Raken­namme yhteistä tule­vai­suutta – liit­to­ko­kouse­dus­ta­jat haastattelussa

SATU HEIJARI

Laitila
Tekno­lo­gia­teol­li­suus
Yhteis­työn Tekijät

Tasa-arvoa ja työssä jaksamista

Teol­li­suus­lii­ton ensim­mäi­sissä liit­to­ko­kous­vaa­leissa valit­tiin 442 edus­ta­jaa Tampe­reen liit­to­ko­kouk­seen. Valmet Auto­mo­tive Oyj:n Uuden­kau­pun­gin auto­teh­taan maalaamo-osas­ton luot­ta­mus­mies Satu Heijari oli vaalin ääni­ha­rava 327 äänellä.

– En olisi ikinä voinut odot­taa, että saan eniten ääniä. Olen äärim­mäi­sen yllät­ty­nyt ja kiitol­li­nen luot­ta­muk­sesta, Heijari kertoo.

Tampe­reella 22.–24. touko­kuuta 2023 järjes­tet­tä­vässä liit­to­ko­kouk­sessa on mukana monta ensi­ker­ta­laista. Aiem­min Heijari on ollut Metal­li­lii­ton liittokokousedustajana.

– On tosi hienoa, että uusia jäse­niä tuli vali­tuksi ympäri Suomea. Naisia­kin tuli hyvin vali­tuksi, Heijari sanoo.

Auto­teh­taan arjesta katsot­tuna työmark­ki­noilta löytyy konkreet­ti­sia paran­nus­koh­teita, joista on hyvä keskus­tella myös liittokokouksessa.

– Haluai­sin selkeäm­mät sään­nöt siihen, ettei työnan­taja pystyisi yksi­puo­li­sesti muut­ta­maan työtun­ti­jär­jes­tel­mää. Se mieti­tyt­tää jäse­nis­töä työpai­kalla, Heijari kertoo.

Työn ja perheen yhteen­so­vit­ta­mi­nen pitäisi olla nykyistä helpom­paa, ja työssä jaksa­mi­nen on kaik­ki­nensa tärkeä teema. Heijari haluaa keskus­tella liit­to­ko­kouk­sessa myös palkkatasa-arvosta.

VAIKUTTAMISTA YHTEISKUNNAN ERI ALUEILLA

Liit­to­ko­kous päät­tää stra­te­giasta, joka linjaa Teol­li­suus­lii­ton toimin­nan vuosille 2023–2028. Stra­te­giae­si­tyk­seen on kirjattu muun muassa yleis­si­to­vien työeh­to­so­pi­mus­ten vahvis­ta­mi­nen ja luot­ta­mus­mies­ten aseman parantaminen.

– Yleis­si­tova työeh­to­so­pi­mus mahdol­lis­taa paikal­li­sen sopi­mi­sen todella laajasti. Työnan­ta­ja­puo­li­kin pitäisi saada ymmär­tä­mään, että yleis­si­to­vuus on edel­leen tärkeää, Heijari sanoo.

Haluai­sin selkeäm­mät sään­nöt siihen, ettei työnan­taja pystyisi yksi­puo­li­sesti muut­ta­maan työtuntijärjestelmää.

Teol­li­suus­lii­ton yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mis­työ on muun muassa sitä, että liitto pyrkii saamaan työn­te­ki­jöille tärkeitä asioita maan halli­tuk­sen ohjelmaan.

– Toivon, että edel­leen pysty­tään vaikut­ta­maan asioi­hin, vaikka toden­nä­köi­sesti tulee kokoo­mus­ve­toi­nen oikeis­to­hal­li­tus, Heijari sanoo.

Ammat­ti­liitto on yhtä vahva kuin sen jäsen­kunta. Heijari pohtii, että tiedon lisää­mi­nen työmark­ki­noista ja työeh­doista on keskei­nen keino hank­kia lisää jäseniä.

– Kun ei ole tietoa, osa kuvit­te­lee kaiken tule­van laista, Heijari sanoo.

JARI LESKISENOJA

Savu­koski
Kaivo­sala
Teol­li­suu­den Vaikuttajat

Yhte­näi­nen porukka ja leveät hartiat

– Kyllä se antaa tukea, että tietää henki­lös­tön olevan takana työpai­kalla, sanoo Jari Leski­se­noja, joka toimii pääluot­ta­mus­mie­henä Sodan­ky­lässä sijait­se­valla Boli­den Kevitsa Mining Oy:n kaivoksella.

