Työympä­ristö nous­koon arvoonsa liiton strategiassa

Murikka-opis­tossa järjes­tet­tiin 16.–17.5.2023 työym­pä­ris­tö­se­mi­naari, joka kokosi tänä vuonna yhteen yli 90 työsuojelutoimijaa.

Iisal­mesta Murik­kaan matkus­ta­nut valun­pur­kaja Mika Kettu­nen on Suomi­va­li­mon työsuo­je­lu­val­tuu­tettu ja osas­ton luot­ta­mus­mies. Kettu­nen jatkaa pohdin­taa liiton tavoit­teista huomaut­ta­malla, että liiton pitäisi myös tähden­tää, että työnan­ta­jalla on aina työsuojeluvastuu.

Yksi semi­naa­rin työpa­joista keskit­tyi työta­pa­tur­miin. Siellä kuvat­tiin esimerk­ki­ta­paus­ten voimin, miten liitto oli myön­tä­nyt jäse­nelle oikeus­a­vun ja vaati­nut – ja myös saanut – jäse­nelle vahin­gon­kor­vauk­sia työnan­ta­jalta työsuojelurikoksessa.

Pajassa muis­tu­tet­tiin, että työnan­taja ei koskaan voi vierit­tää työsuo­je­lu­vas­tuu­taan yksit­täi­selle työn­te­ki­jälle. Vali­tet­ta­van moni esimies ei kuiten­kaan edes tiedä oman roolinsa vaatimuksia.

– Toivon, että liitto koros­taisi myös esimies­ten vastuuta. Kyllä­hän se heille kuiten­kin paljas­tuu viimeis­tään oikeu­dessa, jos jota­kin sattuu. Vastaa­jina siellä on työn­joh­taja ja tuotan­to­pääl­likkö, tai vaikka toimi­tus­joh­taja, miten korkealle sitä nyt mennään­kään, Kettu­nen toteaa.

LIVENÄ KAIKKI VAHVEMPAA

Semi­naari on omiaan muis­tut­ta­maan ja vahvis­ta­maan niitä oppeja, joita on jo saatu aiem­min Muri­kan kurs­seilta, Kettu­nen sanoo.

– Netis­tä­kin saa tietoa, mutta parem­min jää kaikki mieleen, kun asiat kuulee livenä, valtuu­tettu kehuu paikan päällä pidet­ty­jen tilai­suuk­sien etuja.

Suomi­va­limo valmis­taa valu­kom­po­nent­teja esimer­kiksi metsä­ko­nei­siin ja tuuli­voi­ma­loi­hin. Vali­mo­työ on meluista ja pölyistä, ja valmis­tet­ta­vien tuot­tei­densa paino­luok­kien tapaan raskasta.

– Valu­kap­pa­leet paina­vat muuta­masta sadasta aina 7 000 kiloon asti. Jos valu­muo­tissa on rauta sisällä, voi muotti painaa jopa yli 30 tonnia. Nostoja on paljon ja niiden kanssa on oltava tark­koina, kun joudumme nosta­maan paljon lukit­se­mat­to­milla, niin sano­tuilla valimokoukuilla.

Netis­tä­kin saa tietoa, mutta parem­min jää kaikki mieleen, kun asiat kuulee livenä.

Kettu­nen kehuu työnan­ta­jan myön­teistä asen­netta työtur­val­li­suu­teen. Vali­molla on nyt meneil­lään esimer­kiksi turvallisuushavaintokampanja.

– Meillä on menossa hieno kampanja. Jos työn­tekijä tekee 6 turval­li­suus­ha­vain­toa tai läheltä piti ‑ilmoi­tusta, hän saa yhden palkal­li­sen vapaa­päi­vän. Se on aika iso pork­kana, Kettu­nen kuvailee.

