Tehdään perheille pesä työelämään

Tämän vuoden elokuussa voimaan astu­neella, vanhem­pain­va­pai­den perus­teel­li­sella mylläyk­sellä tavoi­tel­laan yhden­ver­taista vanhem­muutta, nais­ten työmark­kina-aseman kohen­ta­mista ja vain suku­puo­li­neut­raa­lien käsit­tei­den käyt­töä syrji­mi­sen estä­mi­seksi. Vanhem­pain­va­paita käyt­tä­vät nyt synnyt­tävä vanhempi ja toinen vanhempi. Selko­kie­lellä saa tarpeen vaatiessa puhua edel­leen isistä ja äideistä.

– Tärkeintä on se, että perheille on nyt annettu mahdol­li­suus elää tasa­ver­tai­sem­min pikku­lap­si­per­heen arkea, kunnioit­taen kuiten­kin perheen omia päätök­siä, alle­vii­vaa Teol­li­suus­lii­ton sosi­aali- ja työym­pä­ris­tö­asian­tun­tija Sari Kola.

– Synnyt­tä­välle vanhem­malle on turvattu 40 raskaus­ra­ha­päi­vää. Ansio­si­don­nai­nen korvaus on noin 90 prosent­tia vuosi­työ­an­siosta. Raskaus­va­paan jälkeen kummal­la­kin vanhem­malla on 160 päivää vanhem­pain­va­paata, josta 16 ensim­mäi­seltä päivältä korvaus on tuo sama 90 prosent­tia, sen jälkeen noin 70 prosenttia.

Kumpi­kin vanhempi saa luovut­taa omis­taan sangen jous­ta­vasti 63 päivää lapsen huol­ta­jalle. Kola mainit­see esimerk­kinä, että päivät voi luovut­taa uudelle puoli­solle, jos lapsen syntyessä vanhem­mat eivät asukaan yhdessä. Yksin­huol­taja saa puoles­taan kaikki 320 päivää käyttöönsä.

Työviik­koa saa myös osit­tai­sella vanhem­pain­va­paalla pilk­koa hyvin jous­ta­vasti vanhem­pien kesken, jopa päivän saa osit­taa. Työsuh­teessa oleva saa käyt­tää vanhem­pain­va­paan neljässä eri jaksossa siihen saakka kunnes lapsi täyt­tää 2 vuotta, mikä mahdol­lis­taa vapai­den parem­man sovit­ta­mi­sen työelämään.

KAIKKI HYÖTYVÄT

Kola iloit­see siitä, että pienen lapsen hoitoon viemi­nen toden­nä­köi­sesti lykkään­tyy uudis­tuk­sen myötä, kun vanhem­pain­va­paita on käytet­tä­vissä ja jaet­ta­vissa huol­ta­jien kesken lapsen 2‑vuotissyntymäpäivään saakka.

– Lapsella on silloin kypsyyttä siir­tyä päivä­hoi­toon ja hänellä on parempi vastus­tus­kyky sairauk­sia vastaan.

Työnan­ta­jien pitäisi ymmär­tää, että työn­tekijän antama panos työpai­kalla kasvaa, kun hänen jaksa­mi­sensa turvataan.

– Sairaus­pois­sao­lot vähe­ne­vät, kun lapsen sairas­telu vähe­nee. Isät­kin saavat nyt rauhassa kokea pikku­lap­siar­kea. Työnan­ta­jien pitäisi ymmär­tää, että työn­tekijän antama panos työpai­kalla kasvaa, kun hänen jaksa­mi­sensa turva­taan. On myös muis­tet­tava, että perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sella ei ole suuria palk­ka­kus­tan­nus­vai­ku­tuk­sia, Kola muis­tut­taa työnantajia.

KOULUTUSTA KEHIIN!

– Uskon ehdot­to­masti, että uudis­tus edis­tää perheen sisäi­sen tasa-arvon toteu­tu­mista ja että myös Teol­li­suus­lii­ton mies­val­tai­silla aloilla perhe­va­pai­den käyttö lisään­tyy. Mutta ilman työpai­koilla tapah­tu­vaa koulu­tusta uudis­tu­neesta laista tämä ei onnistu, Kola toteaa.