Leski­se­noja oli Teol­li­suu­den Vaikut­ta­jat ‑vaali­lii­ton valta­kun­nal­li­nen ääni­ha­rava 267 äänel­lään. Hän arvioi, että tulok­sen takana on ahkera jalka­työ kaivok­sella ja työn­te­ki­jöi­den kanssa keskusteleminen.

Työnan­ta­ja­puo­lella on ollut haluk­kuutta yhdis­tää kaivo­sa­lan työeh­to­so­pi­mus tekno­lo­gia­teol­li­suu­den sopi­muk­seen. Tämä on yksi teema, josta on hyvä keskus­tella liit­to­ko­kouk­sessa, sillä alalla on omat erityispiirteensä.

– On tärkeää, että kaivo­sa­lalla säilyy oma työeh­to­so­pi­mus ja että sitä kehi­te­tään entistä sopi­vam­maksi tälle alalle, Leski­se­noja sanoo.

Liit­to­ko­kous­vaa­leissa kaivo­sa­lan vaali­pii­rin äänes­tys­pro­sentti nousi jaetulle kärkipaikalle.

– Meillä on aktii­vista poruk­kaa ja kova järjes­täy­ty­mi­saste. Siinä­kin mielessä on tärkeää, että ala otetaan huomioon, Leski­se­noja sanoo.

AY-LIIKKEEN ROOLI KESKUSTELUIHIN

Leski­se­noja toivoo, että liit­to­ko­kouk­sessa keskus­tel­laan liiton tule­vai­suu­desta ja ay-liik­keen roolista yleensä.

– Nyky­ajan työelämä menee yhä tiukem­maksi. Toivon, että Teol­li­suus­lii­ton leveät hartiat näky­vät, kun ajetaan jäse­nis­tön etuja, Leski­se­noja sanoo.

Toivon, että Teol­li­suus­lii­ton leveät hartiat näky­vät, kun ajetaan jäse­nis­tön etuja.

Hartioita tarvi­taan muun muassa palkoista neuvoteltaessa.

– Siinä on petrat­ta­vaa. On saatava neuvo­tel­tua ansio­taso sellai­seksi, ettei osto­voima laske. Siinä on tavoi­tetta, Leski­se­noja sanoo.

Työnan­ta­ja­puoli puhuu paljon paikal­li­sen sopi­mi­sen lisää­mi­sestä. Leski­se­noja katsoo, että asia kulkee käsi kädessä luot­ta­mus­mies­ten aseman vahvis­ta­mi­sen kanssa.

– Luot­ta­mus­mie­het ovat kovassa paineessa varsin­kin, jos on paikal­lista sopi­mista. Pitää olla turva takana, että uskal­taa neuvo­tella, Leski­se­noja sanoo.

Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­sen Leski­se­noja näkee tärkeänä liiton toimin­ta­muo­tona. Yhte­näi­sellä liitolla on parhaat mahdol­li­suu­det kään­tää asioita jäsen­tensä eduksi.

– Liiton sisällä on poli­ti­koin­tia ja se näkyy välillä haital­li­ses­ti­kin. Toivon, että tule­vai­suu­dessa olemme yhte­näistä poruk­kaa, Leski­se­noja sanoo.

JARI MAKKONEN

Punka­harju
Mekaa­ni­nen metsäteollisuus
Yhteis­työn Tekijät

Liiton jäse­nenä jäät voitolle

– Moni sanoi, että on tärkeää saada tältä tontilta joku läpi viemään asioita eteen­päin, kertoo Metsä Woodin Punka­har­jun vane­ri­teh­taan pääluot­ta­mus­mies Jari Makko­nen.

Pitkään osas­ton luot­ta­mus­mie­henä ollut ja vuoden alussa pääluot­ta­mus­mie­henä aloit­ta­nut Makko­nen oli liit­to­ko­kous­vaa­leissa puutuo­te­sek­to­rin ääni­ha­rava 164 äänellä.

– Ääni­määrä yllätti täysin. Asia­mie­het ja muut puoles­ta­pu­hu­jat teki­vät hyvää työtä, Makko­nen sanoo.

Hän arvioi, että Punka­har­jun vaneri- ja kerto­puu­teh­taalla äänes­tys­pro­sentti oli 60–70.