Näin yrite­tään ”saada kiinni” kaik­kein pienim­mät­kin riskit jo ennak­koon. Kettu­nen toteaa, että läheltä piti ‑tilan­teissa asenne ei saisi enää koskaan olla: ”Onneksi ei kukaan huomannut!”

EI KIITOS TEAMSILLE, KYLLÄ KOULUTUKSILLE

– Minä inhoan Teams-kokouk­sia, paljas­taa työsuo­je­lua­sia­mies Pasi Alaraa­tikka.

Metsä Woodin kerto­puu­teh­taan trukin­kul­jet­taja Lohjalta ei siis kuulu niihin moniin työym­pä­ris­tö­se­mi­naa­rin osal­lis­tu­jiin, jotka kerto­vat olevansa tyyty­väi­siä liiton virtu­aa­li­ta­pah­tu­miin. Niitä ovat esimer­kiksi Turval­li­sesti työpai­kalla ‑kahvit, joita nauti­taan joka kuukau­den viimei­senä tors­tai­aa­muna Team­sissa työym­pä­ris­töyk­si­kön tarjoamina.

Muuhun Teol­li­suus­lii­ton tarjoa­miin koulu­tuk­sen ja tapah­tu­mien antei­hin Alaraa­tikka on tyyty­väi­nen, työym­pä­ris­tö­se­mi­naari mukaan lukien.

– Täältä tulee tärkeää tietoa, ja laaja-alai­sem­min kuin esimer­kiksi ne tiedot, joita kuulee oman työpai­kan työsuo­je­lu­toi­mi­kun­nan kokouksissa.

Alaraa­tikka sanoo, että semi­naa­rissa tuli taas esiin se, miten iso vastuu työsuo­je­lusta on työnan­ta­jalla – vaikka vastuuta on toki myös kaikilla työntekijöillä.

– Itse katse­len ja kiin­ni­tän aina huomiota työtur­val­li­suu­teen tehtaalla kier­täes­säni, aina löytyy jota­kin pientä paran­net­ta­vaa, Alaraa­tikka kuvai­lee rutiinejaan.

Oman työnan­ta­jansa asen­tee­seen asia­mies on tyyty­väi­nen. Erityi­sen hyödyl­li­sinä Alaraa­tikka pitää tieto­jen vaih­toa yhtiön eri tehtai­den välillä, millä yrite­tään estää saman­lais­ten vahin­ko­jen sattu­mi­nen uudestaan.

– Kaikista tapa­tur­mista tulee tiedote muil­ta­kin tehtailta. Sama­ten häiriö­ti­lan­teista tiedo­te­taan. Niiden jälkeen on otet­tava iisisti. Jos häiriö­ti­lan­teen jälkeen yrite­tään lähteä uudes­taan liik­keelle kovalla kiireellä, voi käydä helposti vahin­koja, Alaraa­tikka toteaa.

LAKI TAKAA OIKEUDEN!

– Sain aamun ensim­mäi­sessä työpa­jassa kuulla, että työsuo­je­lu­val­tuu­tettu on oikeu­tettu lain kautta osal­lis­tu­maan työter­veys­neu­vot­te­lui­hin. Nyt pitää infor­moida varsi­naista työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tua asiasta.

Kiin­ni­ke­va­ras­ton­hoi­taja Päivi Oja on pääluot­ta­mus­mies ja toinen vara­työ­suo­je­lu­val­tuu­tettu Ojala Grou­pin Sievin ohut­le­vy­me­ka­niik­ka­teh­taalla. Oja iloit­see, että tämä­kin uusi asia eli lain mukai­nen oikeus jää hänelle evääksi seminaarista.

”Työter­veys­huol­lon ja työnan­ta­jan pitää aktii­vi­sesti tukea työn­te­ki­jää, jonka työkyky uhkaa heiken­tyä.” Näin sanoo lakiin pohjau­tuva Kelan ohjeis­tus työter­veys­neu­vot­te­luista. Työnan­ta­jalla ei siis ole oikeutta asetella esteitä, jos työn­tekijä haluaa valtuu­te­tun mukaan tueksi työter­veys­neu­vot­te­luun. Se on tilai­suus, jossa etsi­tään työn keven­tä­mi­sen ja muok­kaa­mi­sen keinoja, jotta työn­tekijä pystyisi jatka­maan työntekoa.

