Raken­namme yhteistä tulevai­suutta – liitto­ko­kouse­dus­tajat haastattelussa

SATU HEIJARI

Laitila
Tekno­lo­gia­teol­li­suus
Yhteis­työn Tekijät

Tasa-arvoa ja työssä jaksamista

Teolli­suus­liiton ensim­mäi­sissä liitto­ko­kous­vaa­leissa valit­tiin 442 edustajaa Tampe­reen liitto­ko­kouk­seen. Valmet Automo­tive Oyj:n Uuden­kau­pungin autoteh­taan maalaamo-osaston luotta­mus­mies Satu Heijari oli vaalin ääniha­rava 327 äänellä.

– En olisi ikinä voinut odottaa, että saan eniten ääniä. Olen äärim­mäisen yllät­tynyt ja kiitol­linen luotta­muk­sesta, Heijari kertoo.

Tampe­reella 22.–24. touko­kuuta 2023 järjes­tet­tä­vässä liitto­ko­kouk­sessa on mukana monta ensiker­ta­laista. Aiemmin Heijari on ollut Metal­li­liiton liittokokousedustajana.

– On tosi hienoa, että uusia jäseniä tuli valituksi ympäri Suomea. Naisiakin tuli hyvin valituksi, Heijari sanoo.

Autoteh­taan arjesta katsot­tuna työmark­ki­noilta löytyy konkreet­tisia paran­nus­koh­teita, joista on hyvä keskus­tella myös liittokokouksessa.

– Haluaisin selkeämmät säännöt siihen, ettei työnan­taja pystyisi yksipuo­li­sesti muutta­maan työtun­ti­jär­jes­telmää. Se mieti­tyttää jäsenistöä työpai­kalla, Heijari kertoo.

Työn ja perheen yhteen­so­vit­ta­minen pitäisi olla nykyistä helpompaa, ja työssä jaksa­minen on kaikki­nensa tärkeä teema. Heijari haluaa keskus­tella liitto­ko­kouk­sessa myös palkkatasa-arvosta.

VAIKUTTAMISTA YHTEISKUNNAN ERI ALUEILLA

Liitto­ko­kous päättää strate­giasta, joka linjaa Teolli­suus­liiton toiminnan vuosille 2023–2028. Strate­giae­si­tyk­seen on kirjattu muun muassa yleis­si­to­vien työeh­to­so­pi­musten vahvis­ta­minen ja luotta­mus­miesten aseman parantaminen.

– Yleis­si­tova työeh­to­so­pimus mahdol­listaa paikal­lisen sopimisen todella laajasti. Työnan­ta­ja­puo­likin pitäisi saada ymmär­tä­mään, että yleis­si­to­vuus on edelleen tärkeää, Heijari sanoo.

Haluaisin selkeämmät säännöt siihen, ettei työnan­taja pystyisi yksipuo­li­sesti muutta­maan työtuntijärjestelmää.

Teolli­suus­liiton yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mistyö on muun muassa sitä, että liitto pyrkii saamaan työnte­ki­jöille tärkeitä asioita maan halli­tuksen ohjelmaan.

– Toivon, että edelleen pysty­tään vaikut­ta­maan asioihin, vaikka toden­nä­köi­sesti tulee kokoo­mus­ve­toinen oikeis­to­hal­litus, Heijari sanoo.

Ammat­ti­liitto on yhtä vahva kuin sen jäsen­kunta. Heijari pohtii, että tiedon lisää­minen työmark­ki­noista ja työeh­doista on keskeinen keino hankkia lisää jäseniä.

– Kun ei ole tietoa, osa kuvit­telee kaiken tulevan laista, Heijari sanoo.

JARI LESKISENOJA

Savukoski
Kaivo­sala
Teolli­suuden Vaikuttajat

Yhtenäinen porukka ja leveät hartiat

– Kyllä se antaa tukea, että tietää henki­löstön olevan takana työpai­kalla, sanoo Jari Leski­se­noja, joka toimii pääluot­ta­mus­mie­henä Sodan­ky­lässä sijait­se­valla Boliden Kevitsa Mining Oy:n kaivoksella.