Aktii­vi­suu­den takana ovat toimiva ammat­tio­sasto ja heti työsuh­teen alkaessa annettu pereh­dy­tys. Uudet teki­jät käyvät pääluot­ta­mus­mie­hen puheilla ja saavat tieto­pa­ke­tin liiton jäsenyydestä.

– Kun liityt liit­toon ja käytät etuja, jäät voitolle, Makko­nen tiivistää.

Ensim­mäi­seen liit­to­ko­kouk­seensa Makko­nen lähtee avoi­min mielin tuomaan esiin oman työpai­kan ja alan ääntä.

– Ammat­tio­sas­to­jen esityk­set kiin­nos­ta­vat todella paljon, Makko­nen kertoo.

MUUTOS NÄYTTI VAHVUUDEN

Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa koet­tiin viime vuonna iso muutos. Alalla siir­ryt­tiin yritys­koh­tai­siin työeh­to­so­pi­muk­siin, kun työnan­ta­jia edus­tava Metsä­teol­li­suus ry lopetti työehtosopimustoiminnan.

Muutos­ti­lan­teessa Teol­li­suus­lii­ton vahvuu­det tuli­vat esiin. Suuren neuvot­telu-urakan jälkeen lähes kaikki Teol­li­suus­lii­ton jäse­net on saatu työeh­to­so­pi­mus­ten piiriin.

– Kun mennään yritys­koh­tai­siin työeh­to­so­pi­muk­siin, työnan­taja yrit­tää heiken­tää ehtoja. Pidän erit­täin tärkeänä, että liitto sopii tessit, Makko­nen sanoo.

Moni sanoi, että on tärkeää saada tältä tontilta joku läpi viemään asioita eteenpäin.

Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa sovit­tiin palkan­ko­ro­tuk­sista ennen hinto­jen lähtöä laukalle, joten osto­voima on ollut alan työn­te­ki­jöillä koetuksella.

– Seuraa­vissa neuvot­te­luissa on meidän vuoromme pyytää enem­män, Makko­nen sanoo.

Liit­to­ko­kous aset­taa seuraa­van viisi­vuo­tis­kau­den stra­te­giassa toimin­nan linjat ja tavoit­teet. Makko­nen arvioi, että liiton toiminta on monin tavoin oikeilla raiteilla.

Luot­ta­mus­hen­ki­löi­den tuke­mi­nen on yksi tärkeä liiton tehtävä, joka tukee myös jäsenhankintaa.

– Onneksi on liitto. Voin soit­taa tutulle sopi­mus­asian­tun­ti­jalle ja kysyä miten asia on, Makko­nen sanoo.

TUIJA PIRCKLÉN

Vantaa
Vies­tin­tä­alan toimi­hen­ki­löt Grafi­net ry
Yhteis­työn Tekijät

SELKEÄT LINJAT LIITTOKOKOUKSESTA

”Liit­to­ko­kouk­sen tärkein tehtävä on antaa pääsuun­ta­vii­vat siihen, mihin suun­taan liiton halu­taan mene­vän. Isojen linjo­jen tulee olla selkeät.

Meidän vies­tin­tä­alan toimi­hen­ki­löi­den työ muut­tui suuresti koro­nan myötä. Nyky­ään alalla tehdään paljon hybri­di­työtä, jossa on itse huoleh­dit­tava työn ja vapaa-ajan tasa­pai­nosta ja hyvistä työskentelyolosuhteista.

Paikal­li­sia sopi­muk­sia on alal­lamme tehty jo pitkään. Vaikka se on tuttua, sopi­mi­sen kult­tuuri on muut­tu­nut ja sen johdosta molem­milla puolilla neuvot­te­lu­pöy­tää tulee opetella uusia neuvottelutapoja.

Alamme työeh­to­so­pi­mus ei ole yleis­si­tova, mutta kun katsoo koko­nai­suutta, yleis­si­to­vuu­desta tulee pitää kiinni”, sanoo Tuija Pircklén.

TOMMI SAUVOLAINEN

Kemi
Tekno­lo­gia­teol­li­suus
Teol­li­suu­den Vaikuttajat

RAKENNETAAN YHTEINEN LIITTO

”Toivon, että liit­to­ko­kouk­sessa keskus­tel­laan aktii­vi­sesti stra­te­giasta ja siitä, millai­seksi liitto muodos­tuu tule­vai­suu­dessa. Pyri­tään raken­ta­maan yhtei­nen liitto.

