Hallitus­ohjelma kurittaa duunaria – ”Varmasti vastustamme”

Teolli­suus­liiton puheen­joh­taja Riku Aalto ja työmark­kin­ajoh­taja Jyrki Virtanen kävivät alkuke­sällä 2023 kuulta­vina halli­tus­neu­vot­te­luissa, joissa kirjoi­tet­tiin Petteri Orpon oikeis­to­hal­li­tuksen ohjelma.

Hallitus­ohjelmasta tuli lopulta erittäin työnte­ki­jä­vas­tainen. Hallitus aikoo muun muassa rajata lakko-oikeutta, leikata työttö­myys­turvaa ja lisätä työnan­tajan valtaa työpaikoilla.

– Ensivai­ku­telma oli tyrmäävä. Halli­tus­oh­jel­maan on kirjattu kaikki asiat, jotka olivat Elinkei­noe­lämän keskus­liiton ja Suomen Yrittä­jien listoilla, Aalto sanoo.

Kesällä alkanutta lakko-oikeu­teen liittyvää kolmi­kan­taista valmis­telua voi pitää poliit­ti­sena teatte­rina, jossa loppu­tu­lok­siin ei enää voi vaikuttaa.

– Työnan­ta­jien ei tarvitse neuvo­tella. Heillä on saletissa, mitä tulevat saamaan, Aalto toteaa.

Turhaan kannoimme neuvot­te­luihin esityk­siämme työntekijän aseman parantamisesta.

Moni työntekijä äänesti halli­tus­puolue perus­suo­ma­laisia, joten työnte­ki­jöiden äänen olisi voinut kuvitella vaikut­tavan halli­tuksen linjaan.

– Perus­suo­ma­laisten osaaminen työelä­mä­ky­sy­myk­sissä on heikkoa. Se konkre­ti­soituu, kun katsoo halli­tus­oh­jelman kirjauksia. Turhaan kannoimme neuvot­te­luihin esityk­siämme työntekijän aseman paran­ta­mi­sesta, Aalto sanoo.

Orpon hallitus­ohjelma on jopa rajumpi kuin Sipilän halli­tuksen (2015–2019), joka muiste­taan kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muksen läpi runnomisesta.

– Nykyinen ohjelma on vielä yksipuo­li­semmin raken­nettu, Virtanen vertailee.

VASTATOIMIA TULOSSA

Halli­tuksen suunni­tel­missa on, että lakko-oikeuden rajaukset tulevat eduskunnan käsit­te­lyyn jo lokakuun puoli­vä­lissä. Esimer­kiksi poliit­tiset lakot on tarkoitus rajoittaa yksipäiväisiksi.

– Ensin hallitus rajoittaa lakko-oikeutta, jotta se voi myöhemmin viedä muita asioita helpommin lainsää­dän­töön, Aalto sanoo.

Teolli­suus­liiton hallitus päätti 22.8.2023 kokouk­ses­saan, että liitto aloittaa järjes­töl­listen toimen­pi­teiden valmis­telun vasta­lauseena työnte­ki­jöiden oikeuk­sien, etuuk­sien ja työeh­tojen kurjistamiselle.

– Kannattaa tutustua halli­tus­oh­jelman kirjauk­siin, niin syntyy käsitys, miksi olemme erityisen huolis­samme, Aalto viestittää liiton jäsenille.

On hyvä varautua siihen, että järjes­töl­lisiä toimia on tulossa, jos hallitus vie esityksiä eteenpäin.

Suomen Ammat­ti­liit­tojen Keskus­jär­jestön SAK:n hallitus päätti 14.8.2023 aloittaa järjes­töl­lisen valmiuden kohot­ta­misen, sillä kolmi­kan­tainen lakival­mis­telu on osoit­tau­tunut näennäiseksi.

– On hyvä varautua siihen, että järjes­töl­lisiä toimia on tulossa, jos hallitus vie esityksiä eteen­päin. Varmasti vastus­tamme, kun meillä on vielä vastus­ta­misen mahdol­li­suus, Aalto sanoo.

Järjes­töl­liset toimet voivat rajuim­mil­laan tarkoittaa laajoja lakkoja.

– Työnte­kijät eivät jää odotte­le­maan ilman vasta­toimia, jos oikeuksia louka­taan, Virtanen sanoo.