Leski­se­noja oli Teolli­suuden Vaikut­tajat ‑vaali­liiton valta­kun­nal­linen ääniha­rava 267 äänel­lään. Hän arvioi, että tuloksen takana on ahkera jalkatyö kaivok­sella ja työnte­ki­jöiden kanssa keskusteleminen.

Työnan­ta­ja­puo­lella on ollut haluk­kuutta yhdistää kaivo­salan työeh­to­so­pimus tekno­lo­gia­teol­li­suuden sopimuk­seen. Tämä on yksi teema, josta on hyvä keskus­tella liitto­ko­kouk­sessa, sillä alalla on omat erityispiirteensä.

– On tärkeää, että kaivo­sa­lalla säilyy oma työeh­to­so­pimus ja että sitä kehite­tään entistä sopivam­maksi tälle alalle, Leski­se­noja sanoo.

Liitto­ko­kous­vaa­leissa kaivo­salan vaali­piirin äänes­tys­pro­sentti nousi jaetulle kärkipaikalle.

– Meillä on aktii­vista porukkaa ja kova järjes­täy­ty­mi­saste. Siinäkin mielessä on tärkeää, että ala otetaan huomioon, Leski­se­noja sanoo.

AY-LIIKKEEN ROOLI KESKUSTELUIHIN

Leski­se­noja toivoo, että liitto­ko­kouk­sessa keskus­tel­laan liiton tulevai­suu­desta ja ay-liikkeen roolista yleensä.

– Nykyajan työelämä menee yhä tiukem­maksi. Toivon, että Teolli­suus­liiton leveät hartiat näkyvät, kun ajetaan jäsenistön etuja, Leski­se­noja sanoo.

Toivon, että Teolli­suus­liiton leveät hartiat näkyvät, kun ajetaan jäsenistön etuja.

Hartioita tarvi­taan muun muassa palkoista neuvoteltaessa.

– Siinä on petrat­tavaa. On saatava neuvo­teltua ansio­taso sellai­seksi, ettei ostovoima laske. Siinä on tavoi­tetta, Leski­se­noja sanoo.

Työnan­ta­ja­puoli puhuu paljon paikal­lisen sopimisen lisää­mi­sestä. Leski­se­noja katsoo, että asia kulkee käsi kädessä luotta­mus­miesten aseman vahvis­ta­misen kanssa.

– Luotta­mus­miehet ovat kovassa paineessa varsinkin, jos on paikal­lista sopimista. Pitää olla turva takana, että uskaltaa neuvo­tella, Leski­se­noja sanoo.

Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­misen Leski­se­noja näkee tärkeänä liiton toimin­ta­muo­tona. Yhtenäi­sellä liitolla on parhaat mahdol­li­suudet kääntää asioita jäsen­tensä eduksi.

– Liiton sisällä on politi­kointia ja se näkyy välillä haital­li­ses­tikin. Toivon, että tulevai­suu­dessa olemme yhtenäistä porukkaa, Leski­se­noja sanoo.

JARI MAKKONEN

Punka­harju
Mekaa­ninen metsäteollisuus
Yhteis­työn Tekijät

Liiton jäsenenä jäät voitolle

– Moni sanoi, että on tärkeää saada tältä tontilta joku läpi viemään asioita eteen­päin, kertoo Metsä Woodin Punka­harjun vaneri­teh­taan pääluot­ta­mus­mies Jari Makkonen.

Pitkään osaston luotta­mus­mie­henä ollut ja vuoden alussa pääluot­ta­mus­mie­henä aloit­tanut Makkonen oli liitto­ko­kous­vaa­leissa puutuo­te­sek­torin ääniha­rava 164 äänellä.

– Äänimäärä yllätti täysin. Asiamiehet ja muut puoles­ta­pu­hujat tekivät hyvää työtä, Makkonen sanoo.

Hän arvioi, että Punka­harjun vaneri- ja kerto­puu­teh­taalla äänes­tys­pro­sentti oli 60–70.

