Teollisuusliiton teknologiasektorin sektorijohtokunta käsitteli työehtosopimustavotteita 9.11.2022 Paasitornissa Helsingissä. Kuvassa keskellä Timo Mällinen, istumassa vasemmalta Esa Sorila, Juha Pöllänen, Riikka Vasama, Jari Männikkö, Markus Laukkanen ja Paavo Niskanen.

Teolli­suus­liiton tes-neuvot­te­lijat: Yrityk­sillä on varaa palkankorotuksiin

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA

Tekno­lo­gia­sek­to­rilla ja kemian alalla käydään täysi­mit­taiset neuvot­telut uusista työehtosopimuksista.

Neuvot­te­lua­se­telma laajentui myös teksti­ky­sy­mykset sisäl­tä­väksi siksi, että osapuolet eivät saavut­ta­neet yhteistä näkemystä viimeksi solmit­tujen työeh­to­so­pi­musten toisen vuoden palkankorotuksista.

– Tekno­lo­gia­sek­torin palkka­rat­kai­su­neu­vot­telut päättyivät 14. lokakuuta tulok­set­to­mina. Jäimme palkka­ta­voit­teissa työnan­ta­jien kanssa kauas toisis­tamme. Näkemyk­semme on, että yrityk­sillä on tällä hetkellä poikkeuk­sel­lisen hyvin varaa palkan­ko­ro­tuk­siin. Kulunut vuosi on useim­milla yrityk­sillä mennyt hyvin tai jopa erinomai­sesti. Vaikka tilanne yrityk­sissä hieman heikke­ni­sikin, hallaa niille ei ole muodos­tu­massa, Teolli­suus­liiton työmark­kin­ajoh­taja Jyrki Virtanen tiivistää.

Virtanen muistuttaa, että yritysten suurimmat haasteet ovat tällä hetkellä työvoiman ja materi­aa­lien saatavuudessa.

– Kysynnän hiljen­ty­minen tulee yritysten mukaan vasta näiden jälkeen. Toisaalta on suhdanne mikä tahansa, niin aina on joukossa yrityksiä, joilla on talou­del­lisia vaikeuksia.

Teolli­suus­liiton tavoite 9. marras­kuuta käynnis­ty­vissä neuvot­te­luissa on selvä. 

– Haluamme turvata jäsen­temme ostovoiman mahdol­li­simman hyvin elämisen kustan­nusten noustessa, Virtanen toteaa.

NORMAALI VALMISTAUTUMINEN

Teolli­suus­liitto pyysi heti palkka­neu­vot­te­lujen kariu­duttua ammat­tio­sas­toilta esitykset työeh­to­so­pi­musten uudis­ta­mi­seksi ja sopimus­kier­roksen neuvot­te­lu­ta­voit­teiksi lokakuun loppuun mennessä.

– Vaikka neuvot­te­lujen kohteena olevien asioiden kirjo laajentui, voi asetelman arvioida normaa­liksi. Me teemme omat valmis­te­lumme ja työnan­tajat hoitavat omansa. Siitä siirry­tään eteen­päin varsi­nai­siin neuvot­te­luihin, Virtanen kuvailee.

– Astetta vaikeam­maksi neuvot­telut kuitenkin nyt muodos­tuvat, kuin jos olisi sovittu vain palkoista. Teksti­ky­sy­myk­sissä ei ole viime aikoina isompia harppauksia otettu ja nyt sekin puoli tulee käsiteltäväksi.

Jokaisen työntekijän pitää olla valmis puolus­ta­maan omia työehtojaan.

–Tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa vaikeus­as­tetta nostaa se, että perhe­va­paa­uu­distus on vielä kokonaan sopimatta. Siitä neuvot­te­limme työnan­ta­jien kanssa keväällä muutaman kuukauden ajan, mutta yhtei­seen näkemyk­seen emme päässeet, Virtanen kertoo.

Vuoro­pu­helua on työnan­ta­jien kanssa Virtasen mukaan käyty koko ajan asial­li­sessa hengessä.

– Miksei tästä voitaisi siltä pohjalta tulok­seen päästäkin. Toisaalta on varau­dut­tava siihen, että tulos ei synny helpolla. Siksi jokaisen työntekijän pitää olla valmis puolus­ta­maan omia työeh­to­jaan, jos neuvot­telut oikein tiukkaan kulmaan ajautuvat.

Teolli­suus­liiton työmark­kin­ajoh­taja Jyrki Virtanen.

NEUVOTTELUKULTTUURIA KEHITETTÄVÄ

Teolli­suus­liiton tavoite on ollut ja edelleen on saada uudet työeh­to­so­pi­mukset valmiiksi ennen kuin edellisten sopimusten voimas­saolo päättyy.