Toinen ilon tai melkeinpä intou­tu­mi­sen aihe olivat alavies­ka­lai­selle Ojalle uuti­set Tikusta ja Pakista eli tapa­tur­ma­tie­to­pal­ve­luista, joita yllä­pi­tää TVK eli Tapaturmavakuutuskeskus.

– Nämä olivat minulle aivan uusia tilas­toin­ti­työ­ka­luja. Otan ne esiin työsuo­je­lu­toi­mi­kun­nassa ja otan työsuo­je­lu­val­tuu­te­tun mukaan, kun ryhdyn tilas­toja tutki­maan. Kysyn myös meidän aktii­vi­selta, nuorelta työsuo­je­lu­pääl­li­köl­tämme, onko hän tietoi­nen näistä työkaluista.

Noissa TVK:n help­po­käyt­töi­sissä palve­luissa pääsee vertai­le­maan lähes luke­mat­to­min eri tavoin oman toimia­lansa työta­pa­turma- ja ammat­ti­tau­ti­ti­las­toja. Sieltä saa samalla osviit­taa, mihin asioi­hin pitäisi kiin­nit­tää huomiota onnet­to­muuk­sien ja sairauk­sien estä­mi­seksi jo ennakolta.

PEREHDYTYS EI SAA UUVUTTAA

Luot­ta­mus­hen­ki­löi­den jaksa­mi­nen ‑otsi­kon alla pide­tyssä työpa­jassa pohdit­tiin sitä, mikä rasit­taa luot­ta­mus­teh­tä­vissä toimi­via liiton jäse­niä. Uusien työn­te­ki­jöi­den ja kesä­työn­te­ki­jöi­den pereh­dyt­tä­mi­nen saat­taa olla yksi sellai­nen stres­sin ja uupu­mi­sen syy, jos työnan­taja yrit­tää sälyt­tää omaa vastuu­taan asiat­to­malla tavalla luottamushenkilöille.

– Pereh­dyt­tä­mi­sessä on meillä menty parem­paan suun­taan, Oja arvioi oman työpaik­kansa perehdyttämistä.

Nyt kaikille tulok­kaille on kirjal­li­nen pereh­dyt­tä­mi­so­pas, jonka listalta käydään kaikki oleel­li­set turval­li­suusai­heet läpi kohta kohdalta ruksa­ten. Sama­ten jokai­selle on nimetty oma ”mesta­rinsa” eli koke­neempi työn­tekijä töitä opastamaan.

– Ja jos mestari sattuu olemaan jostain syystä poissa, hänelle on sijai­nen. Ja me koros­tamme aina, että pitää ja saa kysyä ihan mitä tahansa, jos jokin asia tuntuu epäsel­vältä, Oja sanoo.

Pitää ja saa kysyä ihan mitä tahansa, jos jokin asia tuntuu epäselvältä.

Liiton työsuo­je­lu­toi­min­nasta Oja toteaa tyyty­väi­senä, että se on ”aika hyvällä tolalla ”. Jos työsuo­je­lu­val­tuu­tettu itse vain on aktii­vi­nen, tietoa kyllä saa ja esimer­kiksi jatku­vasti pidet­tä­villä ajan­koh­tais­päi­villä voi aina päivit­tää tietonsa. Oja muis­tut­taa hänkin, että liiton tulisi pitää työtur­val­li­suus­asiat keskiössä omassa toimintasuunnitelmassaan.

– Niihin pitää kiin­nit­tää huomiota, jotta meillä kaikilla olisi koko työuramme ajan terveel­listä ja turval­lista tehdä töitä, Oja tiivistää.