Aktii­vi­suuden takana ovat toimiva ammat­tio­sasto ja heti työsuh­teen alkaessa annettu pereh­dytys. Uudet tekijät käyvät pääluot­ta­mus­miehen puheilla ja saavat tieto­pa­ketin liiton jäsenyydestä.

– Kun liityt liittoon ja käytät etuja, jäät voitolle, Makkonen tiivistää.

Ensim­mäi­seen liitto­ko­kouk­seensa Makkonen lähtee avoimin mielin tuomaan esiin oman työpaikan ja alan ääntä.

– Ammat­tio­sas­tojen esitykset kiinnos­tavat todella paljon, Makkonen kertoo.

MUUTOS NÄYTTI VAHVUUDEN

Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa koettiin viime vuonna iso muutos. Alalla siirryt­tiin yritys­koh­tai­siin työeh­to­so­pi­muk­siin, kun työnan­tajia edustava Metsä­teol­li­suus ry lopetti työehtosopimustoiminnan.

Muutos­ti­lan­teessa Teolli­suus­liiton vahvuudet tulivat esiin. Suuren neuvot­telu-urakan jälkeen lähes kaikki Teolli­suus­liiton jäsenet on saatu työeh­to­so­pi­musten piiriin.

– Kun mennään yritys­koh­tai­siin työeh­to­so­pi­muk­siin, työnan­taja yrittää heikentää ehtoja. Pidän erittäin tärkeänä, että liitto sopii tessit, Makkonen sanoo.

Moni sanoi, että on tärkeää saada tältä tontilta joku läpi viemään asioita eteenpäin.

Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa sovit­tiin palkan­ko­ro­tuk­sista ennen hintojen lähtöä laukalle, joten ostovoima on ollut alan työnte­ki­jöillä koetuksella.

– Seuraa­vissa neuvot­te­luissa on meidän vuoromme pyytää enemmän, Makkonen sanoo.

Liitto­ko­kous asettaa seuraavan viisi­vuo­tis­kauden strate­giassa toiminnan linjat ja tavoit­teet. Makkonen arvioi, että liiton toiminta on monin tavoin oikeilla raiteilla.

Luotta­mus­hen­ki­löiden tukeminen on yksi tärkeä liiton tehtävä, joka tukee myös jäsenhankintaa.

– Onneksi on liitto. Voin soittaa tutulle sopimus­asian­tun­ti­jalle ja kysyä miten asia on, Makkonen sanoo.

TUIJA PIRCKLÉN

Vantaa
Viestin­tä­alan toimi­hen­kilöt Grafinet ry
Yhteis­työn Tekijät

SELKEÄT LINJAT LIITTOKOKOUKSESTA

”Liitto­ko­kouksen tärkein tehtävä on antaa pääsuun­ta­viivat siihen, mihin suuntaan liiton halutaan menevän. Isojen linjojen tulee olla selkeät.

Meidän viestin­tä­alan toimi­hen­ki­löiden työ muuttui suuresti koronan myötä. Nykyään alalla tehdään paljon hybri­di­työtä, jossa on itse huoleh­dit­tava työn ja vapaa-ajan tasapai­nosta ja hyvistä työskentelyolosuhteista.

Paikal­lisia sopimuksia on alallamme tehty jo pitkään. Vaikka se on tuttua, sopimisen kulttuuri on muuttunut ja sen johdosta molem­milla puolilla neuvot­te­lu­pöytää tulee opetella uusia neuvottelutapoja.

Alamme työeh­to­so­pimus ei ole yleis­si­tova, mutta kun katsoo kokonai­suutta, yleis­si­to­vuu­desta tulee pitää kiinni”, sanoo Tuija Pircklén.

TOMMI SAUVOLAINEN

Kemi
Tekno­lo­gia­teol­li­suus
Teolli­suuden Vaikuttajat

RAKENNETAAN YHTEINEN LIITTO

”Toivon, että liitto­ko­kouk­sessa keskus­tel­laan aktii­vi­sesti strate­giasta ja siitä, millai­seksi liitto muodostuu tulevai­suu­dessa. Pyritään raken­ta­maan yhteinen liitto.