Tekno­lo­gia­sek­tori pystyy tehok­kaasti valvo­maan jäsen­ten etuja, mutta meillä on omas­ta­kin takaa mata­la­palkka-aloja. Pitää olla soli­daa­ri­nen ja muis­taa pienem­pien alojen työntekijät.

Lakko-oikeus ja luot­ta­mus­mie­hen asema ovat perus­asioita, joita puolus­te­taan viimei­seen asti. Ne ovat perusta koko toimin­nalle. Jos ne mure­ne­vat, mure­nee pikku­hil­jaa koko ay-liike.

Liit­to­ko­kouk­sessa on paljon ensi­ker­ta­lai­sia. Toivot­ta­vasti heillä syttyy kipinä jäädä edun­val­von­nan pariin tavoit­te­le­maan parem­paa työelä­mää”, sanoo Tommi Sauvo­lai­nen.

TIMO LÖPPÖNEN

Lappeen­ranta
Pelti- ja teollisuuseristysala
Yhteis­työn Tekijät

AKTIVOINTITYÖTÄ PITÄÄ JATKAA

”Meillä pelti- ja teol­li­suuse­ris­ty­salla äänes­tys­pro­sentti oli hyvin alhai­nen. Liit­to­ko­kous­vaa­lien koko­nai­sää­nes­tys­pro­sentti oli aika hyvä, mutta olisin iloi­sempi, jos oltai­siin lähem­pänä edus­kun­ta­vaa­lien lukuja. Liit­to­ko­kous­vaa­leissa puhu­taan kuiten­kin suoraan duuna­reita kosket­ta­vista asioista.

Aktii­vi­suutta pitää enti­ses­tään lisätä, että ymmär­re­tään liiton olevan tuke­massa duuna­reita. Väen akti­vointi vaatii hyvin­kin paljon ruohon­juu­ri­ta­son työtä.

Luot­ta­mus­mie­hen suojaan ei pidä puut­tua. Suoja täytyy olla, kun joutuu käsit­te­le­mään hyvin­kin vaikeita asioita. Myös työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuus pitää säilyt­tää, muuten voi avau­tua hyvin­kin villit mark­ki­nat”, sanoo Timo Löppö­nen.

AAPO PALANDER

Jyväs­kylä
Media- ja painoa­lan työntekijät
Yhteis­työn Tekijät

ME OLEMME PORUKASSA LIITTO

”Kokous alkaa olla lähellä, joten uteliai­suus on tunnel­mia kuvaava sana. Lähe­timme muuta­man ammat­tio­sas­ton esityk­sen mene­mään. Kokouk­sessa raken­ne­taan myös media- ja painoa­lan näky­vyyttä suhteessa muihin aloihin.

Lähtö­kohta on, että työmark­ki­noi­den perus­asiat säily­te­tään vähin­tään nykyi­sellä tasolla. Ne ovat arvoja, joita lähden tuke­maan liit­to­ko­kouk­sessa. Meille duuna­reille on jatkos­sa­kin merkit­tävä asia, että liitto näkyy ja kuuluu.

Järjes­täy­ty­mi­saste voisi aina olla parem­pi­kin. On työpaik­koja, joissa on vahva osas­to­toi­minta ja järjes­täy­ty­mi­nen, mutta osa työn­te­ki­jöistä ei ole asioista tietoi­nen. On tärkeää kertoa, että me olemme poru­kassa se liitto”, sanoo Aapo Palan­der.

EVELIINA KOIVISTO

Tampere
Jakelu
Teol­li­suu­den Vaikuttajat

KAIKKI ALAT OTETTAVA HUOMIOON

”Liit­to­fuusion aikaan oli pelkona, että seuraa­vien vaalien jälkeen on vain enti­siä metal­li­tyyp­pejä johta­massa. Ikävä sanoa, mutta vähän liikaa ollaan menossa siihen suuntaan.

Täytyy itse pitää esillä, että aloja on monia, vaikka kaikki eivät olisi yhteis­kun­nal­li­sesti niin merkit­tä­viä pääna­vaa­jia. Oma liitto on meille jaka­jille tärkeä juttu.