Suoma­lai­set pien­ten lasten vanhem­mat ovat tutki­mus­ten mukaan rasit­tu­neita ja stres­saan­tu­neita. Seuraa­vassa sosi­aa­li­tur­va­uu­dis­tuk­sessa Kola näki­si­kin mielel­lään uuden­lai­sia talou­del­li­sia kannus­teita. Lapsen vanhem­milla olisi oltava todel­li­sia mahdol­li­suuk­sia tehdä osa-aika­työtä nykyi­sen toisen koulu­vuo­den sijasta kolman­nen vuoden loppuun ja että perheen talou­del­li­nen tilanne turvat­tai­siin nykyistä paremmin.

Nuivuus tasa-arvoon piilee työnantajissa

Teol­li­suus­liit­toon kuuluu enim­mäk­seen mies­val­tais­ten alojen työn­te­ki­jöitä, kolme neljäs­osaa liiton jäse­nis­töstä on miehiä, yksi neljäs­osa naisia. Perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen viemi­nen liiton toimia­lo­jen työeh­to­so­pi­muk­siin koepon­nis­taa sen, mikä on työnan­ta­jien todel­li­nen suhtau­tu­mi­nen mies­ten ja nais­ten tasa-arvoon.

– Meille perhe­va­paa­uu­dis­tus on mielui­nen asia, olemme pitkään ajaneet sitä. Mutta hyvin nuivasti mies­val­tais­ten alojen työnan­ta­jat suhtau­tu­vat siihen, että isät lisäi­si­vät perhe­va­pai­den pitä­mistä. He eivät halua uudis­tuk­sen hengen toteu­tu­van, Teol­li­suus­lii­ton työmark­kin­ajoh­taja Jyrki Virta­nen toteaa.

– Työnan­ta­jat eivät haluaisi antaa työn­te­ki­jöille lisää palkal­li­sia päiviä, vaan ottaa nykyi­siä­kin pois. Meidän tavoit­teemme on, että äidiltä ei aina­kaan otet­taisi palkal­li­sia päiviä pois ja isille saatai­siin lisää. Silloin lähes­tyt­täi­siin edes teoreet­ti­sessa mielessä tasa-arvoa.

Virta­nen tosin pelkää, että näillä näky­min työeh­to­so­pi­muk­set voivat jäädä jopa syrji­viksi, millä voisi sitten olla oikeu­del­li­sia seurauksia.

MERKITSEEKÖ RAHA?

– Minulla on se käsi­tys, että isät eivät ole kauheasti pitä­neet kaik­kia tähän­kään asti sallit­tuja vapai­taan. Tai he, jotka ovat päät­tä­neet pitää, ovat ne pitä­neet tes-kirjauk­sista riip­pu­matta, Virta­nen sanoo.

– Mutta me tiedämme, että raha on nuorilla perheillä nykyi­sin tiukassa ja velat usein niskassa. Perheissä harki­taan hyvin tark­kaan, voidaanko pitkille vapaille jäädä. Jos vapaita saisi pitää täydellä palkalla, silloin niitä varmaan pidet­täi­siin enem­män, sellai­nen merki­tys työeh­to­so­pi­muk­silla olisi.

Teol­li­suus­lii­ton sopi­muk­sista vajaa­seen kolmas­osaan on saatu vietyä perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sesta johtu­via muutok­sia. Virta­sen mukaan lopuissa sopi­muk­sissa ei työnan­ta­jan kanssa päästy yhtei­seen näke­myk­seen, kun muutok­sista yritet­tiin neuvo­tella sopi­muk­sen vielä voimassa ollessa. Yksi­tyi­sellä puolella on kuiten­kin poik­keuk­sia. Virta­nen kertoo, että hänen tieto­jensa mukaan aina­kin UPM, Stora Enso ja Metsä Group toteut­ta­vat nyt käytän­töjä, joissa perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen henki on huomioitu ja joissa kumpi­kin vanhempi voi pitää vanhem­pain­va­paan tasa-arvoisesti.