Tekno­lo­gia­sek­tori pystyy tehok­kaasti valvo­maan jäsenten etuja, mutta meillä on omastakin takaa matala­palkka-aloja. Pitää olla solidaa­rinen ja muistaa pienem­pien alojen työntekijät.

Lakko-oikeus ja luotta­mus­miehen asema ovat perus­asioita, joita puolus­te­taan viimei­seen asti. Ne ovat perusta koko toimin­nalle. Jos ne murenevat, murenee pikku­hiljaa koko ay-liike.

Liitto­ko­kouk­sessa on paljon ensiker­ta­laisia. Toivot­ta­vasti heillä syttyy kipinä jäädä edunval­vonnan pariin tavoit­te­le­maan parempaa työelämää”, sanoo Tommi Sauvo­lainen.

TIMO LÖPPÖNEN

Lappeen­ranta
Pelti- ja teollisuuseristysala
Yhteis­työn Tekijät

AKTIVOINTITYÖTÄ PITÄÄ JATKAA

”Meillä pelti- ja teolli­suuse­ris­ty­salla äänes­tys­pro­sentti oli hyvin alhainen. Liitto­ko­kous­vaa­lien kokonai­sää­nes­tys­pro­sentti oli aika hyvä, mutta olisin iloisempi, jos oltai­siin lähem­pänä eduskun­ta­vaa­lien lukuja. Liitto­ko­kous­vaa­leissa puhutaan kuitenkin suoraan duuna­reita kosket­ta­vista asioista.

Aktii­vi­suutta pitää entises­tään lisätä, että ymmär­re­tään liiton olevan tukemassa duuna­reita. Väen aktivointi vaatii hyvinkin paljon ruohon­juu­ri­tason työtä.

Luotta­mus­miehen suojaan ei pidä puuttua. Suoja täytyy olla, kun joutuu käsit­te­le­mään hyvinkin vaikeita asioita. Myös työeh­to­so­pi­musten yleis­si­to­vuus pitää säilyttää, muuten voi avautua hyvinkin villit markkinat”, sanoo Timo Löppönen.

AAPO PALANDER

Jyväs­kylä
Media- ja painoalan työntekijät
Yhteis­työn Tekijät

ME OLEMME PORUKASSA LIITTO

”Kokous alkaa olla lähellä, joten uteliai­suus on tunnelmia kuvaava sana. Lähetimme muutaman ammat­tio­saston esityksen menemään. Kokouk­sessa raken­ne­taan myös media- ja painoalan näkyvyyttä suhteessa muihin aloihin.

Lähtö­kohta on, että työmark­ki­noiden perus­asiat säily­te­tään vähin­tään nykyi­sellä tasolla. Ne ovat arvoja, joita lähden tukemaan liitto­ko­kouk­sessa. Meille duuna­reille on jatkos­sakin merkit­tävä asia, että liitto näkyy ja kuuluu.

Järjes­täy­ty­mi­saste voisi aina olla parem­pikin. On työpaik­koja, joissa on vahva osasto­toi­minta ja järjes­täy­ty­minen, mutta osa työnte­ki­jöistä ei ole asioista tietoinen. On tärkeää kertoa, että me olemme porukassa se liitto”, sanoo Aapo Palander.

EVELIINA KOIVISTO

Tampere
Jakelu
Teolli­suuden Vaikuttajat

KAIKKI ALAT OTETTAVA HUOMIOON

”Liitto­fuusion aikaan oli pelkona, että seuraa­vien vaalien jälkeen on vain entisiä metal­li­tyyp­pejä johta­massa. Ikävä sanoa, mutta vähän liikaa ollaan menossa siihen suuntaan.

Täytyy itse pitää esillä, että aloja on monia, vaikka kaikki eivät olisi yhteis­kun­nal­li­sesti niin merkit­täviä pääna­vaajia. Oma liitto on meille jakajille tärkeä juttu.

Ammat­tio­sas­tossa tehtiin aloit­teita esimer­kiksi yötyöstä, osapäi­vä­työstä ja työssä jaksa­mi­sesta. Teolli­suus­lii­tos­sakin on ihmisiä, jotka eivät tule toimeen yhdellä palkalla.

