Työympä­ristö nouskoon arvoonsa liiton strategiassa

Murikka-opistossa järjes­tet­tiin 16.–17.5.2023 työym­pä­ris­tö­se­mi­naari, joka kokosi tänä vuonna yhteen yli 90 työsuojelutoimijaa.

Iisal­mesta Murik­kaan matkus­tanut valun­pur­kaja Mika Kettunen on Suomi­va­limon työsuo­je­lu­val­tuu­tettu ja osaston luotta­mus­mies. Kettunen jatkaa pohdintaa liiton tavoit­teista huomaut­ta­malla, että liiton pitäisi myös tähdentää, että työnan­ta­jalla on aina työsuojeluvastuu.

Yksi seminaarin työpa­joista keskittyi työta­pa­tur­miin. Siellä kuvat­tiin esimerk­ki­ta­pausten voimin, miten liitto oli myöntänyt jäsenelle oikeus­avun ja vaatinut – ja myös saanut – jäsenelle vahin­gon­kor­vauksia työnan­ta­jalta työsuojelurikoksessa.

Pajassa muistu­tet­tiin, että työnan­taja ei koskaan voi vierittää työsuo­je­lu­vas­tuu­taan yksit­täi­selle työnte­ki­jälle. Valitet­tavan moni esimies ei kuiten­kaan edes tiedä oman roolinsa vaatimuksia.

– Toivon, että liitto koros­taisi myös esimiesten vastuuta. Kyllähän se heille kuitenkin paljastuu viimeis­tään oikeu­dessa, jos jotakin sattuu. Vastaa­jina siellä on työnjoh­taja ja tuotan­to­pääl­likkö, tai vaikka toimi­tus­joh­taja, miten korkealle sitä nyt mennään­kään, Kettunen toteaa.

LIVENÄ KAIKKI VAHVEMPAA

Seminaari on omiaan muistut­ta­maan ja vahvis­ta­maan niitä oppeja, joita on jo saatu aiemmin Murikan kursseilta, Kettunen sanoo.

– Netis­täkin saa tietoa, mutta paremmin jää kaikki mieleen, kun asiat kuulee livenä, valtuu­tettu kehuu paikan päällä pidet­tyjen tilai­suuk­sien etuja.

Suomi­va­limo valmistaa valukom­po­nent­teja esimer­kiksi metsä­ko­nei­siin ja tuuli­voi­ma­loihin. Valimotyö on meluista ja pölyistä, ja valmis­tet­ta­vien tuottei­densa paino­luok­kien tapaan raskasta.

– Valukap­pa­leet painavat muuta­masta sadasta aina 7 000 kiloon asti. Jos valumuo­tissa on rauta sisällä, voi muotti painaa jopa yli 30 tonnia. Nostoja on paljon ja niiden kanssa on oltava tarkkoina, kun joudumme nosta­maan paljon lukit­se­mat­to­milla, niin sanotuilla valimokoukuilla.

Netis­täkin saa tietoa, mutta paremmin jää kaikki mieleen, kun asiat kuulee livenä.

Kettunen kehuu työnan­tajan myönteistä asennetta työtur­val­li­suu­teen. Valimolla on nyt meneil­lään esimer­kiksi turvallisuushavaintokampanja.

– Meillä on menossa hieno kampanja. Jos työntekijä tekee 6 turval­li­suus­ha­vaintoa tai läheltä piti ‑ilmoi­tusta, hän saa yhden palkal­lisen vapaa­päivän. Se on aika iso porkkana, Kettunen kuvailee.

Näin yrite­tään ”saada kiinni” kaikkein pienim­mätkin riskit jo ennak­koon. Kettunen toteaa, että läheltä piti ‑tilan­teissa asenne ei saisi enää koskaan olla: ”Onneksi ei kukaan huomannut!”

EI KIITOS TEAMSILLE, KYLLÄ KOULUTUKSILLE

– Minä inhoan Teams-kokouksia, paljastaa työsuo­je­lua­sia­mies Pasi Alaraa­tikka.

Metsä Woodin kerto­puu­teh­taan trukin­kul­jet­taja Lohjalta ei siis kuulu niihin moniin työym­pä­ris­tö­se­mi­naarin osallis­tu­jiin, jotka kertovat olevansa tyyty­väisiä liiton virtu­aa­li­ta­pah­tu­miin. Niitä ovat esimer­kiksi Turval­li­sesti työpai­kalla ‑kahvit, joita nauti­taan joka kuukauden viimei­senä torstai­aa­muna Teamsissa työym­pä­ris­töyk­sikön tarjoamina.

Muuhun Teolli­suus­liiton tarjoa­miin koulu­tuksen ja tapah­tu­mien anteihin Alaraa­tikka on tyyty­väinen, työym­pä­ris­tö­se­mi­naari mukaan lukien.

– Täältä tulee tärkeää tietoa, ja laaja-alaisemmin kuin esimer­kiksi ne tiedot, joita kuulee oman työpaikan työsuo­je­lu­toi­mi­kunnan kokouksissa.

Alaraa­tikka sanoo, että seminaa­rissa tuli taas esiin se, miten iso vastuu työsuo­je­lusta on työnan­ta­jalla – vaikka vastuuta on toki myös kaikilla työntekijöillä.

– Itse katselen ja kiinnitän aina huomiota työtur­val­li­suu­teen tehtaalla kiertäes­säni, aina löytyy jotakin pientä paran­net­tavaa, Alaraa­tikka kuvailee rutiinejaan.

