Hyvä paha ekolo­ginen siirtymä – Miten muutos voidaan toteuttaa mahdol­li­simman oikeudenmukaisesti?

Ekolo­gista siirtymää ei kannata pysäyttää, koska ilmas­ton­muu­toksen ja luonto­kadon pysäyt­tä­mi­sestä hyötyvät pitkällä tähtäyk­sellä kaikki. Samalla siirty­mään liittyvät ongelmat voivat herättää huolta. Esimer­kiksi energian ja ruoan hintojen noususta kärsivät eniten kaikkein pienituloisimmat.

Tammi­kuun 17. päivä palkan­saa­ja­kes­kus­jär­jestöt SAK ja STTK lähtivät yli kuuden­kym­menen muun järjestön kanssa mukaan Finnwatchin koordi­noi­maan kampan­jaan, joka vaatii oikeu­den­mu­kaista ekolo­gista siirtymää. Myös Teolli­suus­liitto on mukana kampanjakoalitiossa.

– Suomi ja suoma­laiset hyötyvät monella tapaa ekolo­gi­sesta siirty­mästä. Nyt pitää kuitenkin varmistaa, että kaikki pysyvät muutok­sessa mukana, muistuttaa palkan­saa­ja­kes­kus­jär­jestö SAK:n puheen­joh­taja Jarkko Eloranta.

AVAIMET SEURAAVALLA EDUSKUNNALLA

Kampan­jalla halutaan vaikuttaa eduskun­ta­vaa­li­kes­kus­te­luun ja tulevaan halli­tus­oh­jel­maan. Eduskun­ta­vaa­lieh­dok­kaita kannus­te­taan sitou­tu­maan oikeu­den­mu­kaisen ekolo­gisen siirtymän periaat­tei­siin, jotka on muotoiltu yhdessä kampan­jaan osallis­tu­vien järjes­töjen kesken.

Sitou­muksen antaneiden ehdok­kaiden nimet julkais­taan kampanjan verkko­si­vuilla verkko-osoit­teessa Oikeudenmukainensiirtyma.fi. Ehdok­kaat voivat vastauk­sis­saan tuoda myös omin sanoin esille, miten aikoi­sivat kansan­edus­ta­jana varmistaa oikeu­den­mu­kaisen ekolo­gisen siirtymän toteutumisen.

Nyt pitää varmistaa, että kaikki pysyvät muutok­sessa mukana.

Kansa­laiset voivat käydä sivus­tolla tarkis­ta­massa, ketkä ehdok­kaista ovat sitou­tu­neet periaat­tei­siin. Sivus­tolla voi käydä myös haasta­massa ehdok­kaita mukaan. Lisäksi siellä voi osallistua keskus­te­luun ja hakea vinkkejä some-vaikut­ta­mi­seen aiheesta.

KYMMENEN PERIAATETTA

Kampan­jassa oikeu­den­mu­kaisen siirtymän periaat­teet on koottu kymme­neen kohtaan. Periaat­teissa vaadi­taan muun muassa tulevat sukupolvet huomioivia etupai­not­teisia ilmasto- ja luonto­ka­to­toimia, siirty­mä­aloilla työsken­te­le­vien ihmisten tunnis­ta­mista ja tukemista, osaami­seen panos­ta­mista sekä kustan­nusten oikeu­den­mu­kaista jakoa.

Periaat­teiden mukaan työmark­ki­naos­a­puo­lilla, kansa­lais­jär­jes­töillä, muilla sidos­ryh­millä ja yksit­täi­sillä ihmisillä on oltava mahdol­li­suus osallistua ilmasto- ja luonto­ka­to­toi­mien suunnit­te­luun, toteu­tuk­seen ja päätök­sen­te­koon sekä tehtyjen toimien arviointiin.

Siirty­mässä on varmis­tet­tava sekä Suomessa että maail­malla työvoiman oikeu­den­mu­kainen siirty­minen hiili­va­pai­siin tuotanto- ja palve­lu­teh­tä­viin päivit­tä­mällä osaamista sekä luomalla ihmisar­voista työtä ja hyvälaa­tuisia työpaikkoja.

Suomessa ekolo­gisen siirtymän etene­mistä ja sen vaiku­tuksia ihmisoi­keuk­sien toteu­tu­mi­seen, työlli­syy­teen ja osaami­seen, talou­del­li­seen eriar­voi­suu­teen, huolto­var­muu­teen sekä haavoit­tu­viin, margi­na­li­soi­tuihin ja syrjin­nälle alttii­siin ihmisiin on seurat­tava erilli­sellä mittaristolla.

MIKÄ ON EKOLOGINEN SIIRTYMÄ?

• Ekolo­gi­sella siirty­mällä tarkoi­te­taan muutosta kohti ekolo­gi­sesti kestävää taloutta, joka ei perustu luonnon­va­rojen yliku­lu­tuk­seen ja fossii­li­siin polttoaineisiin.
• Kestävä talous nojaa vähähii­li­siin sekä kierto­ta­loutta ja luonnon monimuo­toi­suutta edistä­viin ratkaisuihin.
• Yrityk­sissä, teolli­suu­dessa tai vaikkapa kunnassa ekolo­ginen siirtymä voi tarkoittaa esimer­kiksi inves­toin­teja puhtaa­seen energian­tuo­tan­toon, kierto­ta­lous­rat­kai­suihin ja vetytek­no­lo­giaan, ja erilaisten uusien palve­luiden ja toimin­ta­mal­lien käyttöönottoa.
• Haasteena on rajata kulutus planeetan kanto­kyvyn mukaan oikeu­den­mu­kai­suu­desta ja talouden rattaiden pyöri­mi­sestä huolehtien.
Lähteet: Ympäris­tö­mi­nis­teriö ja Finnwatch