Teolli­suus­liitto on järjes­tönä ja yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­jana vahva. Liiton julkiset lausunnot ovat viime aikoina paran­tu­neet”, sanoo Eveliina Koivisto.

EINARI GRÖNBERG

Loviisa
Öljy‑, maakaasu- ja petro­ke­mian teollisuus
Yhteis­työn Tekijät

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ JA IHMISARVOJA

”Jäsen on liiton kaiken toiminnan keskiössä, ja niin sen pitää olla jatkossakin.

Kemian aloilla odotamme, että Teolli­suus­liitto merkit­tä­vänä yhteis­kun­nal­li­sena vaikut­ta­jana edistää kestävän kehityksen hankkeita. Kierto­ta­lous ja uusiu­tuvan energian hankkeet ovat toiminnan keskiössä.

Tulevan halli­tus­kauden aikana on erityisen tärkeää, että saadaan säily­tettyä työeh­to­so­pi­musten yleis­si­to­vuus. On myös selvää, että luotta­mus­miesten asemaa pitää pystyä vahvistamaan.

Teolli­suus­liiton pitää vastata nuorten odotuk­siin ja olla puolus­ta­massa ihmisoi­keuksia ja ay-liikkeen perus­ar­voja. Solidaa­ri­suus ja oikeu­den­mu­kai­suus ovat hyvin­voin­ti­val­tion perusta”, sanoo Einari Grönberg.

JARI BERG

Lapua
Puuse­pän­teol­li­suus
Teolli­suuden Vaikuttajat

PUUALAN PALKKAUS KILPAILUKYKYISEKSI

”Palkka-asiaa olisi hyvä käsitellä liitto­ko­kouk­sessa, sillä puuse­pillä on pienet palkat. Saatai­siin tehtyä alasta kilpai­lu­ky­kyi­sempi verrat­tuna metal­liin ja kemiaan. Olisi myös hyvä, jos saatai­siin luotta­mus­miehen asema kirja­tuksi lakiin kuten työsuo­je­lu­val­tuu­tetun asema jo on.

Liiton yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen on tärkeää työtä. Onhan se hyvä, että joku puhuu työläis­tenkin näkemyk­sistä. Epäilen, että tulevalla halli­tus­kau­della on luvassa kylmää kyytiä työnte­ki­jöille. Liiton pitää olla tiukkana.

Työnte­ki­jöitä pitäisi saada lisää liitty­mään Teolli­suus­liit­toon ja muihin liittoihin. Luotta­mus­hen­kilöt ovat työpai­koilla arvok­kaassa roolissa puhumassa porukkaa liitty­mään”, sanoo Jari Berg.

JANNE NIEMINEN

Turku
Autoalan kauppa ja korjaamotoiminta
Yhteis­työn Tekijät

YHTEISKUNTAVAIKUTTAMISTA VAHVEMMAKSI

”Autoa­lalla ei ole oltu vastaa­vassa tilan­teessa 30 vuoteen. Autojen sähköis­ty­minen ja töiden vaati­vuuden kasvu luovat alalle normaalia enemmän palkankorotuspaineita.

Yhteis­kun­nal­li­sesti liiton pitää pystyä vaikut­ta­maan enemmän. Esimer­kiksi eduskun­ta­vaa­leissa Varsi­nais-Suomen demari­lis­talla ei ollut yhtään teolli­suus­liit­to­laista ehdokasta. Meidän pitäisi panostaa huomat­ta­vasti enemmän yhteis­kun­nal­li­seen vaikuttamiseen.

Olen huoles­tunut järjes­täy­ty­mi­sas­teesta: siinä on iso työnsarka. Järjes­täy­ty­mi­seenkin voidaan vaikuttaa yhteis­kun­nal­lisen vaikut­ta­misen kautta. Kun vaiku­te­taan kaikkien työoloihin, sitä kautta tulee tutuksi myös meidän asiamme”, sanoo Janne Nieminen.