Työmark­kin­ajoh­taja sanoo, että työnan­ta­jien on nyt vain hyväk­syt­tävä, että sopi­muk­set vaati­vat tasa-arvopäivityksensä.

– Perhe­va­paat on ratkais­tava nyt, kun työeh­to­so­pi­muk­sista neuvotellaan.

IRTI OLETTAMISTA

– Lain muut­tuessa muut­tui kaikki. Enää ei pidä olet­taa, että isä pitää vanhem­pain­va­paata vain tietyn mini­min verran, sanoo SAK:n ekono­misti Tytti Nauk­ka­ri­nen.

– Uudis­tuk­sesta on tiedo­tet­tava työpai­kalla avoi­mesti. Jos työn­tekijä ei ole itse tullut ajatel­leeksi kaik­kien vanhem­pain­va­pai­densa pitä­mistä, voi esimies itse näyt­tää käytän­nön esimerk­kiä ja toimi­tus­joh­taja voi vielä kertoa, että meillä isyys­va­paan käyttö on hyväk­syt­tä­vää. Ja jos työn­tekijä on jo itse suun­ni­tel­lut vapai­den käyt­töä, täytyy se tehdä hänelle käytän­nössä mahdol­li­seksi, Nauk­ka­ri­nen alleviivaa.

– On esimer­kiksi oltava sijais­jär­jes­te­lyjä, jotta isyys­va­paalle voi jäädä luot­ta­vai­sin mielin.

Lain muutos­ten takia työeh­to­so­pi­mus­ten kirjauk­set on pakko­kin käydä läpi.

Nauk­ka­ri­nen harmit­te­lee sitä, että uudis­tus ei koske­nut työlain­sää­dän­töön vähen­täen näin mahdol­li­suutta käyt­tää vanhem­pain­va­paita joustavasti.

– Nyt sairaus­va­kuu­tus­laissa salli­taan vanhem­pain­va­pai­den pitä­mi­nen melkein missä pätkissä vain, mutta työlain­sää­dän­nössä salli­taan vain neljä jaksoa. Toki työnan­ta­jan kanssa voi sopia useam­mas­ta­kin jaksosta. Työn­te­ki­jälle jäi velvol­li­suus ilmoit­taa vapaista työnan­ta­jalle kaksi kuukautta etukä­teen. Jos työt on järjes­telty hyvin, minusta lyhyem­pi­kin aika kyllä riittää.

KIRKKOKIN MENI YKSITYISISTÄ OHI

Suomen evan­ke­lis-lute­ri­lai­sella kirkolla ei liene erityi­sen edis­tyk­sel­listä tai suku­puol­ten ja suku­puo­li­vä­hem­mis­tö­jen asiaa kiih­keästi ajavan laitok­sen mainetta. Mutta valtion­kirk­komme samoin kuin kunta ja valtio ovat kuiten­kin jo saaneet vietyä työeh­to­so­pi­muk­siinsa piden­nyk­siä palkal­li­siin vapaisiin.

– Tämä onkin uudis­tuk­sen parhaim­pia juttuja tähän mennessä. Toisella vanhem­malla voi olla parhaim­mil­laan oikeus jopa 32 vanhem­pain­va­paan päivään täydellä palkalla, Nauk­ka­ri­nen iloitsee.

Nyt on SAK:n ekono­mista yksi­tyi­sen puolen työnan­ta­jien todel­la­kin herät­tävä ja suos­tut­tava neuvot­te­le­maan perhe­va­paa­uu­dis­tuk­set työehtosopimuksiin.

– Lain muutos­ten takia työeh­to­so­pi­mus­ten kirjauk­set on pakko­kin käydä läpi.

Rinteen-Mari­nin halli­tus­oh­jel­man mukai­sesti, eli keskus­ta­puo­lu­een ehdoista johtuen perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sessa ei koskettu koti­hoi­don tukeen.

– SAK:n tavoit­teena on, että koti­hoi­don­tu­kea koro­tet­tai­siin ja sitä voisi käyt­tää jous­ta­vam­min, mutta että sen kestoa lyhennettäisiin.