Ammat­tio­sas­tossa tehtiin aloit­teita esimer­kiksi yötyöstä, osapäi­vä­työstä ja työssä jaksa­mi­sesta. Teol­li­suus­lii­tos­sa­kin on ihmi­siä, jotka eivät tule toimeen yhdellä palkalla.

Teol­li­suus­liitto on järjes­tönä ja yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­jana vahva. Liiton julki­set lausun­not ovat viime aikoina paran­tu­neet”, sanoo Eveliina Koivisto.

EINARI GRÖNBERG

Loviisa
Öljy‑, maakaasu- ja petro­ke­mian teollisuus
Yhteis­työn Tekijät

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ JA IHMISARVOJA

”Jäsen on liiton kaiken toimin­nan keskiössä, ja niin sen pitää olla jatkossakin.

Kemian aloilla odotamme, että Teol­li­suus­liitto merkit­tä­vänä yhteis­kun­nal­li­sena vaikut­ta­jana edis­tää kestä­vän kehi­tyk­sen hank­keita. Kier­to­ta­lous ja uusiu­tu­van ener­gian hank­keet ovat toimin­nan keskiössä.

Tule­van halli­tus­kau­den aikana on erityi­sen tärkeää, että saadaan säily­tet­tyä työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuus. On myös selvää, että luot­ta­mus­mies­ten asemaa pitää pystyä vahvistamaan.

Teol­li­suus­lii­ton pitää vastata nuor­ten odotuk­siin ja olla puolus­ta­massa ihmi­soi­keuk­sia ja ay-liik­keen perus­ar­voja. Soli­daa­ri­suus ja oikeu­den­mu­kai­suus ovat hyvin­voin­ti­val­tion perusta”, sanoo Einari Grön­berg.

JARI BERG

Lapua
Puuse­pän­teol­li­suus
Teol­li­suu­den Vaikuttajat

PUUALAN PALKKAUS KILPAILUKYKYISEKSI

”Palkka-asiaa olisi hyvä käsi­tellä liit­to­ko­kouk­sessa, sillä puuse­pillä on pienet palkat. Saatai­siin tehtyä alasta kilpai­lu­ky­kyi­sempi verrat­tuna metal­liin ja kemi­aan. Olisi myös hyvä, jos saatai­siin luot­ta­mus­mie­hen asema kirja­tuksi lakiin kuten työsuo­je­lu­val­tuu­te­tun asema jo on.

Liiton yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­nen on tärkeää työtä. Onhan se hyvä, että joku puhuu työläis­ten­kin näke­myk­sistä. Epäi­len, että tule­valla halli­tus­kau­della on luvassa kylmää kyytiä työn­te­ki­jöille. Liiton pitää olla tiukkana.

Työn­te­ki­jöitä pitäisi saada lisää liit­ty­mään Teol­li­suus­liit­toon ja muihin liit­toi­hin. Luot­ta­mus­hen­ki­löt ovat työpai­koilla arvok­kaassa roolissa puhu­massa poruk­kaa liit­ty­mään”, sanoo Jari Berg.

JANNE NIEMINEN

Turku
Autoa­lan kauppa ja korjaamotoiminta
Yhteis­työn Tekijät

YHTEISKUNTAVAIKUTTAMISTA VAHVEMMAKSI

”Autoa­lalla ei ole oltu vastaa­vassa tilan­teessa 30 vuoteen. Auto­jen sähköis­ty­mi­nen ja töiden vaati­vuu­den kasvu luovat alalle normaa­lia enem­män palkankorotuspaineita.

Yhteis­kun­nal­li­sesti liiton pitää pystyä vaikut­ta­maan enem­män. Esimer­kiksi edus­kun­ta­vaa­leissa Varsi­nais-Suomen dema­ri­lis­talla ei ollut yhtään teol­li­suus­liit­to­laista ehdo­kasta. Meidän pitäisi panos­taa huomat­ta­vasti enem­män yhteis­kun­nal­li­seen vaikuttamiseen.

Olen huoles­tu­nut järjes­täy­ty­mi­sas­teesta: siinä on iso työn­sarka. Järjes­täy­ty­mi­seen­kin voidaan vaikut­taa yhteis­kun­nal­li­sen vaikut­ta­mi­sen kautta. Kun vaiku­te­taan kaik­kien työoloi­hin, sitä kautta tulee tutuksi myös meidän asiamme”, sanoo Janne Niemi­nen.