– Sopimus­kult­tuu­ris­samme huono asia on se, että työnan­tajat eivät näytä tulevan tosis­saan neuvot­te­lu­pöy­tään ilman paineis­ta­mista. Tämä näkyy heidän toimin­nas­taan, että paine pitää olla, jotta sopimus saadaan aikai­seksi. Näyttää siltä, että siellä jäseny­ri­tykset ajatte­levat, että rahaa jaetaan löysästi, ellei vasta­puoli aloita ensin painos­tus­toimia. Ja sitten he moittivat meitä julki­suu­dessa, että miten noiden kanssa voi neuvo­tella, kun ne aina julis­tavat näitä uhkia, Virtanen sanoo.

– Tähän pitää saada muutos. Parempi olisi, että voisimme neuvo­tella ilman paineis­ta­mista ja niin, että sopimus­kaudet seuraavat katkea­matta toisiaan.

”YHDESSÄ PÄRJÄÄMME, KUTEN ENNENKIN”

Kemian alan neuvot­telut voimassa olevan työeh­to­so­pi­muksen toisen vuoden palkan­ko­ro­tuk­sista kariu­tuivat syyskuun lopussa.

– Jäimme työnan­tajan kanssa kauas toisis­tamme. Me halusimme rakentaa jäsenil­lemme riittävän puskurin inflaa­tiota vastaan ja saada vuoden rauhal­lista aikaa katsoa, miten asiat kehit­tyvät meillä ja maail­malla. Yritimme loppuun asti olla luovia ja ratkai­su­ha­luisia, mutta se ei riittänyt, Teolli­suus­liiton kemian sektorin sekto­ri­joh­taja Toni Laiho toteaa.

Tämän seurauk­sena neuvot­telut laajen­tuivat palkkojen lisäksi työeh­to­so­pi­musten teksteihin.

– Ammat­tio­sas­tojen uusien tes-esitysten lisäksi meillä on tallessa nippu aikai­sempia esityksiä sekä matkan varrella esiin nousseita ajatuksia työeh­to­so­pi­musten kehit­tä­mis­tar­peista. Saksassa sorvattu kemian alan kriisi­so­pimus puoles­taan on mielen­kiin­toinen vertai­lu­kohta. Siellä on esimer­kiksi sovittu 6,5 prosentin palkan­ko­ro­tuk­sesta 20 kuukauden sopimuskaudella.

Tavoit­tee­namme on neuvo­tella jäsen­temme ostovoimaa tukeva ratkaisu.

Laiho sanoo lähte­vänsä neuvot­te­luihin rauhal­lisin mielin.

– Ajatuk­se­namme on aloitella neuvot­telut marras­kuun puoli­välin paikkeilla ja saada sopimukset valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Aikataulua ei kuiten­kaan ole sovittu. Siitä ei pidä tehdä liian kireää.

– Talous­ti­lanne asettaa ehtonsa ja rajoit­teensa. Inflaatio laukkaa ja hinnat kallis­tuvat. Tavoit­tee­namme on neuvo­tella jäsen­temme ostovoimaa tukeva ratkaisu ja rakentaa uudella työeh­to­so­pi­muk­sella puskuri inflaa­tiota vastaan.

– Yhdessä pärjäämme, kuten ennenkin. Pidetään päät kylmänä ja sydän lämpi­mänä. Toivot­ta­vasti neuvot­te­lu­pöytä riittää ratkai­suun, Laiho sanoo.

USEITA NEUVOTTELUPÖYTIÄ

  • Tekno­lo­gia­sek­torin neuvo­tel­tavat työehtosopimukset:
    1) teknologiateollisuus
    2) malmikaivokset
    3) pelti- ja teollisuuseristysala
    4) tekninen huolto ja kunnossapito
  • Kemian sektorin neuvo­tel­tavat sopimukset:
    1) autonrengasala
    2) Fiskars Finland Oy Ab:n työntekijät
    3) harja- ja sivellinalat
    4) jakelu
    5) jalometalliala
    6) kemian perusteollisuus
    7) kenkä- ja nahkateollisuus
    8) kumiteollisuus
    9) lasike­raa­minen teollisuus
    10) lasitus‑, raken­nus­la­situs- ja lasinjalostusala
    11) media- ja painoalan työntekijät
    12) muovi­tuo­te­teol­li­suus ja kemian tuoteteollisuus
    13) suorajakelu
    14) tekstiili- ja muotiala
    15) tekstiilihuoltoala
    16) veneenrakennusteollisuus
    17) viestin­tä­alan toimi­hen­kilöt Grafinet ry
    18) öljy‑, maakaasu- ja petrokemianteollisuus
  • Joulu­kuun puoli­vä­lissä neuvot­te­lu­pöy­tään astuvat alat, joiden sopimukset päättyvät tammi­kuun lopussa:
    1) maaseutuelinkeinot
    2) puutarha-ala
    3) turkistuotantoala
    4) viher- ja ympäristörakentamisala

 

Lue myös ekono­mis­tien näkemykset aiheesta: Palkan­ko­ro­tuk­siin on sekä varaa että tarvetta 14.10.2022