Oman työnan­ta­jansa asentee­seen asiamies on tyyty­väinen. Erityisen hyödyl­li­sinä Alaraa­tikka pitää tietojen vaihtoa yhtiön eri tehtaiden välillä, millä yrite­tään estää saman­laisten vahin­kojen sattu­minen uudestaan.

– Kaikista tapatur­mista tulee tiedote muiltakin tehtailta. Samaten häiriö­ti­lan­teista tiedo­te­taan. Niiden jälkeen on otettava iisisti. Jos häiriö­ti­lan­teen jälkeen yrite­tään lähteä uudes­taan liikkeelle kovalla kiireellä, voi käydä helposti vahin­koja, Alaraa­tikka toteaa.

LAKI TAKAA OIKEUDEN!

– Sain aamun ensim­mäi­sessä työpa­jassa kuulla, että työsuo­je­lu­val­tuu­tettu on oikeu­tettu lain kautta osallis­tu­maan työter­veys­neu­vot­te­luihin. Nyt pitää infor­moida varsi­naista työsuo­je­lu­val­tuu­tettua asiasta.

Kiinni­ke­va­ras­ton­hoi­taja Päivi Oja on pääluot­ta­mus­mies ja toinen varatyö­suo­je­lu­val­tuu­tettu Ojala Groupin Sievin ohutle­vy­me­ka­niik­ka­teh­taalla. Oja iloitsee, että tämäkin uusi asia eli lain mukainen oikeus jää hänelle evääksi seminaarista.

”Työter­veys­huollon ja työnan­tajan pitää aktii­vi­sesti tukea työnte­kijää, jonka työkyky uhkaa heikentyä.” Näin sanoo lakiin pohjau­tuva Kelan ohjeistus työter­veys­neu­vot­te­luista. Työnan­ta­jalla ei siis ole oikeutta asetella esteitä, jos työntekijä haluaa valtuu­tetun mukaan tueksi työter­veys­neu­vot­te­luun. Se on tilai­suus, jossa etsitään työn keven­tä­misen ja muokkaa­misen keinoja, jotta työntekijä pystyisi jatka­maan työntekoa.

Toinen ilon tai melkeinpä intou­tu­misen aihe olivat alavies­ka­lai­selle Ojalle uutiset Tikusta ja Pakista eli tapatur­ma­tie­to­pal­ve­luista, joita ylläpitää TVK eli Tapaturmavakuutuskeskus.

– Nämä olivat minulle aivan uusia tilas­toin­ti­työ­ka­luja. Otan ne esiin työsuo­je­lu­toi­mi­kun­nassa ja otan työsuo­je­lu­val­tuu­tetun mukaan, kun ryhdyn tilas­toja tutki­maan. Kysyn myös meidän aktii­vi­selta, nuorelta työsuo­je­lu­pääl­li­köl­tämme, onko hän tietoinen näistä työkaluista.

Noissa TVK:n helppo­käyt­töi­sissä palve­luissa pääsee vertai­le­maan lähes lukemat­tomin eri tavoin oman toimia­lansa työta­pa­turma- ja ammat­ti­tau­ti­ti­las­toja. Sieltä saa samalla osviittaa, mihin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota onnet­to­muuk­sien ja sairauk­sien estämi­seksi jo ennakolta.

PEREHDYTYS EI SAA UUVUTTAA

Luotta­mus­hen­ki­löiden jaksa­minen ‑otsikon alla pidetyssä työpa­jassa pohdit­tiin sitä, mikä rasittaa luotta­mus­teh­tä­vissä toimivia liiton jäseniä. Uusien työnte­ki­jöiden ja kesätyön­te­ki­jöiden pereh­dyt­tä­minen saattaa olla yksi sellainen stressin ja uupumisen syy, jos työnan­taja yrittää sälyttää omaa vastuu­taan asiat­to­malla tavalla luottamushenkilöille.

– Pereh­dyt­tä­mi­sessä on meillä menty parem­paan suuntaan, Oja arvioi oman työpaik­kansa perehdyttämistä.

Nyt kaikille tulok­kaille on kirjal­linen pereh­dyt­tä­mi­sopas, jonka listalta käydään kaikki oleel­liset turval­li­suusai­heet läpi kohta kohdalta ruksaten. Samaten jokai­selle on nimetty oma ”mesta­rinsa” eli kokeneempi työntekijä töitä opastamaan.

– Ja jos mestari sattuu olemaan jostain syystä poissa, hänelle on sijainen. Ja me koros­tamme aina, että pitää ja saa kysyä ihan mitä tahansa, jos jokin asia tuntuu epäsel­vältä, Oja sanoo.

Pitää ja saa kysyä ihan mitä tahansa, jos jokin asia tuntuu epäselvältä.

Liiton työsuo­je­lu­toi­min­nasta Oja toteaa tyyty­väi­senä, että se on ”aika hyvällä tolalla ”. Jos työsuo­je­lu­val­tuu­tettu itse vain on aktii­vinen, tietoa kyllä saa ja esimer­kiksi jatku­vasti pidet­tä­villä ajankoh­tais­päi­villä voi aina päivittää tietonsa. Oja muistuttaa hänkin, että liiton tulisi pitää työtur­val­li­suus­asiat keskiössä omassa toimintasuunnitelmassaan.

– Niihin pitää kiinnittää huomiota, jotta meillä kaikilla olisi koko työuramme ajan terveel­listä ja turval­lista tehdä töitä, Oja tiivistää.