SATU SAARELAINEN

Rauta­vaara
Metsä­ala
Teol­li­suu­den Vaikuttajat

AMMATTILAISTEN TYÖLLE ARVOSTUSTA

”Metsä­ala on isossa murrok­sessa. Me metsu­rit olemme katoava luon­non­vara, jos ammat­ti­lais­ten työlle ei anneta arvoa. Käsit­te­lemme tuhan­sia hehtaa­reja metsää, mutta tuotto tulee vasta 80 vuoden kulut­tua, joten työtä ei arvosteta.

Tällä alalla myös ulko­maa­lai­sia työn­te­ki­jöitä voidaan käyt­tää hyväksi, eli ei makseta mitä kuuluu. Se on iso asia, joka pitäisi saada kuntoon. Myös työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuutta pitää puolustaa.

Liiton yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­nen on tärkeää. Esimer­kiksi minis­te­riön ehdo­tus ammat­ti­kou­lu­tuk­sen muut­ta­mi­sesta kaksi­vuo­ti­seksi on pöyris­tyt­tävä. Siinä rajat­tai­siin opis­ke­li­joi­den mahdol­li­suuk­sia jatko-opis­ke­luun”, sanoo Satu Saare­lai­nen.

JANI KÄHKÖNEN

Joen­suu
Muovi­tuote- ja kemiantuoteteollisuus
Yhteis­työn Tekijät

JOUSTOJA TARVITAAN MOLEMPIIN SUUNTIIN

”Työhy­vin­voin­ti­asioita pitää huomioida. Alalla järjes­tel­mät ovat tulleet mutkik­kaam­miksi ja paineet ovat lisään­ty­neet. Työn­tekijän myös pitää olla entistä liik­ku­vampi osas­to­jen välillä.

Jous­toja pitäisi olla toiseen­kin suun­taan, kun esimer­kiksi tarvit­see aikaa perheelle tai muihin tärkei­siin menoi­hin. Jäse­net halua­vat palkal­li­set pekka­set takaisin.

Pääluot­ta­mus­mies ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu ovat ensim­mäi­sinä kiinni asioissa. En pitäisi huonona, jos molem­missa tehtä­vissä pitäisi osata tietyt laajuu­det ja puhut­tai­siin ihan tutkinnoista.

Liiton yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­nen on tärkeää, jotta saadaan oikean­hen­ki­siä päät­tä­jiä ja link­kejä päätök­sen­te­koon. Toivon mukaan se estää kiky-höyräh­dyk­siä”, sanoo Jani Kähkö­nen.

LIITTOKOKOUS

• Teol­li­suus­lii­ton korkein päät­tävä elin, joka pide­tään viiden vuoden välein. Vuoden 2023 liit­to­ko­kous järjes­te­tään Tampere-talossa 22.–24.5.

• Liit­to­ko­kous­vaa­leissa 10.–31.3.2023 valit­tiin 442 edus­ta­jaa liittokokoukseen.
– Sosia­li­de­mo­kraat­tien ja sitou­tu­mat­to­mien Yhteis­työn Teki­jät ‑vaali­liitto sai 64,2 prosent­tia äänistä, mikä toi ja 289 edustajaa.
– Vasem­mis­ton ja sitou­tu­mat­to­mien Teol­li­suu­den Vaikut­ta­jat ‑vaali­liitto sai 35,7 prosent­tia äänistä ja 153 edustajaa.
– Keskus­tan ja sitou­tu­mat­to­mien vaali­liitto sai 0,1 prosent­tia äänistä.

• Teol­li­suus­lii­ton sään­nöissä on listattu varsi­nai­sessa liit­to­ko­kouk­sessa käsi­tel­tä­vät asiat:
– Käsi­tel­lään selon­teko edel­li­sen liit­to­ko­kous­kau­den toiminnasta
– Käsi­tel­lään ammat­tio­sas­to­jen ja halli­tuk­sen teke­mät esitykset
– Pääte­tään tule­van liit­to­ko­kous­kau­den keskei­set linjaukset
– Vali­taan valtuus­ton puheen­joh­ta­jisto sekä muut valtuus­ton varsi­nai­set jäse­net ja varajäsenet
– Vali­taan halli­tuk­sen puheen­joh­ta­jisto sekä muut varsi­nai­set jäse­net ja halli­tuk­sen jäsen­ten henki­lö­koh­tai­set varajäsenet
– Vali­taan tilintarkastajat