HALLITUSOHJELMAN HORJUTTAA PERUSTUKSIA

Halli­tuksen suunnit­te­lemat muutokset paikal­li­seen sopimi­seen ravis­te­levat suoma­laisten työmark­ki­noiden ja työelämän perustuksia.

Paikal­lisen sopimisen laajen­ta­minen järjes­täy­ty­mät­tö­miin yrityk­siin jopa luotta­mus­miesten ohi rapistaa vuosi­kym­menten aikana raken­nettua sopimisen järjes­telmää ja kulttuuria.

– Työnte­ki­jöiden edustus­jär­jes­telmät halutaan romuttaa. Se tulee aiheut­ta­maan kaaosta ja tuleh­tu­nutta ilmapiiriä työpai­koilla, Virtanen sanoo.

Alakoh­tai­sesti kaikille samat vähim­mäis­työ­ehdot takaavat yleis­si­tovat työeh­to­so­pi­mukset horjuvat, jos yrityk­sillä ei ole enää tarvetta järjestäytyä.

– Järjes­täy­ty­mät­tömät yritykset saavat samat oikeudet kuin järjes­täy­ty­neet, mutta ei samoja velvol­li­suuksia, Aalto tiivistää.

TURVATTOMUUS LISÄÄNTYY

Oikeis­to­hal­li­tuksen ohjel­maan kirjatut tavoit­teet tarkoit­tavat konkreet­tisia heiken­nyksiä ihmisten arkeen.

– Kyse on siitä, että työntekijä ei voi enää puolustaa työeh­to­jaan samalla tavalla kuin aiemmin. Se heikentää ihmisten kykyä elättää itsensä, Aalto sanoo.

Työsuh­teiden irtisa­no­misten helpot­ta­minen saattaa tarkoittaa, että jatkossa esimer­kiksi työntekijän kirjoit­tama kriit­tinen some-päivitys voi olla irtisa­no­mis­pe­ruste. Epävar­muutta lisää myös korkein­taan vuoden määrä­ai­kaisten työsuh­teiden salli­minen ilman perustetta.

– Näin hallitus tekee työntekijän aseman turvat­to­maksi, Aalto sanoo.

Työttö­myys­turvan leikkauk­sella vaaran­ne­taan lomau­tus­jär­jes­telmän toimivuus.

Suoma­lainen lomau­tus­jär­jes­telmä on maail­man­laa­jui­sesti vertail­tuna erittäin joustava, mikä mahdol­listaa yritysten sopeu­tu­misen suhdanteisiin.

Teolli­suu­dessa lomau­tukset ovat yleisimmin 90 päivän mittaisia. Hallitus suunnit­telee ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan tason leikkaa­mista 20 prosen­tilla, kun työttö­myys on kestänyt 8 viikkoa, eli 56 päivää. Tämä voi johtaa siihen, että lomau­tetut vaihtavat alaa, eivätkä enää palaa suhdan­teen parantuessa.

– Työttö­myys­turvan leikkauk­sella vaaran­ne­taan lomau­tus­jär­jes­telmän toimi­vuus, Virtanen toteaa.

VAIKUTUKSET VALUVAT TES-PÖYTIIN

Rasis­mi­ko­huissa kipuil­leen halli­tuksen luotta­muk­sesta äänes­te­tään eduskunnan istun­to­kauden alkaessa syyskuussa. Elokuussa on arvioitu, että oikeis­to­hal­litus voi pysyä koossa.

– Voidaan olettaa, että halli­tus­oh­jel­maan kirjatut esitykset menevät läpi eduskun­nassa, Aalto sanoo.

Lakien muutta­minen työnte­ki­jöille epäedul­li­sem­maksi tarkoittaa sitä, että työnte­ki­jä­puolen on haettava omansa työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lujen kautta.

– Tämä ei lopu siihen, että eduskunta säätää lakeja. Asiat ovat jokai­sessa työeh­to­so­pi­mus­pöy­dässä seuraa­valla kierrok­sella, Aalto sanoo.

– Lainsää­dännön muutokset valuvat tes-pöytiin, mutta myös työpai­koille, kun paikal­linen sopiminen vapau­te­taan yrityk­siin, joissa ei ole siihen osaamista, Virtanen sanoo.