ÄITEJÄ LIIKKEELLÄ, VAATIMASSA JA SYRJÄYTYMÄSSÄ

Kansa­ne­lä­ke­lai­tok­sen eli Kelan etuus­pääl­likkö Johanna Aholai­nen kertoo, että perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen jälkeen­kin isät näyt­tä­vät siir­tä­vän hyvin tren­din­omai­sesti kaikki siir­ret­tä­vissä olevat vanhem­pain­ra­ha­päi­vänsä äidille. Tämä voi johtua tutki­tusti siitä­kin, että ”yllät­tä­vän paljon” äidit hamua­vat kaikki mahdol­li­set vanhem­pain­ra­hat itselleen.

Perheen koko­nais­tu­loista on tässä yhtey­dessä kuiten­kin liik­keellä väärää tietoa.

– Äiti jää usein aina­kin muuta­maksi kuukau­deksi koti­hoi­don­tuelle tai hän on lapsien saami­sen välissä koti­hoi­don­tuella. Kun vero­tuk­sen progres­sio huomioi­daan, voi olla, että isällä pitäisi olla useita tuhan­sia suurem­mat kuukausi­tu­lot, jotta perheen kannat­taisi jättää isän vapaat käyt­tä­mättä koko­nais­tu­loja ajatel­len, Aholai­nen toteaa.

Kaik­kien on muutet­tava asen­tei­taan; isien, äitien ja työnantajien.

Koti­hoi­don tuen käyt­tä­vät 90-prosent­ti­sesti äidit.

– Tämä ei ole hyvä asia. Se vaikut­taa nais­ten työmark­kina-asemaan, osal­lis­tu­mi­seen ylipäänsä yhteis­kun­taan, opis­ke­luun, Aholai­nen luet­te­lee ja huomaut­taa, että koti­hoi­don­tuki vaikut­taa myös nais­ten eläkeläisköyhyyteen.

Etuus­pääl­likkö odot­taa­kin, että seuraa­vassa sosi­aa­li­tur­va­uu­dis­tuk­sessa tarkas­tel­laan lasten­hoi­don kaik­kien tukien koko­nai­suutta tasa-arvo­vai­ku­tuk­set tutkien.

Vanhem­pain­va­pausoi­keu­den toteut­ta­mi­nen jouhe­vasti on Aholai­sesta myös työnan­ta­jien etu. Kela yrit­tää auttaa siinä aktii­vi­sella tiedot­ta­mi­sella ja opastuksella.

– Tämä lisää työn­te­ki­jöi­den sitou­tu­nei­suutta ja työhy­vin­voin­tia. Tasa-arvo on tätä päivää, työnan­taja näyt­täy­tyy ajassa kiinni olevana, Aholai­nen luonnehtii.

ISÄ, MUISTA OMA ETUSI

– Tiedämme, että tähän mennessä 20–25 prosent­tia isistä ei ole käyt­tä­nyt lain­kaan edes niitä lyhyem­piä vapai­taan. Mutta kun isä ottaa itse­näi­sesti vastuuta lapsesta tai lapsista, on se hänen omakin etunsa, heidän välil­leen syntyy vahva side.

Johtaja Liisa Siika-aho sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riöstä muis­tut­taa vielä vali­tet­ta­van isoista eroti­las­toista. Erityi­sesti silloin täysi­mää­räi­sesti pide­tyt vanhem­pain­va­paat helpot­ta­vat yhtey­den säily­mistä lapsiin.

– Kaik­kien on muutet­tava asen­tei­taan; isien, äitien ja työnan­ta­jien. Keskus­te­lun tarvetta on niin perheissä kuin työpaikoilla.

Siika-aho naurah­taa, että niin sanottu vanhem­muu­den riski voi kohdata nyt yhtä lailla miehiä kuin naisia. Työnan­ta­jien on valmis­tau­dut­tava henki­sesti mutta myös käytän­nön järjes­te­lyillä isien­kin pitkiin poissaoloihin.

Työeh­to­so­pi­muk­sista neuvot­te­le­mi­sen sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riö jättää tyys­tin työmark­ki­naos­a­puo­lille, mutta faktat eivät muutu.

– Usein käy niin, että kun vapaa on palkal­li­nen, sitä varmem­min se pide­tään, Siika-aho toteaa.