Hallitus­ohjelma kurit­taa duuna­ria – ”Varmasti vastustamme”

Teol­li­suus­lii­ton puheen­joh­taja Riku Aalto ja työmark­kin­ajoh­taja Jyrki Virta­nen kävi­vät alku­ke­sällä 2023 kuul­ta­vina halli­tus­neu­vot­te­luissa, joissa kirjoi­tet­tiin Petteri Orpon oikeis­to­hal­li­tuk­sen ohjelma.

Hallitus­ohjel­masta tuli lopulta erit­täin työn­te­ki­jä­vas­tai­nen. Halli­tus aikoo muun muassa rajata lakko-oikeutta, leikata työt­tö­myys­tur­vaa ja lisätä työnan­ta­jan valtaa työpaikoilla.

– Ensi­vai­ku­telma oli tyrmäävä. Halli­tus­oh­jel­maan on kirjattu kaikki asiat, jotka olivat Elin­kei­noe­lä­män keskus­lii­ton ja Suomen Yrit­tä­jien listoilla, Aalto sanoo.

Kesällä alka­nutta lakko-oikeu­teen liit­ty­vää kolmi­kan­taista valmis­te­lua voi pitää poliit­ti­sena teat­te­rina, jossa loppu­tu­lok­siin ei enää voi vaikuttaa.

– Työnan­ta­jien ei tarvitse neuvo­tella. Heillä on sale­tissa, mitä tule­vat saamaan, Aalto toteaa.

Turhaan kannoimme neuvot­te­lui­hin esityk­siämme työn­tekijän aseman parantamisesta.

Moni työn­tekijä äänesti halli­tus­puo­lue perus­suo­ma­lai­sia, joten työn­te­ki­jöi­den äänen olisi voinut kuvi­tella vaikut­ta­van halli­tuk­sen linjaan.

– Perus­suo­ma­lais­ten osaa­mi­nen työelä­mä­ky­sy­myk­sissä on heik­koa. Se konkre­ti­soi­tuu, kun katsoo halli­tus­oh­jel­man kirjauk­sia. Turhaan kannoimme neuvot­te­lui­hin esityk­siämme työn­tekijän aseman paran­ta­mi­sesta, Aalto sanoo.

Orpon hallitus­ohjelma on jopa rajumpi kuin Sipi­län halli­tuk­sen (2015–2019), joka muis­te­taan kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sen läpi runnomisesta.

– Nykyi­nen ohjelma on vielä yksi­puo­li­sem­min raken­nettu, Virta­nen vertailee.

VASTATOIMIA TULOSSA

Halli­tuk­sen suun­ni­tel­missa on, että lakko-oikeu­den rajauk­set tule­vat edus­kun­nan käsit­te­lyyn jo loka­kuun puoli­vä­lissä. Esimer­kiksi poliit­ti­set lakot on tarkoi­tus rajoit­taa yksipäiväisiksi.

– Ensin halli­tus rajoit­taa lakko-oikeutta, jotta se voi myöhem­min viedä muita asioita helpom­min lain­sää­dän­töön, Aalto sanoo.

Teol­li­suus­lii­ton halli­tus päätti 22.8.2023 kokouk­ses­saan, että liitto aloit­taa järjes­töl­lis­ten toimen­pi­tei­den valmis­te­lun vasta­lauseena työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sien, etuuk­sien ja työeh­to­jen kurjistamiselle.

– Kannat­taa tutus­tua halli­tus­oh­jel­man kirjauk­siin, niin syntyy käsi­tys, miksi olemme erityi­sen huolis­samme, Aalto vies­tit­tää liiton jäsenille.

On hyvä varau­tua siihen, että järjes­töl­li­siä toimia on tulossa, jos halli­tus vie esityk­siä eteenpäin.

Suomen Ammat­ti­liit­to­jen Keskus­jär­jes­tön SAK:n halli­tus päätti 14.8.2023 aloit­taa järjes­töl­li­sen valmiu­den kohot­ta­mi­sen, sillä kolmi­kan­tai­nen laki­val­mis­telu on osoit­tau­tu­nut näennäiseksi.

– On hyvä varau­tua siihen, että järjes­töl­li­siä toimia on tulossa, jos halli­tus vie esityk­siä eteen­päin. Varmasti vastus­tamme, kun meillä on vielä vastus­ta­mi­sen mahdol­li­suus, Aalto sanoo.

Järjes­töl­li­set toimet voivat rajuim­mil­laan tarkoit­taa laajoja lakkoja.

– Työn­te­ki­jät eivät jää odot­te­le­maan ilman vasta­toi­mia, jos oikeuk­sia louka­taan, Virta­nen sanoo.

