät hyvän työpaik­ka­käyt­täy­ty­misen ohjeet, joissa on kerrottu, mikä on sallittua ja mikä ehdot­to­masti kiellettyä sekä selkeät toimin­ta­mallit, miten puuttua tilan­tee­seen, Laakso neuvoo.

– Lain minimi­vaa­timus on, että kaikki työhön liittyvät vaarat ja haitat arvioi­daan. Epäasial­lisen kohtelun riski pitäisi olla osa vaarojen arviointia. Toimen­pi­teitä myös pitää tehdä, jos epäkohtia havai­taan. Suoraan laista tulee velvoite, että jos työnan­tajan tietoon tulee epäasial­lista kohtelua, hänen on siihen puutut­tava ja ryhdyt­tävä toimen­pi­tei­siin häirinnän lopettamiseksi.