SATU SAARELAINEN

Rauta­vaara
Metsäala
Teolli­suuden Vaikuttajat

AMMATTILAISTEN TYÖLLE ARVOSTUSTA

”Metsäala on isossa murrok­sessa. Me metsurit olemme katoava luonnon­vara, jos ammat­ti­laisten työlle ei anneta arvoa. Käsit­te­lemme tuhansia hehtaa­reja metsää, mutta tuotto tulee vasta 80 vuoden kuluttua, joten työtä ei arvosteta.

Tällä alalla myös ulkomaa­laisia työnte­ki­jöitä voidaan käyttää hyväksi, eli ei makseta mitä kuuluu. Se on iso asia, joka pitäisi saada kuntoon. Myös työeh­to­so­pi­musten yleis­si­to­vuutta pitää puolustaa.

Liiton yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen on tärkeää. Esimer­kiksi minis­te­riön ehdotus ammat­ti­kou­lu­tuksen muutta­mi­sesta kaksi­vuo­ti­seksi on pöyris­tyt­tävä. Siinä rajat­tai­siin opiske­li­joiden mahdol­li­suuksia jatko-opiske­luun”, sanoo Satu Saare­lainen.

JANI KÄHKÖNEN

Joensuu
Muovi­tuote- ja kemiantuoteteollisuus
Yhteis­työn Tekijät

JOUSTOJA TARVITAAN MOLEMPIIN SUUNTIIN

”Työhy­vin­voin­ti­asioita pitää huomioida. Alalla järjes­telmät ovat tulleet mutkik­kaam­miksi ja paineet ovat lisään­ty­neet. Työntekijän myös pitää olla entistä liikku­vampi osastojen välillä.

Joustoja pitäisi olla toiseenkin suuntaan, kun esimer­kiksi tarvitsee aikaa perheelle tai muihin tärkei­siin menoihin. Jäsenet haluavat palkal­liset pekkaset takaisin.

Pääluot­ta­mus­mies ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu ovat ensim­mäi­sinä kiinni asioissa. En pitäisi huonona, jos molem­missa tehtä­vissä pitäisi osata tietyt laajuudet ja puhut­tai­siin ihan tutkinnoista.

Liiton yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen on tärkeää, jotta saadaan oikean­hen­kisiä päättäjiä ja linkkejä päätök­sen­te­koon. Toivon mukaan se estää kiky-höyräh­dyksiä”, sanoo Jani Kähkönen.

LIITTOKOKOUS

• Teolli­suus­liiton korkein päättävä elin, joka pidetään viiden vuoden välein. Vuoden 2023 liitto­ko­kous järjes­te­tään Tampere-talossa 22.–24.5.

• Liitto­ko­kous­vaa­leissa 10.–31.3.2023 valit­tiin 442 edustajaa liittokokoukseen.
– Sosia­li­de­mo­kraat­tien ja sitou­tu­mat­to­mien Yhteis­työn Tekijät ‑vaali­liitto sai 64,2 prosenttia äänistä, mikä toi ja 289 edustajaa.
– Vasem­miston ja sitou­tu­mat­to­mien Teolli­suuden Vaikut­tajat ‑vaali­liitto sai 35,7 prosenttia äänistä ja 153 edustajaa.
– Keskustan ja sitou­tu­mat­to­mien vaali­liitto sai 0,1 prosenttia äänistä.

• Teolli­suus­liiton säännöissä on listattu varsi­nai­sessa liitto­ko­kouk­sessa käsitel­tävät asiat:
– Käsitel­lään selon­teko edellisen liitto­ko­kous­kauden toiminnasta
– Käsitel­lään ammat­tio­sas­tojen ja halli­tuksen tekemät esitykset
– Pääte­tään tulevan liitto­ko­kous­kauden keskeiset linjaukset
– Valitaan valtuuston puheen­joh­ta­jisto sekä muut valtuuston varsi­naiset jäsenet ja varajäsenet
– Valitaan halli­tuksen puheen­joh­ta­jisto sekä muut varsi­naiset jäsenet ja halli­tuksen jäsenten henki­lö­koh­taiset varajäsenet
– Valitaan tilin­tar­kas­tajat