HALLITUSOHJELMAN HORJUTTAA PERUSTUKSIA

Halli­tuk­sen suun­nit­te­le­mat muutok­set paikal­li­seen sopi­mi­seen ravis­te­le­vat suoma­lais­ten työmark­ki­noi­den ja työelä­män perustuksia.

Paikal­li­sen sopi­mi­sen laajen­ta­mi­nen järjes­täy­ty­mät­tö­miin yrityk­siin jopa luot­ta­mus­mies­ten ohi rapis­taa vuosi­kym­men­ten aikana raken­net­tua sopi­mi­sen järjes­tel­mää ja kulttuuria.

– Työn­te­ki­jöi­den edus­tus­jär­jes­tel­mät halu­taan romut­taa. Se tulee aiheut­ta­maan kaaosta ja tuleh­tu­nutta ilma­pii­riä työpai­koilla, Virta­nen sanoo.

Alakoh­tai­sesti kaikille samat vähim­mäis­työ­eh­dot takaa­vat yleis­si­to­vat työeh­to­so­pi­muk­set horju­vat, jos yrityk­sillä ei ole enää tarvetta järjestäytyä.

– Järjes­täy­ty­mät­tö­mät yrityk­set saavat samat oikeu­det kuin järjes­täy­ty­neet, mutta ei samoja velvol­li­suuk­sia, Aalto tiivistää.

TURVATTOMUUS LISÄÄNTYY

Oikeis­to­hal­li­tuk­sen ohjel­maan kirja­tut tavoit­teet tarkoit­ta­vat konkreet­ti­sia heiken­nyk­siä ihmis­ten arkeen.

– Kyse on siitä, että työn­tekijä ei voi enää puolus­taa työeh­to­jaan samalla tavalla kuin aiem­min. Se heiken­tää ihmis­ten kykyä elät­tää itsensä, Aalto sanoo.

Työsuh­tei­den irti­sa­no­mis­ten helpot­ta­mi­nen saat­taa tarkoit­taa, että jatkossa esimer­kiksi työn­tekijän kirjoit­tama kriit­ti­nen some-päivi­tys voi olla irti­sa­no­mis­pe­ruste. Epävar­muutta lisää myös korkein­taan vuoden määrä­ai­kais­ten työsuh­tei­den salli­mi­nen ilman perustetta.

– Näin halli­tus tekee työn­tekijän aseman turvat­to­maksi, Aalto sanoo.

Työt­tö­myys­tur­van leik­kauk­sella vaaran­ne­taan lomau­tus­jär­jes­tel­män toimivuus.

Suoma­lai­nen lomau­tus­jär­jes­telmä on maail­man­laa­jui­sesti vertail­tuna erit­täin jous­tava, mikä mahdol­lis­taa yritys­ten sopeu­tu­mi­sen suhdanteisiin.

Teol­li­suu­dessa lomau­tuk­set ovat ylei­sim­min 90 päivän mittai­sia. Halli­tus suun­nit­te­lee ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van tason leik­kaa­mista 20 prosen­tilla, kun työt­tö­myys on kestä­nyt 8 viik­koa, eli 56 päivää. Tämä voi johtaa siihen, että lomau­te­tut vaih­ta­vat alaa, eivätkä enää palaa suhdan­teen parantuessa.

– Työt­tö­myys­tur­van leik­kauk­sella vaaran­ne­taan lomau­tus­jär­jes­tel­män toimi­vuus, Virta­nen toteaa.

VAIKUTUKSET VALUVAT TES-PÖYTIIN

Rasis­mi­ko­huissa kipuil­leen halli­tuk­sen luot­ta­muk­sesta äänes­te­tään edus­kun­nan istun­to­kau­den alkaessa syys­kuussa. Elokuussa on arvioitu, että oikeis­to­hal­li­tus voi pysyä koossa.

– Voidaan olet­taa, että halli­tus­oh­jel­maan kirja­tut esityk­set mene­vät läpi edus­kun­nassa, Aalto sanoo.

Lakien muut­ta­mi­nen työn­te­ki­jöille epäe­dul­li­sem­maksi tarkoit­taa sitä, että työn­te­ki­jä­puo­len on haet­tava omansa työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lu­jen kautta.

– Tämä ei lopu siihen, että edus­kunta säätää lakeja. Asiat ovat jokai­sessa työeh­to­so­pi­mus­pöy­dässä seuraa­valla kier­rok­sella, Aalto sanoo.

– Lain­sää­dän­nön muutok­set valu­vat tes-pöytiin, mutta myös työpai­koille, kun paikal­li­nen sopi­mi­nen vapau­te­taan yrityk­siin, joissa ei ole siihen osaa­mista, Virta­nen sanoo.